Opinto-opas

Vuonna 2022 alkavat ja sitä aiemmat koulutukset

Kulttuuriala, Muotoilu
Kulttuuriala, Musiikki ja Tanssi
Luonnonvara-ala
Matkailu- ja ravitsemisala
Sosiaali- ja terveysala, Iisalmi
Sosiaali- ja terveysala, Kuopio
Tekniikan ala, Kuopio
Tekniikan ala, Varkaus
Liiketalouden ala, Kuopio
Savonian monialaiset opinnot
Savonian valintakurssit

Savonian uuden opinto-oppaan (2023 ja tämän jälkeen alkavat koulutukset) löydät täältä.

Lähtökohdat Osaamistavoitteet Opintojen rakenne Asiantuntijuuden kehittyminen Toteutus Opintojaksotaulukko

ES21SP Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma

Koulutuksen toteutus

Savoniassa pedagogisena lähtökohtana on Open Innovation Space (OIS 2.0) -malli. Se yhdistää laadukkaan koulutuksen sekä työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan. Työelämäläheisessä koulutuksessa korostuvat opiskelijoiden motivaatio ja opintoihin sitoutuminen. Opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymistä edistetään erilaisissa oppimisympäristöissä, mahdollistamalla monimuotoinen, aikaan ja paikkaan sitomaton ympärivuotinen opiskelu sekä hyödyntämällä laajasti työn opinnollistamista. Opiskelijoiden kokonaisvaltainen ohjaus sekä aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat osa opiskelijoiden henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa.

Savonian koulutusten työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opiskelijapalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut korkeakoulupalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.

Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne edellyttää useita toisiaan tukevia opintojaksoja, joista muodostuu opintopolku ja pedagoginen rakenne. Opiskelijoita ohjataan valitsemaan oma syventävä opintopolkunsa, kannustetaan suorittamaan opintoja myös ulkomailla, ohjataan hakemaan aktiivisesti harjoittelupaikkaa ja opinnäytetyöaihetta ja pyritään luomaan innostava, motivoiva, avoin ja lämminhenkinen toimintaympäristö.

Sähkötekniikan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sovelletaan myös CDIO-mallia. CDIO on kansainvälinen insinöörikoulutuksen viitekehys, jonka tavoitteena on kehittää paitsi koulutuksen sisältöä myös opetus- ja oppimismenetelmiä siten, että valmistuneiden insinöörien osaaminen vastaa mahdollisimman hyvin työelämän vaatimuksia. Standardin viitekehys antaa suuntaa koulutusohjelmien opetussuunnitelmien kehittämiseen ja arviointiin. Keskeisenä ideana on työelämälähtöisyyden lisääminen aktiivisia opetusmenetelmiä hyödyntämällä. Oleellisena elementtinä on myös insinööriammatissa keskeisen tuotekehityskaaren ja ratkaisukeskeisen ajattelun kehittäminen toiminnallisesti heti opintojen alusta lähtien. CDIO tukee Savonia-amk:n pedagogista OIS-ajattelua.

Sähkötekniikan koulutus pohjautuu matematiikkaan ja luonnontieteisiin. Tyypilliset sähköinsinöörin työtehtävät edellyttävät soveltavaa tietoa näistä aloista. Tästä syystä opinnot sisältävät vahvan matemaattis-luonnontieteellisen perustan, jonka päälle rakennetaan sähkötekniikan ajattelutapa ja sovellukset.

Opintojen alkuvaiheessa opiskelija perehdytetään myös sähkötekniikan soveltaviin tehtäviin CDIO-periaatteiden mukaan sen lisäksi, että valtaosa alkuopinnoita on teoriavoittoista puurtamista. Vähitellen opintojen edetessä soveltavan sähkötekniikan osuus kasvaa. Opinnot on suunniteltu siten, että tyypillisten insinöörin työtehtävien edellyttämä perusosaaminen karttuisi. Elinikäinen oppiminen on otettu koulutuksessa huomioon siten, että suunniteltu perusosaaminen antaa valmiudet asiantuntijuuden jatkuvaan kehittämiseen työelämässä.

Harjoittelu on suunniteltu lukuvuosien väliin, kesäajaksi. Harjoittelu on tärkeä osa soveltaa osaamista ja samalla oppia työelämätaitoja.
Erillisiä oppimisympäristöjä ovat sähkölaboratoriotilat ja sähkötekniikan suunnitteluohjelmien luokkatilat. Molemmat erikoistilat tukevat työelämäpohjaista oppimista. Niitä kehitetään työelämän tarpeiden mukaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opintoihin pyritään saamaa yritysyhteistyötä, jos se tukee opintojen etenemistä.

Opintojen arvioinnissa sovelletaan Savonia-ammattikorkeakoulun osaamisperusteisia periaatteita.

