# RAI-ID arviointi kehitysvammaisten toimintakyvyn arvioinnissa - Savonia-AMK

> RAI-ID -arviointi vaikuttaa tulleen rutiiniksi ja osaksi työtehtäviä kehitysvammaisten asumispalveluissa.

## Johdanto
RAI (Resident Assessment Instrument) on kansainvälisesti käytössä oleva menetelmä toimintakyvyn ja palveluntarpeen arviointiin. RAI-arvioinnin etuna on yhdenmukainen ja monipuolinen arviointiprosessi, joka mahdollistaa asiakkaan kokonaistilanteen ja toimintakyvyn muutosten todentamisen.

## RAI-ID kehitysvammapalveluissa
Kehitysvammapalveluihin kehitetty RAI-ID on ollut käytössä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, Siun sotessa, muutaman vuoden ajan. Henkilöstön kokemusten kartoittaminen on tärkeää, jotta menetelmän käyttöä voidaan kehittää, jakaa hyviä käytänteitä ja kohdentaa täydennyskoulutusta.

Siun soten kehitysvammapalveluissa RAI-asiantuntijan tuki on koettu merkittäväksi. Asiantuntija auttaa arviointien tekemisessä, tulkinnassa ja koulutuksessa. Vaikka kollegojen apu kysymysten tulkinnassa on tarpeellista, varsinainen parityöskentely tai moniammatillinen yhteistyö yksiköiden välillä ei ole vielä vakiintunut käytäntö.

## Asiakasosallisuus ja kommunikointi
Asiakasosallisuus on keskeinen osa RAI-ID-arviointia, mutta sen toteutustapa vaihtelee yksilöllisesti. Kehitysvammaisten asiakkaiden kohdalla vuorovaikutushaasteet voivat vaatia vaihtoehtoisia kommunikointitapoja, kuten kuvia, selkokieltä, piirtämistä tai leikkiä. Mikäli asiakas ei kykene osallistumaan, havainnointi ja keskustelut kollegoiden kanssa korostuvat. Omaisten hyödyntäminen arviointiprosessissa on toistaiseksi ollut vähäistä.

## Tulosten hyödyntäminen ja seuranta
Siun sotessa seuranta-arviointeja tehdään puolen vuoden välein, mikä mahdollistaa tilanteen kehittymisen seurannan RAI-ohjelmiston avulla. Työntekijät kokevat kuitenkin, ettei peruskoulutus anna riittäviä valmiuksia tulosten tulkintaan ja hyödyntämiseen. Epäselvyyttä on myös siitä, kuka tuloksia hyödyntää ja mihin tarkoitukseen.

## Kehittämisehdotukset
Tutkimustulokset osoittavat, että RAI-ID on vakiintunut osa työtä, mutta sen täyttä potentiaalia ei vielä hyödynnetä. Keskeisiä kehittämisehdotuksia ovat:
* **Järjestelmäintegraatio:** RAI-järjestelmän integroiminen asiakastietojärjestelmään tuplakirjaamisen välttämiseksi.
* **Tiimityö:** Yhteistyön ja moniammatillisuuden lisääminen arviointien tekemisessä.
* **Tiedonjako:** Hyvien käytänteiden aktiivinen jakaminen asumisyksiköiden välillä.

## Taustatiedot
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön *”RAI-ID arviointi kehitysvammaisten asumispalveluissa – ohjaajien kokemuksia”*, joka toteutettiin Siun soten kehitysvammaisten asumispalveluissa vuosina 2023–2024 osana sosionomi (YAMK) -opintoja.

* **Kirjoittajat:** Suvi Kamppuri, Liisa Klemola ja Elisa Snicker (Savonia-ammattikorkeakoulu).
* **Opinnäytetyö:** [https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403144359](https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403144359)

## Lähteet
* Ahlström, G., ym. 2020. Collaboration and guidelines for the coordination of health care for frail older persons with intellectual disability.
* Delcos, N. 2021. Kohti parempaa osallisuutta – asiakaslähtöinen RAI-välineistön käyttöönotto kehitysvammaisten palveluissa.
* Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980.
* Sainio, P. & Salminen, A-L. 2022. Toimintakyvyn arviointi ja menetelmät.
* Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023a. Tietoa RAI-järjestelmästä.
* Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023b. THL RAI-verkkokoulu.
* Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. Toimintakyvyn arviointi vammaispalveluissa.