# Yhteisövaikuttavuutta perhepalveluissa ja perhekeskustoiminnassa - Savonia-AMK

> Artikkelissa tarkastellaan yhteisövaikuttavuutta osana asiakas- ja palveluohjauksen kehittämistä perhepalveluissa.

## Perhekeskustoiminnan kehitys Suomessa
Perhekeskustoimintaa on kehitetty Suomessa pitkäjänteisesti osana palvelujärjestelmän uudistamista. Keskeisiä virstanpylväitä ovat olleet Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 2016–2018 sekä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelma 2019–2023. Kehittämistyön tavoitteena on ollut luoda lapsi- ja perhelähtöinen toimintakulttuuri, joka kokoaa yhteen sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatuksen, koulut sekä järjestötoimijat.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että perhekeskukset vahvistavat sosiaalista osallisuutta, tarjoavat turvallisen ympäristön, vähentävät yksinäisyyttä ja tukevat perhesuhteita.

## Yhteisövaikuttavuus viitekehyksenä
Yhteisövaikuttavuus (*collective impact*) on lähestymistapa monimutkaisten hyvinvointihaasteiden ratkaisemiseen. Kania ja Kramerin (2011) mukaan malli perustuu viiteen osatekijään:
1. **Yhteisesti määritelty tavoite:** Yhteinen päämäärä, joka ohjaa eri organisaatioiden toimintaa.
2. **Jaettu mittaristo:** Yhteinen ymmärrys edistymisen seurannasta ja arvioinnista.
3. **Toisiaan tukevat toimenpiteet:** Eri toimijoiden roolien täydentävyys.
4. **Jatkuva viestintä:** Luottamuksen ja yhteistyön sujuvuuden vahvistaminen.
5. **Koordinoiva rakenne:** Kokonaisuuden hallinta ja kehittämistyön jatkuvuus.

## Asiakas- ja palveluohjaus käytännön toteuttajana
Perhekeskustoiminnan rinnalle tarvitaan käytännön ratkaisuja palveluihin ohjautumiseen. Keskitetty asiakas- ja palveluohjauksen väylä perustuu "yhden kontaktin periaatteeseen":
* Perheen ei tarvitse itse tietää, mitä palvelua se tarvitsee.
* Yksi yhteydenotto käynnistää tarvittavan tuen ja moniammatillisen yhteistyön.
* Malli ehkäisee palvelujärjestelmästä putoamista ja päällekkäistä työtä.

## Keski-Suomen hyvinvointialueen kehittämistyö
Keski-Suomen hyvinvointialue liittyi Itlan yhteisövaikuttavuustyöhön keväällä 2025 vastauksena palvelurakenteen haasteisiin, kuten korkeisiin lastensuojelun asiakkuusmääriin. Kehittämistyön keskiössä on perhekeskusverkostojen uudistaminen ja keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen väylän rakentaminen, joka aloitti toimintansa 1.4.2026.

## Johtopäätökset
Yhteisövaikuttavuus tarjoaa käyttökelpoisen viitekehyksen perhepalvelujen kehittämiseen, mutta sen toteutuminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Varhaisen tuen vaikuttavuuden arviointi on haastavaa, sillä onnistunut ennaltaehkäisy tarkoittaa usein palvelutarpeen syntymättä jäämistä. Tulevaisuudessa on tärkeää kehittää yhteisiä mittareita, jotka kuvaavat palvelujen saavutettavuutta ja perheiden kokemaa hyvinvointia perinteisten korjaavien palveluiden tilastojen rinnalla.

## Kirjoittajat
* **Taija Kaltiainen**, Varhaisen tuen asiantuntija, sosionomi YAMK-tutkinto-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu.
* **Miia Vottonen**, Varhaisen tuen asiantuntija, sosionomi YAMK-tutkinto-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu.

*Artikkeli on laadittu osana Varhaisen tuen johtaminen ja kehittäminen -opintojaksoa.*

## Lähteet
* Alm, A., et al. (2021). Parents’ experiences of participating in health-promoting activities at a family centre for preschool children in Sweden.
* Hastrup, A., Pelkonen, M. & Varonen, P. (2021). THL – Työpaperi 9/2021 Perhekeskusten kehittäminen ja vakiinnuttaminen tulevilla hyvinvointialueilla.
* Itla (2025). Keski-Suomi liittyi yhteisövaikuttavuustyöhön – tavoitteena hyvä arki kaikille.
* Itla (n.d.a–c). Verkkosivuston materiaalit yhteisövaikuttavuudesta ja palvelujärjestelmän uudistamisesta.
* Kania, J. & Kramer, M. (2011). Collective Impact. Stanford Social Innovation Review.
* Mercer, F., et al. (2020). The role of family centres in reducing social isolation in deprived communities.
* THL (n.d., 2023, 2024a, 2024b). Perhekeskustoimintamalli ja perhekeskuksen tehtävät.