# Vironkielinen väestö Suomessa - näkyvät työntekijät, näkymättömät perheet varhaisen tuen näkökulmasta

> Varhaisen tuen kehittäminen edellyttää työntekijöiden kulttuurisensitiivisen työotteen vahvistamista ja vironkielisten perheiden erityistarpeiden tunnistamista.

## Eesti Perede Foorum ja vironkielisten perheiden tilanne
Elokuussa 2025 järjestetty valtakunnallinen asiantuntijatapaaminen, *Eesti Perede Foorum*, kokosi yhteen sosiaalityön, kasvatuksen, terveydenhuollon ja järjestötoiminnan ammattilaisia keskustelemaan virolaisten perheiden arjesta ja palveluiden tarpeesta. Tapaamisen taustalla oli huoli siitä, että monet virolaiset perheet jäävät Suomessa varhaisen tuen ulkopuolelle ja että vironkielisten ammattilaisten verkosto on hajanaista. Tapaaminen toimi osana Cathy Kononowin tutkimuksellista kehittämistyötä.

## Virolaiset Suomessa: Työllisyys ja näkymättömyys
Virolaiset ovat olleet viimeisen 15 vuoden ajan Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä (noin 50 000 henkilöä). Vaikka heidän työllisyysasteensa on korkea, vahva integroituminen työmarkkinoille voi kääntyä varjopuoleksi: kieli- ja kulttuuritausta jää helposti näkymättömäksi. Koska virolaisten kotoutumista on pidetty vaivattomana, ammattilaiset saattavat olettaa heidän selviytyvän ilman erityistä ohjausta. Tämä johtaa usein siihen, että perheet hakevat apua vasta kriisivaiheessa, kun ongelmat ovat jo kasautuneet.

## Palvelujärjestelmän haasteet
Vaikka sosiaalihuoltolaki velvoittaa kunnat ja hyvinvointialueet järjestämään ennaltaehkäisevää tukea, käytännössä palvelut eivät toteudu yhdenvertaisesti. Ammattilaisten foorumissa nousivat esiin seuraavat haasteet:
* **Tiedon puute:** Perheillä on vaikeuksia löytää tietoa olemassa olevista palveluista.
* **Kulttuuriset ja kielelliset esteet:** Kulttuurierot kasvatuksessa ja perhedynamiikassa vaikuttavat palveluiden kokemiseen.
* **Rakenteelliset puutteet:** Byrokratian monimutkaisuus, ennaltaehkäisevän tuen rajallisuus ja palveluiden hajanaisuus.
* **Mielenterveyspalvelut:** Navigointi järjestelmässä on koettu vaikeaksi.

## Varhaisen tuen merkitys ja monialainen yhteistyö
Suomessa asuu arviolta 6 000–7 000 vironkielistä lapsiperhettä. Varhaisen tuen näkökulmasta on olennaista tunnistaa näiden perheiden olemassaolo ja tarpeet. Monialainen yhteistyö, jossa hyödynnetään kulttuuri- ja kielitietoista asiantuntijuutta pelkän tulkkauksen sijaan, on keskeinen voimavara. Äidinkielellä kommunikointi herkkien aiheiden kohdalla lisää turvallisuuden ja itsevarmuuden tunnetta.

## Kehittämisehdotukset
Virolaisten suuri määrä ja asema työperäisenä maahanmuuttajaryhmänä tekevät perustelluksi heidän tarpeidensa huomioimisen varhaisen tuen palveluissa. Kohdennettu tuki voisi vähentää kalliiden korjaavien palveluiden tarvetta. Kehittämisen ensimmäisiä askeleita ovat:
1. **Kulttuurisesti sensitiivisen työotteen vahvistaminen.**
2. **Kielitietoisuuden lisääminen.**
3. **Palveluiden saavutettavuuden varmistaminen** (tieto palveluista omalla kielellä).

## Lähteet
* Baumgartner, T. 2024. “Ulkomaalaistaustaisten työllisyyden kasvu pysähtyi vuonna 2023”, Tieto & trendit, Tilastokeskus.
* Lagerspetz, M. 2020. Eestlased Soomes – vähemus, rahvastikurühm või midagi muud?. Teoksessa R. Alho & K. Kumer-Haukanõmm (toim.), Mobiilsus, ränne ja hargmaised kontaktid Eesti ja Soome vahel.
* Pitkänen, S. ym. 2024. Lasten ja perheiden sosiaalipalvelut: varhaisen tuen tilannekuva ja kehittämistarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:28.
* Sosiaalihuoltolaki. 2014. 1301/2014. Finlex.
* Tilastokeskus. 2024. Väestörakenne ja perhetilastot.
* Tuomala, E. 2017. Virolaisperheiden lastensuojeluasiakkuudet huostaanottoasiakirjoissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.
* Viies, L. 2025. Counsellor – Diaspora Affairs and Cultural Diplomacy, Ministry of Foreign Affairs of Estonia. Yksityinen sähköpostiviesti.