# Yhteiskehittämällä kohti uutta hengitysfysioterapiaprosessia

> Keuhkokuntoutujien hengitysfysioterapiaprosessia kehitettiin Pohjois-Savon hyvinvointialueen peruspalveluissa.

## Hengitysfysioterapian rooli
Fysioterapeuttien erityisosaamista ovat kuntoutujan toimintakyvyn, omahoidon ja terveyden edistäminen. Hengitysfysioterapia on yksi fysioterapian erikoisala, johon kuuluvat hengitysharjoitukset, liikunnallinen kuntoutus ja omahoidon ohjaaminen. Leena Hartikaisen kuntoutuksen YAMK-opinnäytetyönä toteutetun kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata ja kehittää käytännönläheinen prosessikuvaus hengitysfysioterapiasta Pohjois-Savon hyvinvointialueen peruspalveluissa. Menetelminä käytettiin ideariihtä, pilotointia ja ryhmähaastattelua.

## Krooniset keuhkosairaudet
Kehittämistyössä käsiteltiin kolmea kroonista keuhkosairautta, joihin liittyy jatkuva keuhkoputkien limakalvotulehdus:
*   **Keuhkoahtaumatauti:** Tulehduksen lisäksi ilmateiden ahtaus.
*   **Astma:** Keuhkoputkien limakalvotulehdus, joka on herkkä erilaisille ärsykkeille, jotka voivat laukaista kohtausmaisen keuhkoputkia ympäröivän sileän lihaksiston supistumisen.
*   **Bronkiektaasi:** Keuhkoputkien pysyvä laajeneminen ja pitkäaikainen tulehdus, kun sairauden myötä paikallispuolustus mikrobeja vastaan on heikentynyt.

Keuhkokuntoutujilla on yksilöllisesti vaihtelevia oireita, kuten hengenahdistusta, väsymystä, keuhkojen limaisuutta tai lihasheikkoutta. Hengitysharjoittelulla pyritään limaisuuden ja sitä kautta tulehduksen vähentämiseen.

## Fysioterapiaprosessi
Suomen Fysioterapeutit (2016) ovat määritelleet fysioterapiaprosessin neljä vaihetta:
1. Kuntoutujan tutkiminen ja arviointi
2. Fysioterapian suunnittelu
3. Fysioterapian toteutus
4. Fysioterapian arviointi

Kehitystyössä rakentunut hengitysfysioterapiaprosessi etenee näiden vaiheiden mukaisesti. Prosessissa kuntoutuja huomioidaan yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti, ja käytettävissä olevat resurssit, kuten harjoituslaitteisto, muokkaavat toteutusta.

## Motivaation merkitys
Keuhkokuntoutujan oma motivaatio on keskeinen tekijä hengitysfysioterapiassa. Motivaatioon vaikuttavat kuntoutujan tunteet ja kokemukset, fysioterapeutti sekä muut ulkoiset tekijät. Fysioterapian aikainen vuorovaikutus, ohjaus ja neuvonta sekä sisäisen ja ulkoisen motivaation tukeminen ovat keskeisiä keinoja. Kuntoutujan sitouttamisessa hyvään omahoitoon tarvitaan monipuolisia motivoivia menetelmiä, joissa huomioidaan kuntoutujan kykenevyys, yhteenkuuluvuus ja itsemääräämisoikeus.

## Kirjoittajat
*   **Leena Hartikainen**, Kuntoutuksen yamk-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Maria Luojus**, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
*   Astma. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022.
*   Keuhkoahtaumatauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020.
*   Polet, Juho 2023. Motivaatio -yleinen näkökulma. Jyväskylän yliopisto. Liito: Liikunnan ja terveystiedon opettaja, 27 (3), 8–10.
*   Polverino, E. ym. 2017. European Respiratory Society guidelines for the management of adult bronchiectasis. European Respiratory Journal 50 (3), 1—23.
*   Rochester, C. ym. 2015. An official American Thoracic Society/European Respiratory Society policy statement: enhancing implementation, use, and delivery of pulmonary rehabilitation. American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine 192, 1373—1386.
*   Rodrigues, A. ym. 2020. Current developments and future directions in respiratory physiotherapy. European respiratory review.
*   Sosiaali- ja terveysministeriö 2022. Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:17.
*   Suomen fysioterapeutit 2016. Fysioterapeutin ydinosaaminen. Verkkojulkaisu.