Työelämässä tarvitaan kansainvälisiä valmiuksia ja kulttuurien tuntemista. Sähkötekniikan opinnoissa kieliopintoja on omina itsenäisinä opintoina sekä integroituina muihin opintoihin. Englannin kielellä voidaan toteuttaa yhdestä kolmeen ammattiopintoihin kuuluvaa opintojaksoa. Englannin kielellä toteutetaan vähintään yksi seuraavista opintojaksoista: Electric Power Distribution, Integroidut rakennusautomaatiojärjestelmät (Intelligent Building) tai Sähkökäyttöjen ohjaus (Electric Drive Control).

Ulkomaisista korkeakouluista tuleville opiskelijoille voidaan tarjota 60 op opintoja englannin kielellä.

Ruotsin kielen ja viestinnän opintoja kuuluu opintoihin siinä laajuudessa, että opiskelija saavuttaa ammattikorkeakouluasetuksen mukaisen kielitaidon. Kieli-ja viestintäopintoja integroidaan muiden aineiden opintoihin. Pakollisten kieliopintojen ohella opiskelija voi suorittaa valinnaisia kieliopintoja.

Opiskelija voi laatia kansainvälistymiseen painottuvat henkilökohtaisen opiskelu- ja urasuunnitelman. Tämä kansainvälinen opintopolku voi sisältää esimerkiksi opiskelu- ja harjoittelujakson ulkomailla, harjoittelujakson kansainvälisessä yrityksessä, työskentelyä kansainvälisessä projektissa tai opinnäytetyön ulkomailla.

Koulutuksen toteutussuunnittelu ja opiskelijapalaute

Sähkötekniikan koulutuksen toteutussuunnittelu toteutetaan lukukausittain. Saman lukukauden aikana toteutettavat opintojaksot suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena ja tästä laaditaan toteutussuunnitelma. Toteutussuunnitelmassa huomioidaan lukuvuositeemaan/ alateemaan linkittyvät osaamistavoitteet.

Lukukaudesta kerätään määrällistä ja laadullista palautetta, joka käsitellään opiskelijoiden kanssa. Tämän lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus antaa palautetta Repun yleisen Kaiku-palautejärjestelmän kautta. Palaute on mahdollista antaa omalla nimellä tai anonyymisti. Opettaja voi tämän lisäksi tarpeen tullen kerätä opintojaksoa koskevaa palautetta soveltuvalla menetelmällä. Kuvaus opintojaksopalautteen keräämisestä ja käsittelystä sisällytetään opintojakson toteutussuunnitelmaan.

Opetussuunnitelman opinnot voidaan toteuttaa joko kokonaan tai osittain verkko-opintoina. Osa opinnoista järjestetään verkko-opintoina ympärivuotisesti ajasta ja paikasta riippumattomasti. Opintojakso voi myös sisältää osasuorituksia, joiden opiskelua ja suorittamista ohjataan ja tuetaan verkossa. Verkkototeutus voi olla myös opintojakson vaihtoehtoinen suoritustapa.

Opintojaksoista osa on joko kokonaan tai osittain englanninkielisiä, koska kielitaito on oleellinen osa insinöörin ammattitaitoa. Englanninkielisillä toteutuksilla mahdollistetaan myös vaihto-opiskelijoiden osallistuminen opintojaksoille, jolloin samalla edistetään kaikkien opiskelijoiden kansainvälisten taitojen kasvua. Englanninkielisten opintojaksojen toteutusten yhteydessä varmistetaan tarvittaessa oppiminen muun muassa suomenkielisellä tukimateriaalilla ja ammattisanastolla.

Opinnollistaminen on joustava tapa opiskella erityisesti opintojen loppuvaiheen opintojaksoja. Tutkintoon kuuluvaa osaamista hankitaan osin tekemällä työtä sekä suorittamalla sovitut tehtävät. Opinnollistaminen ei ole työkokemuksen automaattista hyväksilukemista. Joissakin tapauksissa myös opiskelijan vapaa-ajan aktiviteetit ja harrastustoiminta voivat kehittää hänen ammatillista osaamistaan siten, että opinnollistaminen on mahdollista.

Opinnollistaminen alkaa opiskelijan aloitteesta ja siihen liittyvä suunnitelma tehdään ja hyväksytetään opintojakson opettajalla etukäteen. Jos opiskelijan työtehtävät sopivat opintojakson osaamistavoitteisiin, opinnollistaminen on mahdollista. Opetussuunnitelmassa voi olla myös erityisesti opinnollistamista ajatellen muodostettu opintojakso (esim. projektiopinnot).

Työpaikalla tai harrastustoiminnassa tapahtuva oppiminen suunnitellaan opintojakson osaamistavoitteiden perusteella yhteistyössä opintojakson opettajan kanssa. Opiskelijan esittämistä työtehtävistä arvioidaan, tuottavatko ne sinällään riittävää osaamista suhteessa tavoitteisiin vai tarvitaanko osaamisen saavuttamiseksi lisäsuorituksia. Osaamista voidaan täydentää esimerkiksi esityksellä tai raportilla.

 

Pidätämme oikeuden opetussuunnitelmien muutoksiin mm. opiskeltavien sisältöjen päivitystarpeiden takia.