ES22KM Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma
Opetussuunnitelman vastuuhenkilö: Pasi Liimatainen
Koulutuksen lähtökohdat
Sähköinsinöörin tutkinto-ohjelma johtaa tekniikan alan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on sähköinsinööri (AMK). Opintojen laajuus on 240 opintopistettä ja kesto 4 vuotta. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.
Tutkinto-ohjelmasta valmistuvat sähköinsinöörit suorittavat KTM:n päätöksen mukaisen määrän sähköalan opintoja, joiden perusteella heidät katsotaan opintojen osalta riittävän ammattitaitoisiksi valvomaan ja itsenäisesti tekemään koulutustaan vastaavan alan sähkö- ja käyttötyötä. Toteutuksessa on otettu huomioon sähköalan automaation haasteet.
Osaamistavoitteet
Sähköenergian tuotanto, jakelu ja käyttö ovat yhteiskunnan toimivuuden ja hyvinvoinnin edellytys. Uusia tapoja sähkön tuotannolle ja käytölle kehitetään jatkuvasti teollisuuteen ja yksityistalouksiin.
Sähköinsinöörien tehtävät ovat keskeisiä sähköjärjestelmien ylläpidossa ja kehittämisessä. He vastaavat sähkön tuotannosta, jakelusta, käytöstä ja sähköjärjestelmien suunnittelusta ja rakentamisesta sekä kiinteistöissä että teollisuudessa.
Tutkinto-ohjelmasta valmistuvat insinöörit toimivat alan yrityksissä mm. suunnittelu-, tuotekehitys-, esimies- ja myyntitehtävissä sekä koulutustehtävissä.
Opinnot sisältävät perehtymisen ja osallistumisen sähköturvallisuustutkintoon. Sähköinsinöörin tutkinto, suoritettu sähköturvallisuustutkinto ja työkokemus valmistumisen jälkeen antavat mahdollisuuden hakea sähköpätevyyttä, joka on edellytys mm. sähkötöiden johtajan tai käytön johtajan tehtäviin yrityksissä. Koulutuksen sisältö täyttää myös talotekniikan sähkösuunnittelijan vaatimukset.
Sähkö- ja automaatiotekniikan opinnot sisältävät vahvan matemaattis-luonnontieteellisen perustan, kieli- ja kulttuuriopintoja, tuotantotalouden opintoja, sähkötekniikan perus- ja ammattiopintoja sekä ohjattuja harjoittelujaksoja ja opinnäytetyön. Osa opinnoista toteutetaan työelämäläheisesti, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä maksullisen palvelutoiminnan yhteistyöprojekteja hyödyntäen. Tutkinto-ohjelma mahdollistaa vaihto-opiskelun yhteistyökorkeakouluissa.
Valmistuvien insinöörien työllistymistilanne on erittäin hyvä. He sijoittuvat pääasiassa teollisuusyrityksiin, suunnittelutoimistoihin sekä julkiselle että yksityiselle palvelusektorille.
Keskeiset opintokokonaisuudet
Sähköisen talotekniikan opinnot perehdyttävät opiskelijan asuin-, liike- ja palvelukiinteistöjen sähköteknisten järjestelmien suunnitteluun ja käyttöön. Opiskelun aikana tulevat tutuksi sähköasennukset, kiinteistöautomaatio ja kiinteistöjen ohjausjärjestelmät sekä modernit suunnitteluohjelmistot. Opintoihin kuuluu älykäs kiinteistöautomaatio eli älytalotekniikka, joka tarkoittaa tietojärjestelmien avulla tehtäviä sähköverkon laitteiden valvontaa, ohjauksia ja mittauksia, esimerkkeinä sähkökiukaan, valaistuksen tai ilmastoinnin ohjaus ja käyttö. Sähköisen talotekniikan koulutuksen tavoitteena on kouluttaa järjestelmien suunnittelijoita, rakentajia ja rakentamiseen liittyvien projektien vastuuhenkilöitä, kiinteistöjen sähköjärjestelmien käyttäjiä ja käytön valvojia sekä huollon ja kunnossapidon ammattilaisia.
Nykyaikainen sähkönjakelujärjestelmä, toimiva sähköverkko ja monipuoliset automaatiojärjestelmät varmistavat luotettavan sähköntoimituksen asiakkaalle. Sähkönjakelutekniikan opinnot perehdyttävät sähkönjakeluverkkojen teknistaloudelliseen suunnitteluun, mitoitukseen, käyttöön ja rakentamiseen.
Tässä yhteydessä sähkönjakelulla tarkoitetaan sekä kiinteistöjen sähköverkkoja että verkkoyhtiöiden hallinnoimia jakelujärjestelmiä. Verkkoyhtiöiden tehtäviin kuuluu sähköenergian jakelu luotettavasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Verkon rakentamisyhtiöt sopivat verkkoyhtiöiden kanssa verkon käytöstä, huollosta, valvonnasta, rakentamisesta ja vikapäivystyksistä. Sähkönjakeluyritykset (verkkoyhtiöt) ja rakennuttajat tarvitsevat erilaisia sähköinsinöörejä – mm. sähköverkon kehittäjiä, ylläpitäjiä, rakennuttajia, teknisiä asiantuntijoita, projektiosaajia, myyjiä sekä automaation asiantuntijoita. Lainsäädännön tunteminen on otettu entistä vahvemmin mukaan koulutuksen sisältöihin.
Sähkökäyttöjä ovat sähkömoottorit ohjaus- ja liitäntälaitteineen, joilla voidaan esimerkiksi käyttää vesipumppua tai liittää tuulivoimala yleiseen sähköverkkoon. Teollisuudessa ja energiantuotannossa tarvitaan sähkömoottoreiden ohjauksia ja toimintojen automatisointia. Teollisuuden prosesseja ohjataan kyseiseen tarkoitukseen suunnitelluilla automaatiolaitteilla, esim. ohjelmoitavilla logiikoilla.
Syventymiskohteemme tarjoaa kattavaa tietoa sekä käytännön harjoituksia teollisuuden sähköjärjestelmistä, sähkökäyttöjen tehoelektroniikkasovelluksista ja sähkömoottoreista, automaatiolaitteista sekä automaatiolaitteiden sovellusohjelmoinnista.
Sähkökäyttöjen kehittyminen on ollut voimakasta ja se on vaikuttanut erityisesti teollisuuden järjestelmien toiminnan tehostumiseen ja sitä kautta mittavaan energian säästöön. Koulutusalalta valmistuvat insinöörit perehtyvät myös uusiutuvien energiamuotojen tuotantotekniikoihin ja niihin liittyviin sähköjärjestelmiin.
Sähkökäytöt ja automaatio työllistävät sähköinsinöörejä tuotekehityksessä, laitesuunnittelussa, järjestelmäsuunnittelussa sekä huollossa ja kunnossapidossa. Usein sähköinsinöörin tehtävät ovat hankintoihin ja kunnossapitoon liittyviä projekteja sekä myynnin tehtäviä.
