# Yhteisöllisyys mielenterveysryhmässä edistää osallisuutta - Savonia-AMK

> THL:n 2023 julkaisemassa Osallisuuden edistäjän oppaassa korostetaan osallisuuden vahvistamisen merkitystä kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Erityisesti heikommassa asemassa oleville tulisi tarjota mahdollisuus osallistua yhteisöjen toimintaan.

## Tausta ja tavoitteet
Kansallinen mielenterveysstrategia vuosille 2020–2030 painottaa, että mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä syy työkyvyttömyyseläkkeille. THL:n 2023 julkaisemassa Osallisuuden edistäjän oppaassa korostetaan osallisuuden vahvistamisen merkitystä kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Mielekäs tekeminen ja osallisuuden kokemus tukevat itsetuntoa ja tunnetta omasta arvosta, mikä parantaa toimintakykyä ja edistää opiskelua ja työelämässä pärjäämistä.

## Pirttiryhmän toiminta
Sallan kunnassa toimiva Pirttiryhmä kokoontuu viikoittain. Ryhmä on perustettu tukemaan kuntalaisia, jotka tarvitsevat mielenterveys-, päihde- tai sosiaalipalveluita. Toiminta voi toimia osallistujille kuntouttavana työtoimintana, sosiaalisena kuntoutuksena tai osana ehdonalaispalvelua. Vuoden 2023 alusta ryhmän toiminta on ollut Lapin hyvinvointialueen vastuulla.

Ryhmään osallistuu tiistaisin noin 7–12 henkilöä, joiden ikä vaihtelee 18–70 vuoden välillä. Moniammatillinen tiimi (sosiaaliohjaaja, päihdetyöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja) ohjaa toimintaa, joka sisältää:
* **Aktiivista tekemistä:** Ruoanlaittoa, luonnossa retkeilyä, luonnon antimien keruuta ja hyödyntämistä.
* **Liikuntaa:** Kävelyä, keilausta, sählyä, koripalloa ja kuntosaliharjoittelua.
* **Sosiaalista toimintaa:** Bingoa, lautapelejä, tietovisoja, levyraateja, käsitöitä ja rentoutusharjoituksia.
* **Kulttuuria:** Vierailuja museoissa ja taidenäyttelyissä.

## Kokemuksia ryhmätoiminnasta
YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin, miten Pirttiryhmän osallistujat kokevat ryhmätoiminnan edistävän osallisuuttaan. Keskeisiä havaintoja olivat:
* **Arjen rytmi ja yksinäisyyden vähentyminen:** Toiminta toi säännöllisyyttä ja auttoi pääsemään liikkeelle.
* **Psyykkinen hyvinvointi:** Sosiaalisten tilanteiden pelot lievenivät, itseluottamus vahvistui ja mieliala koheni.
* **Yhdessä tekeminen:** Osallistujat oppivat uusia taitoja ja saivat onnistumisen kokemuksia. Aktiivinen osallistuminen toiminnan suunnitteluun vahvisti osallisuuden tunnetta.
* **Sosiaalinen tuki:** Ryhmän kautta syntyi uusia ystävyyksiä ja luottamus muihin kasvoi.

## Johtopäätökset
Tutkimus osoittaa, että ryhmätoiminta on merkittävä tekijä osallisuuden edistämisessä. Se tarjoaa "turvasataman", jossa voi kehittää vuorovaikutustaitoja ilman painetta suorittamisesta. Moniammatillinen tuki ja osallistujien kuuleminen suunnittelussa ovat avainasemassa, kun rakennetaan aktiivista arkea ja vähennetään palveluiden pirstoutumista.

## Kirjoittajat
* **Anniina Tolppanen-Olsen**, sairaanhoitaja YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu.
* **Teija Korhonen**, yliopettaja, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu.

## Lähteet
* Laitinen, Liisa 2017. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista.
* Osallisuuden edistäjän opas. 2023. Ohjaus 10/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
* Rovasalo, Aki. 2022. Lääkärikirja Duodecim: Sosiaalisten tilanteiden pelko.
* Vorma, Helena, Rotko, Tuulia, Larivaara, Meri ja Koslof, Anu 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030.