# Hoitoisuusluokitusjärjestelmän hyödyntäminen hoitohenkilöstön osaamisen kehittämisessä diagnostisella palvelualueella - Savonia-AMK

> Terveydenhuollon muuttuvassa työympäristössä tietoa tarvitaan osaamistarpeiden tunnistamiseksi.

## Johdanto
Terveydenhuollon ammattilaisilta edellytetään jatkuvaa osaamisen ja toiminnan arviointia, kehittämistä ja uudistamista potilasturvallisen ja laadukkaan toiminnan turvaamiseksi (STM 2022). Henkilöstösuunnittelun ja toiminnan kehittämisen tukena voidaan hoitotyössä hyödyntää hoitoisuusluokitusta. Hoitoisuusluokitus tarkoittaa prosessia, jossa potilas luokitellaan hoidon vaativuuden mukaiseen hoitoisuusluokkaan. Potilaiden hoitoisuus numeraalisesti ilmaistuna kuvaa hoitajien työkuormitusta (Louhivuori 2016).

## Diagnostinen palvelualue ja hoitoisuusluokitus
Keski-Suomen Sairaala Nova on Suomen suurin keskussairaala. Sairaala Novan diagnostiseen palvelualueeseen kuuluvat sairaalafysiologian, kuvantamisen, patologian ja Keski-Suomen Biopankin yksiköt. Diagnostiikalla on tärkeä rooli potilaiden hoitoketjussa. 

Haasteena hoitoisuusluokituksen hyödyntämisessä on, että potilaan hoitoisuus ei välttämättä kuvaa sitä, miten vaativa tutkimustilanne on ja millaista osaamista se hoitajalta edellyttää (Louhivuori 2016). Diagnostisen palvelualueen erityispiirteiden huomioiminen on edellyttänyt oman hoitoisuusluokitusjärjestelmän kehittämistä, jota Sairaala Novassa on käytetty vuodesta 2021 lähtien. Järjestelmässä potilaalle suoritettu tutkimus tai toimenpide luokitellaan hoitajan arvioiman kuormittavuuden mukaan hoitoisuusluokkaan 1–4.

## Tutkimusasetelma
Väisäsen (2024) opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joissa kymmenen terveydenhuollon ammattilaista kertoi näkemyksiään hoitoisuusluokituksen käytöstä ja hyödyntämisestä sairaalafysiologian yksikössä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla hoitoisuusluokitusjärjestelmän hyödynnettävyyttä voidaan edistää hoitohenkilöstön osaamisen ja yksikön toiminnan kehittämisessä.

## Tutkimustulokset ja kehittämiskohteet
Tutkimustulosten mukaan osaamisen ja toiminnan kehittämistarpeita havaittiin tarkastelemalla erityisesti hoitoisuusluokan 3 ja 4 valintaan vaikuttaneita tekijöitä. Tärkeäksi kehityskohteeksi nousi hoitoisuusluokitustietojen säännöllinen tiedottaminen ja hyödyntäminen käytännön työssä. 

Hoitohenkilöstöllä hoitoisuusluokan valintaan vaikuttivat:
* Tutkimuksen kulku
* Tutkimustilanteen hallinta
* Tutkimustilanteen turvallisuuden hallinta
* Subjektiivinen näkemys
* Toimintamallin selkeys

Subjektiivinen arviointi voi heikentää hoitoisuusluokituksella saatujen tietojen luotettavuutta ja siten niiden hyödynnettävyyttä (Junttila ym. 2023). Nykyisissä kriteereissä käytetty "kuormittavuus"-käsite voi korostaa subjektiivisuutta. Tutkimuksen pohjalta hoitoisuusluokituskriteeristön valintaperusteita voidaan kehittää konkreettisemmaksi, mikä lisää luokituksen yhdenmukaisuutta ja luotettavuutta.

## Kirjoittajat
* **Auli Väisänen**, bioanalyytikko kliininen asiantuntija (YAMK) -opiskelija, Bioanalytiikan kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelma
* **Heli Intke**, lehtori, YTM Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Junttila, Jaana, Haatainen, Kaisa, Koivu, Aija, & Nykänen, Pirkko 2023. How the reliability and validity of the patient classification system can be ensured in daily nursing work? A follow-up study. Journal of Clinical Nursing 32 (13–14), 3720-3729.
* Louhivuori, Ulla 2016. Kuvantamisen natiivitutkimusten hoitoisuusluokitus: Minkälaisina Oulu-hoitoisuusluokituksen osa-alueet ilmenevät röntgenhoitajien kuvaamina. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto.
* STM 2022. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:2.
* Yrttiaho, Tiia 2018. Röntgenhoitajien työperäiset psykososiaaliset kuormitustekijät: kirjallisuuskatsaus. Kandidaattityö. Oulun yliopisto.