Sähköinsinöörin (AMK) osaamisprofiili muodostuu kompetensseista.
Opintojen rakenne
Sähkötekniikan insinöörikoulutuksen opinnot ovat laajuudeltaan 240 opintopistettä. Opetussuunnitelman mukaan yksi opiskeluvuosi vastaa 60 opintopistettä, mikä tarkoittaa 1600 tuntia opiskelijan työtä. Opiskelijan työ koostuu mm. lähitunneista, etä- ja itsenäisestä opiskelusta, verkko-opiskelusta projekteista ja harjoittelusta. Opiskelu sisältää työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Asiantuntijuuden kehittyminen
Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.
Sähköinsinöörin opetussuunnitelma on laadittu niin, että - tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen - koulutus varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen.
Opiskelija - laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan (sisältää vähintään 5 opintopistettä opiskelua vieraalla kielellä) - vastaa opintojensa etenemisestä.
Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa.
Sähkötekniikan koulutus on rakennettu opiskelijan ammatillisen kasvun periaatteen mukaan. Opiskelijan henkilökohtaisen oppimispolun ja urakehityksen rakentamista tukevat sekä opettajat että vertaisryhmät. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen ammatillisen kasvun ohjaajaopettaja eli opettajatuutori koko koulutuksen ajan.
Opiskelijan ammatillista kasvua kuvaavat opintojen vuositeemat, jotka sähkötekniikassa on valittu seuraavasti: - 1. vuosi: ammattialaan perehtyminen - 2. vuosi: oman osaamisen kehittäminen - 3. vuosi: oman osaamisen syventäminen - 4. vuosi: oman osaamisen soveltaminen
Asiantuntijuuden kehittymistä on havainnollistettu seuraavassa taulukossa.
Seuraava kuvio havainnollistaa sähköinsinöörin opetussuunnitelman mukaisen asiantuntijuuden kehittymisen vastatulleesta opiskelijasta insinööriksi, jolla on alan asiantuntijan perusedellytykset hallussaan. Kuvion jälkeen esitellään tyypillisiä sähköinsinöörin ammattinimikkeitä ja työtehtäviä.
Ammattinimikkeet, yleiskuvaus
Sähköinsinööreiltä edellytetään teknologiaosaamisen lisäksi projektityötaitoja, luovuutta, loogista ajattelukykyä, sosiaalisia taitoja, itseluottamusta, kykyä yhteistoimintaan ja oma-aloitteisuutta.
Sähköteknisen alan nopea kehitys vaatii jatkuvaa uuden omaksumista ja valmiutta elämänikäiseen opiskeluun. Tuotesuunnittelutehtävissä tarvitaan erityisesti ongelmanratkaisukykyä sekä yleistietoa alasta ja sen kehityksestä. Myyntiin liittyvät työtehtävät edellyttävät kykyä ennakoida markkinoita. Tuotantoon ja johtamiseen liittyvissä tehtävissä korostuvat yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot sekä organisointikyky. Insinöörin työhön liittyy tyypillisesti päätöksentekoa, jonka taloudellinen merkitys ja taloudelliset riskit ovat suuria. Kriittinen harkintakyky on tarpeen. Kaikissa alan tehtävissä tarvitaan entistä enemmän kielitaitoa sekä tiimityöskentelyn edellyttämiä sosiaalisia taitoja.
Alalla toimiessaan insinööri jalostaa opittuja asioita, oppii uutta. Hän kehittää itseään ja valmistautuu työnjohdollisiin tehtäviin, neuvotteluihin ja tehtävien suunnitteluun ja toteutuksiin organisaation sisällä ja muiden organisaatioiden kanssa.
Sähkösuunnittelija suunnittelee kiinteistöjen sähkö- ja tietoliikennejärjestelmiä, joita ovat esimerkiksi sähkö- ja hälytinjärjestelmät sekä rakennusautomaatio. Talotekniikassa uusia asioita ovat tietomallintaminen ja älytalotekniikka, joiden hallinta edelleen korostuu tulevaisuudessa. Sähkösuunnittelija toimii pääasiassa sähköasennusliikkeissä ja suunnittelutoimistoissa.
Sähkösuunnittelijan tehtävissä tarvitaan vahvaa sähkötekniikan osaamista. Lisäksi sähkösuunnittelija tarvitsee automaatiotekniikan, elektroniikan ja tietotekniikan perusosaamista. Työuran kehittyessä työtehtävissä tarvitaan liiketoiminnan ja projektijohtamisen tuntemusta.
Projektipäällikkö vastaa sähkösuunnitelman käytännön toteutuksesta ja projektinjohtamisesta. Tehtäviin kuuluu mm. projektin aikataulutus, budjetin seuranta, esimiestehtävät ja yhteydenpito asiakkaisiin (esim. työmaakokoukset). Projektipäällikön tehtävissä tarvitaan sähkötekniikan osaamisen lisäksi vuorovaikutustaitoja, esimiesvalmiuksia sekä teknis-taloudellisen suunnitelman seuranta- ja arviointitaitoja.
Sähköverkon kehittäjä vastaa verkkoyhtiön tai rakentamisyhtiön suunnittelu- ja rakennuttamistehtävistä. Tehtävässä menestyminen edellyttää myös hyvää komponentti- ja järjestelmäosaamista, erikoisosaamista (tehonjako-, vikatilanne- ja mitoituslaskenta), hyvää raportointitaitoa, tiimityöskentelyn perusteita sekä alan standardien, suositusten ja tietojärjestelmien hallintaa.
Sähkönjakeluautomaation asiantuntija vastaa sähkönjakeluverkon käyttöön liittyvien laitteistojen ja ohjelmistojen ylläpidosta ja sähköasema-automaation rakentamisesta ja ylläpidosta. Tehtävä edellyttää syvällistä sähkö- ja jakelutekniikan tuntemusta sekä hyvää automaation laite- ja ohjelmistotason osaamista. Sähköturvallisuuden tunteminen on tärkeää. Sähkönjakelun automaatiossa talouden perusteet eli automaation hyödyt ja kustannukset on tunnettava.
Sähköverkon rakennuttaja vastaa sähkönjakeluverkon rakentamisprojektien hoidosta – töiden kilpailutus, urakoitsijoiden valinta, sopimusten laadinta, töiden valvonta, turvallisuus ja talous. Tehtävä edellyttää myös kielitaitoa.
Sähkö- ja automaatiosuunnittelija määrittelee asiakkaan laitteiston automaation ja niiden liitynnät sekä sähköistyksen. Hän tekee sovellusohjelman ja sen käyttöliittymät sekä osallistuu testaukseen, käyttöönottoon ja käyttäjien koulutukseen. Sähkö- ja automaatiosuunnittelijan työtehtävät liittyvät pääsääntöisesti teollisuusympäristöön tai ajoneuvon, laivan tms. kulkuvälineen sähkökäyttöön.
