# Vihannesten viljelyn sivuvirtojen käsittelytavat vertailussa - Savonia-AMK

> Vihannesten viljelyn sivuvirtojen käsittelytapojen vertailussa tarkasteltiin kolmea eri menetelmää.

## Johdanto
Voisiko vihannesten viljely- ja jalostusketjussa kierrättää tehokkaammin ravinteita ja pienentää ympäristö- ja hiilijalanjälkeä hyödyntämällä uusia teknologioita? Agri-Food Klusteri tilasi aiheesta esiselvityksen Apila Group Oy:ltä. Tarkastelussa oli kolme eri menetelmää sivuvirtojen käsittelyyn: kompostointi, biokaasutus ja Biopallo Oy:n kehittämä aerobinen hajotusteknologia.

Selvityksessä vertailtiin vähintään kahta eri tilannetta: nykytilaa (biokaasutus mädättämällä tai kompostointi) ja tilannetta, jossa sivuvirrat ajetaan uutta teknologiaa hyödyntävään aerobiseen hajotusprosessiin. Työn tarkoituksena oli arvioida, onko sivuvirtojen biokaasutuksen tai perinteisen kompostoinnin korvaaminen uudella teknologialla kestävää.

## Esimerkkitapaukset ja aineisto
Esimerkkitapauslaskelmissa orgaaninen sivuvirta koostui vihannesten viljelystä syntyvästä kasvijätteestä:
* Kaalin ja salaatin lehtijäte
* Sipulinjalostuksessa syntyvä jäte
* Turvepohjainen kasvualusta

Syntyvät jätemäärät vaihtelevat yrityskohtaisesti 3–80 tonnin välillä viikossa, riippuen vuodenajasta. Lähtötiedot kerättiin kirjallisuuslähteistä sekä osallistuvilta yrityksiltä. Eri menetelmien massa-, energia- ja ravinnetaseet sekä kasvihuonekaasupäästöt arvioitiin kirjallisuuslähteiden ja Biopallo Oy:n toimittamien tietojen perusteella.

## Menetelmien vertailu
### Nykytilanne: Kompostointi ja biokaasutus
* **Aumakompostointi:** Suurin osa yritysten orgaanisesta jätteestä käsitellään nykyisin aumakompostoinnilla. Se on helppo ja edullinen ratkaisu, mutta aiheuttaa hajuhaittoja, hukkaa arvokkaita ravinteita ja tuottaa potentiaalisesti suuria kasvihuonekaasupäästöjä.
* **Biokaasutus:** Pieni osa jätteestä päätyy biokaasulaitokselle. Tämä on ravinteiden kierrätyksen ja hiilijalanjäljen pienentämisen kannalta paras menetelmä, sillä se korvaa fossiilisia polttoaineita eikä ravinnehäviöitä juuri tapahdu. Haasteena on kuitenkin se, että mädätysjäännöksen ravinteita ei tällä hetkellä saada tehokkaasti takaisin viljelijöiden käyttöön. Lisäksi yrittäjät nimesivät suurimmiksi ongelmiksi kuljetuskustannukset (n. 20 km matkat) ja porttimaksut.

### Uusi teknologia: Aerobinen hajotusprosessi
Biopallon teknologia vastaa prosessiltaan kompostointia, mutta on huomattavasti nopeampi.
* **Haasteet:** Perustamis- ja käyttökustannukset voivat olla suuria, ja teknologia vaatii opettelua sekä asiantuntemusta.
* **Mahdollisuudet:** Jos reaktori räätälöidään tilan tarpeiden mukaan ja prosessissa syntyvä lämpö, kaasut ja rejektivesi hyödynnetään (esim. kasvihuoneviljelyssä), voidaan parantaa kustannustehokkuutta. Etuna on myös kuljetus- ja porttimaksujen poistuminen.

## Agri-Food Klusteri ja hanke
Agri-Food Klusteri toimii kasvualustana ruokasektorin yhteistyölle, ideoiden kehittämiselle ja kestävyyden tukemiselle. Savonian hallinnoimassa *Agri-Food Network* -hankkeessa vahvistetaan klusterin roolia Pohjois-Savon ruokaketjun kehittäjänä alkutuotannosta markkinoille asti. Hankkeen tavoitteena on sitouttaa TKI-organisaatiot ja yritykset klusteriin, tukea vihreää siirtymää sekä edistää teknologisten ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä.

## Selvityksen julkaisu
* [Selvitys luettavissa (Laari.info)](https://laari.info/tietopankki/materiaalipankki/#kierrätys_ja_lajittelu)
* [Suora linkki PDF-tiedostoon](https://laari.info/wp-content/uploads/2024/08/vihannesviljelyn-sivuvirrat.pdf)