Opinto-opas

Vuonna 2022 alkavat ja sitä aiemmat koulutukset

Kulttuuriala, Muotoilu
Kulttuuriala, Musiikki ja Tanssi
Luonnonvara-ala
Matkailu- ja ravitsemisala
Sosiaali- ja terveysala, Iisalmi
Sosiaali- ja terveysala, Kuopio
Tekniikan ala, Kuopio
Tekniikan ala, Varkaus
Liiketalouden ala, Kuopio
Savonian monialaiset opinnot
Savonian valintakurssit

Savonian uuden opinto-oppaan (2023 ja tämän jälkeen alkavat koulutukset) löydät täältä.

Lähtökohdat Osaamistavoitteet Opintojen rakenne Asiantuntijuuden kehittyminen Toteutus Opintojaksotaulukko

AIVOT20 Aivoterveyden edistäminen -erikoistumiskoulutus

Tulostinystävällinen versio

Opetussuunnitelman vastuuhenkilö: Maritta Pitkänen

Koulutuksen lähtökohdat

Sosiaali- ja terveysministeriön linjauksen mukaan kliinisen asiantuntijuuden syventäminen tutkinnon jälkeisessä koulutuksessa edellyttää yhtenäisten kliinisten osaamiskokonaisuuksien kehittämistä kansallisesti tärkeille painoalueille (2012). Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan verkoston kautta tehtiin 2015-2016 OKM:n rahoittama työelämälähtöinen selvitys sosiaali-, terveys, kauneudenhoito- ja liikunta-alalla tulevaisuudessa tarvittavasta erikoisosaamisesta. Selvityksessä esille nousi aivoterveyteen liittyvän osaamisen tarve laaja-alaisesti eri sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmien osaamista lisäävänä. Erikoistumiskoulutuksen suunnittelussa on lisäksi huomioitu mukana olevien ammattikorkeakoulujen pedagogisten strategioiden linjaukset, työelämän ja alueiden kehittämistä koskevat linjaukset.

Aivoterveydellä tarkoitetaan laaja-alaisesti aivojen hyvinvointia. Se on ihmisen toimintakykyisyyden perusta, joka vaatii kaikkein monimutkaisinta eri aivojen osien yhteistoimintaa. Tarve aivoterveyden edistämisen, hoidon ja kuntoutuksen monialaisille osaajille lisääntyy elämänkaaren eri vaiheissa, erityisesti väestön ikääntyessä ja sydän- ja verisuonisairauksien sekä muistisairauksien esiintyvyyden kasvaessa. Aivoterveyden edistäminen elämänkaaren eri vaiheissa on tärkeää jatkuen koko elämän ajan. Jokaisen tulisi osata itse johtaa omaa työskentelyään aivojen tehokkaan toiminnan kannalta järkevästi. Elämän loppuvaiheeseen painottuvat sairaudet, jotka eivät tyypillisesti aiheuta niin nopeaa menehtymistä kuin sepelvaltimotauti ja syöpä, aiheuttavat pitkäaikaista haittaa ja vammautumista. Sairastuminen aiheuttaa kärsimystä henkilölle itselleen ja sen lisäksi sen vaikutus ulottu laajsti koko lähipiirille. Esimerkiksi jopa 46 % mielenterveyttä sairastavien lähiomaisista on vaarassa sairastua itse.

Asiakaslähtöisten hoito- ja palveluprosessien kehittäminen perustuu syvälliseen asiakasymmärrykseen. Sen kautta palveluiden tuottaja tietää, miten voi auttaa asiakkaita saavuttamaan paras mahdollinen terveys, toimintakyky ja hyvinvointi. Aivoterveyttä edistävät hoito- ja palveluprosessit vaativat onnistunutta monialaista yhteistyötä. Asiakkaat ovat hyvinvointipalveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa vielä hyödyntämätön resurssi. Aivoterveysosaaminen vaatii yhä moniulotteisempaa osaamista ja palvelurakenteiden tuntemista. Suomalaisessa Finger-tutkimuksessa on todettu, että muistihäiriöitä voidaan ehkäistä niiden riskitekijöitä tehostetulla elintapaneuvonnalla. Tähän implementointiin tarvitaan uusia ja innovatiivisia työkaluja. Myös teknologian hyödyntämisessä aivosairauksien kuntoutumisen tukemisessa tarvitaan lisää osaamista.

Lisäksi tarvitaan neurotieteen tutkimuksesta saadun uusimman tiedon ja osaamisen implementointia. Työn luonne muuttuu alasta riippumatta enemmän aivotyöksi, jossa tiedolla työskentely ja kognitiiviset vaatimukset kasvavat, joten kognitiivinen ergonomia on tulevaisuudessa osa työprosesseja. Erikoistumiskoulutuksessa hyödynnetään myös kulttuurihyvinvoinnin mahdollisuuksia aivoterveyden edistämisessä uudella tavalla. Kulttuurihyvinvointi kytkeytyy tässä henkilökohtaisiin kulttuurisiin tarpeisiin ja niiden täyttymiseen yhdistyvään kokonaishyvinvointiin. Jokaisella on kulttuurisia oikeuksia elämäntilanteestaan, iästään tai voinnistaan riippumatta, ja niiden toteutuminen on myös osa aivojen hyvinvointia.

Musiikin käytöstä on tutkimustietoa osana hoito- ja kuntoutumisprosesseja ja se nähdään osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä, joka Suomessa on sidottu kansanterveyslakiin. Kulttuurihyvinvointiosaaminen tuo mukaan myös muut taiteenalat kuten musiikin, osallistavan taidetoiminnan ja tanssin, joista on saatu innostavia tuloksia.

 

Pidätämme oikeuden opetussuunnitelmien muutoksiin mm. opiskeltavien sisältöjen päivitystarpeiden takia.