Myynti-insinööri toimii asiakkaan teknisenä, kaupallisen alan pelisäännöt tuntevana asiantuntijana. Työssään myynti-insinöörin on oltava nopeasti mukautuva ja omaksuttava tehokkaasti asiakkaiden toisistaan poikkeavat käyttöympäristöt. Myynti-insinööri ymmärtää myytävien tuotteiden teknologian ja osaa tunnistaa tuotteen edut eri sovelluskohteissa. Työssään hän tarvitsee hyviä vuorovaikutustaitoja ja sujuvaa kielitaitoa sekä kulttuurien tuntemusta.
Projekti-insinöörin vastaa asiakasprojektien suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä asiakkaan sekä muun projektitiimin kanssa. Hän osallistuu suunnitteluun ja laitevalintoihin, dokumentointiin ja asennusvalvontaan. Hänelle voivat kuulua myös projektin talouteen ja budjetointiin liittyvät tehtävät.
Käyttöönottoinsinööri on monipuolinen sähkö- ja automaatiotekniikan asiantuntija, joka vastaa järjestelmien katselmoinneista sekä vaatimusten mukaisen ja turvallisen käyttöönoton valmistelusta, suorittamisesta ja dokumentoinnista. Hän toimii usein eri maista ja kulttuureista tulevien suunnittelijoiden, rakentajien ja käyttäjien yhdyshenkilönä sekä kokemuksen karttuessa työn valvojana ja johtajana.
Kunnossapito- ja huoltoinsinöörin tehtävissä menestyvät asiakaspalveluhenkiset, sähkötekniikan erilaisia sovelluksia laajasti ymmärtävät ja oma-aloitteiset osaajat. Työtehtäviin kuuluu huoltotöiden ennakkosuunnittelua, laitteiden kunnonvalvontaa sekä vianhakua erilaisten mittalaitteiden ja tietoteknisten työkalujen avulla sekä asennustöitä tai niiden valvontaa ja ohjausta työnjohtajana. Toimiessaan työkohteissa eri puolilla maailmaa vaatii joustavuutta, yhteistyökykyä, kulttuurien tuntemusta ja hyvää kielitaitoa.
Sähköala tarjoaa myös konsultointi- ja koulutustehtäviä sekä antaa valmiuksia oman yrityksen perustamiseen.
Koulutuksen toteutus
Koulutus toteutetaan monimuotoisena, jolloin opetukseen kuuluu sekä etä- että lähiopetusta, laboratorio-opetusta, suunnitteluharjoituksia, projekteja, eritavoin toteutettua verkko-opetusta sekä merkittävä määrä itsenäistä opiskelua. Opetusta on arki-iltaisin ja lauantaisin. Lisäksi osa lähiopetuksesta, laboratoriotöistä ja harjoituksista voidaan sijoittaa intensiivipäiville.
Savoniassa pedagogisena lähtökohtana on Open Innovation Space (OIS 2.0) -malli. Se yhdistää laadukkaan koulutuksen sekä työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan. Työelämäläheisessä koulutuksessa korostuvat opiskelijoiden motivaatio ja opintoihin sitoutuminen. Opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymistä edistetään erilaisissa oppimisympäristöissä, mahdollistamalla monimuotoinen, aikaan ja paikkaan sitomaton ympärivuotinen opiskelu sekä hyödyntämällä laajasti työn opinnollistamista. Opiskelijoiden kokonaisvaltainen ohjaus sekä aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat osa opiskelijoiden henkilökohtaista opiskelu- ja urasuunnitelmaa.
Savonian koulutusten työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opiskelijapalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut korkeakoulupalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.
Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne edellyttää useita toisiaan tukevia opintojaksoja, joista muodostuu opintopolku ja pedagoginen rakenne. Opiskelijoita ohjataan valitsemaan oma syventävä opintopolkunsa, kannustetaan suorittamaan opintoja myös ulkomailla, ohjataan hakemaan aktiivisesti harjoittelupaikkaa ja opinnäytetyöaihetta ja pyritään luomaan innostava, motivoiva, avoin ja lämminhenkinen toimintaympäristö.
Sähkötekniikan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sovelletaan myös CDIO-mallia. CDIO on kansainvälinen insinöörikoulutuksen viitekehys, jonka tavoitteena on kehittää paitsi koulutuksen sisältöä myös opetus- ja oppimismenetelmiä siten, että valmistuneiden insinöörien osaaminen vastaa mahdollisimman hyvin työelämän vaatimuksia. Standardin viitekehys antaa suuntaa koulutusohjelmien opetussuunnitelmien kehittämiseen ja arviointiin. Keskeisenä ideana on työelämälähtöisyyden lisääminen aktiivisia opetusmenetelmiä hyödyntämällä. Oleellisena elementtinä on myös insinööriammatissa keskeisen tuotekehityskaaren ja ratkaisukeskeisen ajattelun kehittäminen toiminnallisesti heti opintojen alusta lähtien. CDIO tukee Savonia-amk:n pedagogista OIS-ajattelua.
Sähkötekniikan koulutus pohjautuu matematiikkaan ja luonnontieteisiin. Tyypilliset sähköinsinöörin työtehtävät edellyttävät soveltavaa tietoa näistä aloista. Tästä syystä opinnot sisältävät vahvan matemaattis-luonnontieteellisen perustan, jonka päälle rakennetaan sähkötekniikan ajattelutapa ja sovellukset.
Opinnot on suunniteltu siten, että tyypillisten insinöörin työtehtävien edellyttämä perusosaaminen karttuisi. Elinikäinen oppiminen on otettu koulutuksessa huomioon siten, että suunniteltu perusosaaminen antaa valmiudet asiantuntijuuden jatkuvaan kehittämiseen työelämässä.
Harjoittelu on suunniteltu lukuvuosien väliin, kesäajaksi. Harjoittelu on tärkeä osa soveltaa osaamista ja samalla oppia työelämätaitoja.
Opinnollistaminen on joustava tapa opiskella erityisesti opintojen loppuvaiheen opintojaksoja. Tutkintoon kuuluvaa osaamista hankitaan osin tekemällä työtä sekä suorittamalla sovitut tehtävät. Opinnollistaminen ei ole työkokemuksen automaattista hyväksilukemista. Joissakin tapauksissa myös opiskelijan vapaa-ajan aktiviteetit ja harrastustoiminta voivat kehittää hänen ammatillista osaamistaan siten, että opinnollistaminen on mahdollista.
Opinnollistaminen alkaa opiskelijan aloitteesta ja siihen liittyvä suunnitelma tehdään ja hyväksytetään opintojakson opettajalla etukäteen. Jos opiskelijan työtehtävät sopivat opintojakson osaamistavoitteisiin, opinnollistaminen on mahdollista. Opetussuunnitelmassa voi olla myös erityisesti opinnollistamista ajatellen muodostettu opintojakso (esim. projektiopinnot).
Työpaikalla tai harrastustoiminnassa tapahtuva oppiminen suunnitellaan opintojakson osaamistavoitteiden perusteella yhteistyössä opintojakson opettajan kanssa. Opiskelijan esittämistä työtehtävistä arvioidaan, tuottavatko ne sinällään riittävää osaamista suhteessa tavoitteisiin vai tarvitaanko osaamisen saavuttamiseksi lisäsuorituksia. Osaamista voidaan täydentää esimerkiksi esityksellä tai raportilla.
Erillisiä oppimisympäristöjä ovat sähkölaboratoriotilat ja sähkötekniikan suunnitteluohjelmien käyttö opiskelijan omalla tietokoneella ja/tai erikoisluokkatilassa. Erikoistilat tukevat työelämäpohjaista oppimista. Niitä kehitetään työelämän tarpeiden mukaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opintoihin pyritään saamaa yritysyhteistyötä, jos se tukee opintojen etenemistä.
Työelämässä tarvitaan kansainvälisiä valmiuksia ja kulttuurien tuntemista. Sähkötekniikan opinnoissa kieliopintoja on omina itsenäisinä opintoina sekä integroituina muihin opintoihin.
Ulkomaisista korkeakouluista tuleville opiskelijoille voidaan tarjota 60 op opintoja englannin kielellä.
Ruotsin kielen ja viestinnän opintoja kuuluu opintoihin siinä laajuudessa, että opiskelija saavuttaa ammattikorkeakouluasetuksen mukaisen kielitaidon. Pakollisten kieliopintojen ohella opiskelija voi suorittaa valinnaisia kieliopintoja.
Opiskelija voi laatia kansainvälistymiseen painottuvan henkilökohtaisen opiskelu- ja urasuunnitelman. Tämä kansainvälinen opintopolku voi sisältää esimerkiksi opiskelu- ja harjoittelujakson ulkomailla, harjoittelujakson kansainvälisessä yrityksessä, työskentelyä kansainvälisessä projektissa tai opinnäytetyön ulkomailla.
Koulutuksen toteutussuunnittelu ja opiskelijapalaute
Sähkötekniikan koulutuksen toteutussuunnittelu toteutetaan lukukausittain. Saman lukukauden aikana toteutettavat opintojaksot suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena ja tästä laaditaan toteutussuunnitelma. Toteutussuunnitelmassa huomioidaan lukuvuositeemaan/ alateemaan linkittyvät osaamistavoitteet.
Lukukaudesta kerätään määrällistä ja laadullista palautetta, joka käsitellään opiskelijoiden kanssa. Tämän lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus antaa palautetta Repun yleisen Kaiku-palautejärjestelmän kautta. Palaute on mahdollista antaa omalla nimellä tai anonyymisti. Opettaja voi tämän lisäksi tarpeen tullen kerätä opintojaksoa koskevaa palautetta soveltuvalla menetelmällä. Kuvaus opintojaksopalautteen keräämisestä ja käsittelystä sisällytetään opintojakson toteutussuunnitelmaan.
Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa niitä perustaitoja ja työvälineitä (IT-taidot, viestintä, englanti), joita amk-opinnoissa tarvitaan. Opiskelija osaa suunnitella opintonsa sekä käyttää opiskelijalle tarjottavia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Opiskelija osaa arvioida voimavarojaan ja hakea tarvittaessa tukea edetäkseen opinnoissa. Opiskelija osaa kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan. Opiskelija osaa hahmottaa ammattialansa tarjoamia vaihtoehtoja ja työmahdollisuuksia, ja osaa aloittaa laatimaan työnhakuun liittyviä asiakirjoja ja osaamistaan kuvaavia aineistoja (osaamisportfolio/ PLE).
Keskeiset sisällöt
Opiskelu Savoniassa, opiskelutaidot ja opintojen sujuva eteneminen.
Opintojen aikana ja työelämässä tarvittavat kirjallisen ja suullisen viestinnän taidot erilaisissa tilanteissa ja ryhmissä viestiessä. Työnhakuasiakirjat ja osaamista kuvaavat aineistot (viestintä).
Tietokoneiden, koulun tietoverkon ja opiskelua tukevien IT-sovellusten tehokas käyttö (DigiAvain, IT-taidot ja digikyvykkyys).
Lähtötasokokeet. Kielten opiskelu Savoniassa. Kielten opiskelutekniikat.
Suoritustavat
Suoritustapa 1: Aktiivinen osallistuminen aloituspäiviin ja opintojakson opetukseen, tiedotustilaisuuksiin ja tapahtumiin (SavoniaStart). HOPS-keskustelu. Lähitunnit ja verkkotyöskentely harjoituksineen, palautettavat tehtävät ja itsenäinen työskentely annettujen ohjeiden ja aikataulujen mukaan.
Suoritustapa 2: verkkotyöskentely, sovittava erikseen opettajatuutorin kanssa. (aikaisintaan syksyllä 2019)
Arviointiasteikko
Hyväksytty (S) - 0
Materiaali
Reppu-sivujen ja Wilman aineistot, Moodlessa jaettavat materiaalit, muu opettajan jakama aineisto
Muuta huomioitavaa
Opiskelijan työmäärä jakautuu seuraavasti:
Orientaatio tekniikan opintoihin 1 op
IT-taidot ja digikyvykkyys 2 op
Viestintä 2 op
Yhteyshenkilö
Westerholm Tatu, Kähkönen Olli-Pekka, Lahti Sami
4 EXX8010 Matematiikka 1
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson tavoitteena on oppia matemaattisen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen.
Keskeiset sisällöt
- lausekkeenkäsittely
- ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vastaavat epäyhtälöt, juuriyhtälöt
- lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä
- suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen
- kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilauseet)
- funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot
- eksponenttifunktiot, logaritmin määritelmä ja laskusäännöt, logaritmifunktiot
- eksponentti- ja logaritmiyhtälöt, logaritminen asteikko
- trigonometriset funktiot
- trigonometriset yhtälöt ja kaavat
Suoritustavat
Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
- Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa.
- Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali.
- Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Yhteyshenkilö
Hyvönen Niina
4 EXX8040 Tekniikan fysiikka
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on kehittää fysikaalista ajattelutapaa. Suoritettuaan opintojakson opiskelija tuntee SI-järjestelmän sekä hallitsee suureiden ja yksikköjen käsittelyn. Opiskelija ymmärtää lämpötilan ja energian välisen yhteyden sekä hallitsee lämpölaajenemisen ensimmäisen kertaluvun kuvailun sekä osaa soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä. Opiskelija hallitsee lämpöenergian varastointiin, olomuodon muutoksiin sekä lämmön siirtymiseen liittyvän fysiikan. Opiskelija osaa yksi- ja kaksiulotteisen liikkeen matemaattisen kuvailun. Opiskelija ymmärtää Newtonin lait ja osaa soveltaa niitä mekaniikan ongelmiin. Hän hallitsee kitkan kuvailun ja ymmärtää kitkan merkityksen tekniikassa. Opiskelija tuntee työn, tehon ja energian käsitteet ja niiden keskinäiset suhteet. Opiskelija osaa soveltaa liikemäärään ja energiaan liittyviä säilymislakeja ja hallitsee keskeiskiihtyvyyden ja -voiman käsitteet ympyräliikkeessä.
Keskeiset sisällöt
SI-järjestelmä
Lämpölaajeneminen
Lämpöenergia
Ideaalikaasun tilanyhtälö
Lämmönsiirtymistavat
Kinematiikka
Newtonin lait
Kitka
Työ, energia ja teho
Liikemäärä
Ympyräliike
Suoritustavat
Opintojakson suorittaminen edellyttää riittävän osaamisen osoittamista välikokeissa sekä erilaisten harjoitustehtävien kautta, joista osa voi olla sähköisessä muodossa. Arvioinnin yksityiskohdat esitellään opintojakson alussa.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Tekniikan fysiikka 1, Kari Suvanto (EDITA, kaikki painokset)
Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
muu opettajan jakama ja verkosta osoittama materiaali
Yhteyshenkilö
Holmlund Eero
4 ESP8010 Sähköalan fysiikka
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija ymmärtää sähkökentän, potentiaalin ja jännitteen käsitteet ja osaa soveltaa näitä yksinkertaisten tasavirtapiirien laskentaan. Opiskelija tuntee vastuksen, kondensaattorin ja jännitelähteen toiminnan osana virtapiiriä. Opiskelija ymmärtää magneettikentän käsitteen ja osaa soveltaa magneettista voimaa magneettikentässä olevaan johtimeen ja virtasilmukkaan. Opiskelija ymmärtää magneettisen induktion periaatteen ja ymmärtää vaihtovirtapiirin, generaattorin ja sähkömoottorin toimintaperiaatteen. Opiskelija hallitsee värähtely- ja aaltoliikkeen peruskäsitteet ja osaa soveltaa niitä ääneen, valoon ja muuhun sähkömagneettiseen säteilyyn. Opiskelija osaa soveltaa pyörimisen kinematiikkaa pyörimisen kuvailussa ja tuntee hitaus- ja vääntömomenttien käsitteet sekä pyörimisen perusyhtälön.
Opintojakson suorittaminen edellyttää riittävän osaamisen osoittamista välikokeissa sekä erilaisten harjoitustehtävien kautta, joista osa voi olla sähköisessä muodossa. Arvioinnin yksityiskohdat esitellään opintojakson alussa.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Tekniikan fysiikka 1, Kari Suvanto (EDITA, kaikki painokset)
Tekniikan fysiikka 2, Kari Suvanto, Kari Laajalehto (EDITA, kaikki painokset)
Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
muu opettajan jakama ja verkosta osoittama materiaali
Edeltävät opinnot
Tekniikan fysiikka
Yhteyshenkilö
Holmlund Eero
4 ESP8020 Sähköalan ohjelmointi
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjelmien merkitykseen sähkötekniikassa ja siellä käytettyihin erilaisiin ohjelmien suunnittelutapoihin ja välineisiin. Opintojen jälkeen opiskelija ymmärtää sähkötekniikan ja ohjelmien välinen saumattoman yhteyden laitteiden käyttömukavuuden ja monipuolisten ominaisuuksien aikaansaamisessa. Opiskelija osaa myös soveltaa taitojaan pieniin sähkölaitteiden ohjausjärjestelmiin. Lisäksi hän tietää, miten ohjelmointiprosessi etenee toimintojen ja rajapintojen määrittelystä toteutukseen ja testaukseen.
Opintojakso suoritetaan osallistumalla ohjelmoinnin kokeeseen ja palauttamalla pakolliset harjoitustyöt määräaikaan mennessä.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Sähköinen oppimateriaali: tuntiharjoitteet, ohjeet, manuaalit ja ohjelmistot
Yhteyshenkilö
Lepistö Pasi
4 EXX8020 Matematiikka 2
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Tavoitteena on oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. Tavoitteena on myös oppia yhden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteita ja osata soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa.
Keskeiset sisällöt
- raja-arvo, derivaatan määritelmä, derivointisäännöt
- paikalliset ääriarvot, funktion suurin ja pienin arvo
- osittaisderivaatta ja virhearviointi
- määrätty integraali ja integraalifunktio, integrointisäännöt
- määrätyn integraalin sovelluksia
Suoritustavat
Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
- Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa.
- Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali.
- Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Edeltävät opinnot
Matematiikka 1
Yhteyshenkilö
Hyvönen Niina
4 EXX8030 Matematiikka 3
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. Tavoitteena on myös oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet.
Keskeiset sisällöt
- separoituva differentiaaliyhtälö
- ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö
- toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö
- kombinatoriikkaa
- todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys
- ehdollinen todennäköisyys
- satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva jakauma, tunnusluvut
- binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat
- tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen
- empiiristen aineistojen käsittely
Suoritustavat
Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
- Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa.
- Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali.
- Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Edeltävät opinnot
Matematiikka 1, Matematiikka 2
Yhteyshenkilö
Hyvönen Niina
4 ESP8030 Fysiikan laboratoriotyöt ja kemia
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson kemian osuudessa (2,5 op) opiskelija oppii yleiset kemian perusteet ja säännöt. Opiskelija tutustuu sähkötekniikassa käytettäviin materiaaleihin ja niiden kierrätykseen sekä voimantuotannon päästöihin. Hän ymmärtää akkujen toimintaperiaatteen, korroosion mekanismin ja korroosionestomenetelmät. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa sähkötekniikan sovellutuksissa.
Fysiikan laboratoriotöiden osuudessa (2,5 op) opiskelija oppii tekemään fysikaalisen mittauksen erilaisia mittalaitteita käyttäen ja arvioimaan mittaukseen liittyviä epävarmuuksia. Laatiessaan tehdyistä mittauksista vakiintuneen käytännön mukaiset työselostukset opiskelija oppii teknisen raportin kirjoittamista, tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmien käyttöä sekä tekemään mittauksiin liittyvän virheanalyysin.
Keskeiset sisällöt
Keskeiset sisällöt kemian osuudessa
- Kemian perusteet
- Sähköntuotanto ja ympäristö
- Akut
- Korroosio ja korroosionesto
- Materiaalikemiaa
Keskeiset sisällöt fysiikan laboratoriotöiden osuudessa
- Mittalaitteiden käyttö
- Mittauksen virheanalyysi
- Työselostuksen kirjoittaminen
- Tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmat
Suoritustavat
Kemian osuudessa teoriaopetus, teoriaa syventävät harjoitustehtävät yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksoon kuuluvat teoriatunnit ja harjoitustehtävät pienryhmissä.
Opintojakson fysiikan laboratoriotöiden teoriaosassa käydään läpi mittauksiin liittyvää teoriaa, työselostuksen laadintaa sekä virheanalyysin tekemistä. Laboratoriossa tehdään mittaukset pienryhmissä. Työselostukset laaditaan pääosin omalla ajalla, mutta ohjaukseen on myös mahdollisuus.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
- Kemian oppikirja: Tekniikan kemia, Antila, Karppinen, Leskelä, Mölsä, Pohjakallio (Edita, 2010) ja kemian opetuksen yhteydessä Moodlen kautta jaettava materiaali
- Opintojaksolla jaettavat fysiikan laboratoriotöiden työohjeet
Yhteyshenkilö
Holmlund Eero, Sankilampi Olli
4 ESP8040 Yrittäjyys ja liiketoiminta
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Ymmärtää liiketaloudellisen toiminnan merkityksen ja osaa käyttää alan keskeisiä käsitteitä. Tietää, mitkä asiat, ja miten vaikuttavat yritystoiminnan kustannustehokkuuteen, kasvuun, sekä tuloksen muodostumiseen.
Keskeiset sisällöt
Yritystoiminnan kiertokulku, yritysmuodot, liiketoimintasuunnitelma sekä liikeriskit. Katetuottolaskelmat, ja niiden hyötykäyttö liiketoiminnassa. Kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden selvittäminen ao. asiakirjoista. Investointilaskennan perusteet.
Suoritustavat
Tenti/tentit, kurssin aikana suoritettavat harjoitukset. Osa harjoituksista esitellään oppitunnilla.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Kirjallisuus ilmoitetaan kurssin alkaessa. Opintojakson aikana jaettu muu materiaali.
Edeltävät opinnot
Pakollisia esitietovaatimuksia ei ole.
Yhteyshenkilö
Uronen Laila
4 ESP8060 Johtaminen ja työhyvinvointi
Laajuus
5 op
Vieraskielinen osuus
1 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään toimivan työyhteisön perustekijät sekä esimiestyön ja alaistaidon merkityksen osana työyhteisön menestystä. Tarkastelutasoina ovat yksikkö, tiimi ja erilaiset yksilöt. Opiskelija omaksuu työelämän keskeisimmät ajankohtaiset teemat, kuten etäjohtamisen, YT-tilanteet, työyhteisötaidot, itsensä johtamisen, jaetun johtajuuden, varhaisen puuttumisen, työhyvinvoinnin, työurien pidentämisen ja sosiaalisen median käytön rekrytoinnissa. Opiskelija harjoittelee myös englannin (1 op) taitojaan esimiestyön näkökulmasta.
Keskeiset sisällöt
- Esimiestyö
- Liiketoimintastrategian toteuttaminen ja varmistaminen
- Yksikön johtaminen
- Osaamisen varmistaminen
- Motivointi ja palkitseminen
- Työhyvinvoinnista huolehtiminen
- Rekrytointi ja perehdyttäminen
- Työsuhteen päättäminen
- Muutosjohtaminen
- Johtajuus ja esimiesosaaminen
- Vakuuttava viestintä ja esimiestyön vuorovaikutustilanteet
Suoritustavat
Luennot keskeisistä aihealueista, aktiivinen osallistuminen keskusteluihin, harjoitustehtävät ja raportin laadinta. Oppimisen tukena käytetään Moodle-oppimisympäristöä sekä kirjallisuutta (lihavoitu myös e-kirjana). Kurssin englanninkielinen osuus sisältää aktiivista osallistumista lähiopetukseen sekä kotitehtäviä.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
1. Hyppänen, Riitta: Esimiesosaaminen – liiketoiminnan menestystekijä. Edita Publishing Oy, 2013
2. Buchanan & Huczynski: Organizational Behaviour: An introductory text, 7th Edition, Prentice-Hall, 2010
3. Hokkanen, Simo & Strömberg, Oiva: Ihmisten johtaminen, Sho Business Development Oy, 2003
4. Opintojakson aikana jaettavat/ilmoitetut materiaalit, mm. ajankohtaiset artikkelit, joita jaetaan Moodlen kautta.
Edeltävät opinnot
Yrittäjyys ja liiketoiminta
Muuta huomioitavaa
Opintojakson arviointi suoritetaan sekä raportin että harjoitustehtävien perusteella. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Englanti arvioidaan S (suoritettu) -merkinnällä. Hyväksytyn arvosanan saaminen edellyttää 40 % kokonaispisteistä ja englannin osuuden hyväksytysti suorittamista.
Yhteyshenkilö
Tolppi Veli-Matti
4 ESA8000 Tasasähköpiirit
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tasavirtapiirien (tasasähköpiirien) keskeisten käsitteiden, kuten sähkövarauksen, sähkövirran, potentiaalin, jännitteen ja resistanssin fysikaalisen taustan. Opiskelija ymmärtää sähköenergian muuttamisen lämpöenergiaksi vastuksessa, ja ymmärtää tasavirtapiirien laskentamenetelmien pohjana olevat ilmiöt. Opiskelija tuntee sähkötekniikan perussuureet ja niiden yksiköt. Opiskelija ymmärtää sähkötekniikan peruslait (ohmin laki, Kirchhoffin lait) ja osaa soveltaa niitä monipuolisesti oman alan virtapiirien ominaisuuksien määrittämiseen. Opiskelija ymmärtää matemaattisen tarkastelun välttämättömyyden virtapiirien ja verkkojen toiminnan selvittämisessä ja piirin komponenttien mitoituksessa.
Keskeiset sisällöt
Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti:
1. Tasavirtapiirin fysikaaliset ilmiöt
2. Sähkötekniset suureet, merkinnät, symbolit ja yksiköt
3. Virtapiirin rakenneosat ja niihin liittyvät käsitteet
4. Teho ja energia
5. Peruslait (ohmin laki ja Kirchhoffin lait)
6. Virtapiirien ratkaisumenetelmät
- Peruslakimenetelmä
- Superpositiomenetelmä
- Silmukkamenetelmä
- Solmupistemenetelmä
- Theveninin ja Nortonin vastinpiiri
Suoritustavat
Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta, osallistumista laskuharjoituksiin ja etätehtävien suorittamista. Opintojakson kokonaisarviointi muodostuu osakokeista tai tentistä sekä opettajan määrittelemistä tehtävistä.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Ilmoitetaan kurssin alussa.
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Muuta huomioitavaa
Tasavirtapiirin fysikaaliset ilmiöt toteutetaan osana Virtapiirit ja verkot- opintoja. Sen laajuus on 1 op, ja se suoritetaan ennen Virtapiirit ja verkot-opetusta.
Yhteyshenkilö
Savallampi Timo
4 ESA8010 Sähkönjakelujärjestelmät ja dokumentointi
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomalaisen sähkönjakelujärjestelmän peruspiirteet ja komponentit. Opiskelija osaa määrittää sähkönjakeluverkon komponenttien sähkötekniset ominaisuudet. Opiskelija tuntee sähköteknisen dokumentoinnin menetelmät, piirrosmerkit ja standardit. Opiskelija tutustuu tietokoneavusteiseen dokumentointiin perehtymällä yhden suunnitteluohjelmiston perustoimintoihin. Opiskelija osaa kurssin suoritettuaan laatia yhtä ohjelmistoa käyttäen kiinteistön sähköteknisiä dokumentteja.
Keskeiset sisällöt
Sähköjärjestelmiä ja dokumentointia opiskellaan seuraavien osakokonaisuuksien kautta:
- Suomalainen sähkönjakelujärjestelmä
- Sähköverkon komponentit ja niiden kuvaus
- Ylivirta- ja oikosulkusuojauksen periaatteet
- Maadoituksen periaatteet
- Sähkötekninen dokumentointi
- Standardit ja suositukset
- Tietokoneavusteinen piirtäminen (CADS)
- Suunnitteluohjelmiston perustoiminnat (CADS)
- Sähkösovellukset
- Kiinteistöjen sähköistys
- Teollisuuden ja energialaitosten sähköverkot
Suoritustavat
Opintojakso suoritetaan oppituntien pohjalta suoritettavalla kokeella ja hyväksytysti suoritetuilla harjoitustöillä. Oppitunteihin sisältyy luentoja ja harjoitustöitä.
Suunnitteluohjelmistolla suoritettavat harjoitustyöt ovat henkilökohtaisia.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Kurssin materiaali julkaistaan Moodlessa ja lisäksi käytetään ohjelmatoimittajan omaa materiaalia.
Yhteyshenkilö
, Savallampi Timo
4 ESA8020 Sähköalan perusopinnot
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Tavoitteena on oppia vektoreilla, kompleksiluvuilla ja osoitinsuureilla laskemista.
Lisäksi tavoitteena on on syventää ammatillisen väylän suorittaneiden opiskelijoiden tietämystä Matematiikka 1-opintojakson asioissa sähkötekniikan näkökulmasta sekä tarjota heille valmiuksia opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen.
Muun kuin ammatillisen väylän suorittaneet opiskelijat perehtyvät opintojaksolla sähköteknisiin asennuksiin, laitteisiin ja mittauskytkentöihin. Tässä osiossa opiskelija tietää pientalon sähköistyksen rakenteen, jakelukeskukset ja ryhmityksen perusteet ja ymmärtää yksinkertaisen vaihtosähköpiirin toiminnan.
Osiossa opiskelijat perehtyvät myös keskeisimpiin sähkötyöturvallisuus-
määräyksiin.
Keskeiset sisällöt
Matematiikka:
- Vektorit
- Kompleksiluvut
- Osoitinsuureet
- Matematiikka 1- opintojakson sisällön, kuten kirjainlaskenta, yhtälö ryhmät ja trigonometria, harjoittelu sähkötekniikan näkökulmasta.
Sähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus-osiossa opiskelija tutustuu sähköteknisiin laitteisiin, asennuksiin ja sähkötyöturvallisuuteen.
Opiskelijat suorittavat pienryhmissä sähköasennusharjoituksia mm. valaistuskytkentöjä. Opintojaksoon kuuluu tutustuminen sähköteknisiin piirustuksiin ja tiedon hakemiseen erilaisista tietolähteistä. Oppimisessa korostuu opiskelijan valmiudet työskennellä ryhmässä.
Osion keskeisiä sisältöjä ovat:
- Sähkötyöturvallisuus
- Sähkötekniikan laitteet ja komponentit
- Valaistus-, pistorasia-, lämmitys- ja moottoriasennukset
- Sähköpiirustukset ja dokumentointi
Suoritustavat
Matematiikka:
Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeista.
Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia kotitehtäviä. Kotitehtävistä voi saada koepisteisiin lisäpisteitä.
Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta on on tärkeintä itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirja/oheismateriaalin lukemisesta sekä harjoitustehtävien ratkaisemisesta.
Opintojakson arviointi perustuu koepisteiden ja laskuharjoitusten yhteispistemäärään.
Sähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus
Opintojakso arvioidaan työsuoritusten ja –raporttien perusteella.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Matematiikka:
- Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan kurssin alussa
- Luentojen yhteydessä jaettava materiaali
- Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Sähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus:
Opetuksen yhteydessä jaettava materaali
Edeltävät opinnot
Ei edeltäviä opintoja
Yhteyshenkilö
, Sankilampi Olli
4 ESA0010 Sähköalan orientaatioprojekti
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojaksoon liittyy projektimuotoinen tehtävä, joka toteutetaan niillä toimintaperiaatteilla, jotka ovat lähellä työelämän tarpeita. Näistä keskeisimmät ovat suunnitelmallinen, projektimuotoinen työskentely yksin tai ryhmän jäsenenä sekä työn jakaminen teemoihin: tavoitteen asettaminen, suunnittelu, toteutus ja testaus. Toteutuksessa sovelletaan CDIO -periaatteita ja opitaan projektimuotoisen työskentelyn käytäntöjä. Projektin tavoitteena on orientoitua alaan ja työtehtäviin.
Keskeiset sisällöt
Projektinhallinnan perusteet. Projektimuotoinen suunnittelutehtävä, joka tukee sähkötekniikan opintoja. Projektinhallinnan soveltaminen käytännössä. Projektimuotoinen työskentely ja viestintä, tehtävän määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja dokumentointi. Tarvittavat kokoukset ja projektin esittely.
Suoritustavat
Projektimuotoisessa tehtävässä on luentoja ja tehtäviä projektinhallinnasta sekä varsinainen projektimuotoisen tehtävän toteutus projektina. Työ arvioidaan opintojakson alussa määriteltyjen osakokonaisuuksien perusteella. Varsinainen projektitehtävä voidaan toteuttaa laboratoriossa tai yrityksen tiloissa. Projektiryhmän koko on 1-3 opiskelijaa.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Yhteyshenkilö
Rouvali Juhani
4 ESA8030 Vaihtosähköpiirit
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee vaihtosähköpiireihin liittyvät sähkötekniikan perussuureet. Opiskelija ymmärtää sähkötekniikan peruslait vaihtosähköpiireissä ja osaa soveltaa osoitinsuurelaskentaa virtapiirien ominaisuuksien selvittämiseen. Opiskelija tuntee tehokäsitteen vaihtosähköpiireissä ja osaa määrittää tehon osoitinsuureita käyttäen. Opiskelija osaa ratkaista virtapiirien ominaisuudet erilaisilla ratkaisumenetelmillä. Opiskelija osaa ratkaista symmetrisen ja epäsymmetrisen kolmivaihejärjestelmän jännitteet, virrat ja tehot.
Keskeiset sisällöt
Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti:
1. Kertaus (tasasähköpiirit)
2. Sinimuotoinen virta ja jännite
3. Passiivisten komponenttien esitysmuodot
4. Peruslait (ohmin laki ja Kirchhoffin lait)
5. Hetkellisteho, keskimääräinen teho ja kompleksinen teho
6. Vaihtovirtapiirien ratkaisumenetelmät
- Peruslakimenetelmä
- Superpositiomenetelmä
- Silmukkamenetelmä
- Solmupistemenetelmä
- Theveninin vastinpiiri
7. Kolmivaihejärjestelmä, yksivaiheinen sijaiskytkentä, käytännön laskumenetelmät
Suoritustavat
Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta, osallistumista laskuharjoituksiin ja etätehtävien suorittamista. Opintojakson kokonaisarviointi muodostuu osakokeista tai tentistä sekä opettajan määrittelemistä tehtävistä.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Ilmoitetaan kurssin alussa.
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot
Tasasähköpiirit
Yhteyshenkilö
Savallampi Timo
4 ESA8090 Sähköturvallisuus ja sähkömittaustekniikka
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojaksolla opiskelija osallistuu SFS6002 sähkötyöturvallisuuskoulutukseen ja hätäensiapukoulutukseen, suorittaa niihin liittyvät hyväksyntätentit sekä harjoittelee sähkötyöturvallisuusmääräysten soveltamista käytäntöön sähkölaboratoriossa työskennellessään.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sähkötekniikan perussuureet ja niiden mittausperiaatteet sekä tietää sähkösuureiden mittaukseen käytettävien mittalaitteiden keskeiset ominaisuudet ja harjoittelee yleisimpien mittalaitteiden turvallista käyttöä. Lisäksi hän osaa suunnitella sähkösuureiden mittauksia ja valita niihin sopivan mittausmenetelmän, toteuttaa ja raportoida mittauksen sekä arvioida saatujen tulosten merkitystä ja tarkkuutta.
Keskeiset sisällöt
- SFS 6002 sähkötyöturvallisuuskoulutus ja tentti
- Hätäensiapukoulutus, ensiapuharjoitukset ja näyttökoe
- Perehdytys sähkölaboratoriossa työskentelyyn
- Sähkömittaustekniikan peruskäsitteet, analoginen ja digitaalinen mittaus
- Mittalaitteiden perusominaisuudet ja tarkkuus
- Mittamuuntajat ja -muuntimet
- Virran, jännitteen, tehon, energian ja resistanssin mittaus
- Digitaalinen yleismittari, tehoanalysaattori, asennustesteri ja oskilloskooppi
Suoritustavat
Sähkötyöturvallisuusosio suoritetaan osallistumalla SFS 6002 koulutukseen ja suorittamalla hyväksytysti siihen kuuluva tentti.
Hätäensiapukoulutukseen kuuluvat luennot ja ensiapuharjoitukset sekä näyttökoe, joka on suoritettava hyväksytysti.
Sähkömittaustekniikan osuus suoritetaan hyväksytyillä harjoituksilla ja laboratoriotöillä sekä tentillä.
Sähkötyöturvallisuus- ja hätäensiapukoulutus sekä laboratoriotyöt ja tentit edellyttävät läsnäoloa.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Mäkinen, P., Rousku, H. Metsikkö, A. (toimittaja) 2017 tai uudempi. SFS 6002 käytännössä. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto.
Muu materiaali ilmoitetaan tai jaetaan opetuksen yhteydessä. Materiaali voi olla osittain englanninkielistä.
Edeltävät opinnot
Virtapiirit ja verkot
Muuta huomioitavaa
Tämä opintojakso sisältää 1 op laajuisena
- SFS 6002 sähkötyöturvallisuuskoulutuksen ja tentin
- hätäensiapukoulutuksen ja näyttökokeen
Yhteyshenkilö
Ijäs Jari
4 ESA0020 Analogiaelektroniikka
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija tuntee passiiviset komponentit ja osaa soveltaa DC-piirien analyysi- ja mitoituslaskentojen periaatteita. Hän osaa piirtää piirikaavioita, simuloida kytkentöjä simulointityökalulla sekä toteuttaa testikytkentöjä reaalikomponenteilla.
Opiskelija tuntee yleisimmät pienjännitemittalaitteet ja osaa käyttää niitä kytkentöjen tarkastamisessa ja vianhaussa.
Opiskelija tuntee diodien, bipolaari- ja kanavatransistoreiden (BJT ja FET) ominaisuudet, tavanomaisimmat tasasuuntaajat sekä hakkuriteholähteiden toimintaperiaatteet. Hän osaa suunnitella ja toteuttaa transistoripohjaisia kytkimiä.
Opiskelija tuntee tavallisimmat operaatiovahvistinkytkennät ja hän osaa suunnitella vahvistinkytkentöjä operaatiovahvistinta hyödyntäen. Hän ymmärtää takaisinkytkennän vaikutuksen operaatiovahvistimen toimintaan ja tunnistaa tavanomaiset operaatiovahvistinkytkennät.
Opiskelija tuntee yleisimmät suodattimet ja suodatinapproksimaatiot, ymmärtää niiden toimintaa esittävät kuvaajat, desibelin määritelmän, desibelilaskennan säännöt sekä muunnokset eri yksiköiden välillä.
Keskeiset sisällöt
Passiiviset komponentit
DC-virtapiirien laskenta ja laskentasäännöt
Puolijohteiden perusteet (diodit, BJT, FET)
Jännite- ja virtalähteet
Operaatiovahvistimet
Desibeliasteikot
Suodatinapproksimaatiot ja passiivisten suodatinten toteutukset
Suoritustavat
Opintojakso sisältää luentoja sekä verkkopohjaisen lähdemateriaalin itsenäistä opiskelua. Arvosana muodostuu kurssin loppukokeesta (50%), arvioitavista viikkoharjoituksista (10%) sekä lopputyöstä (40%).
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Luentomateriaalit sähköisessä muodossa sekä kurssin aikana jaettavat linkit nettipohjaisiin itsenäiseen opiskeluun soveltuviin aineistoihin.
Yhteyshenkilö
Rouvali Juhani
4 EXX8050 Engineering English
Credits
5 cr
Credits in Foreign Language
5 cr
Objectives
Opiskelija osaa viestiä oman alansa yrityksen/organisaation edustajana työelämän ja vapaa-ajan suullisissa ja kirjallisissa tilanteissa englannin kielellä. Hän osaa huomioida kulttuurien välisen viestinnän erityispiirteet ja sopeutua erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja niiden viestintätyyleihin. Opiskelija hallitsee omaan ammattialaansa liittyvän keskeisimmän sanaston ja viestintätilanteet. Opiskelija osaa laatia työnhakuun liittyviä asiakirjoja ja osaamistaan kuvaavia aineistoja, sekä kertoa omasta osaamisestaan suullisesti.
Content
Puhelinviestintä, raportointi, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, neuvottelut ja palaverit, ammatti-alan keskeiset käsitteet ja ajankohtaiset aiheet, esityksen laadinta ja esiintymistaidot, työnhaku.
Requirements
Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 75 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu.
Grading Scale
0 - 5
Course material
Oppikirja Isaacs-Pesso-Rasimus-Rönkä: Engineer Your English, Edita 2014, artikkelit, sähköinen materiaali
Other considerations
Opintojakso on valittava opiskelijan oman tutkinto-ohjelman tarjonnasta, jotta hän kehittää englannin taitojaan juuri omaan ammattialaansa liittyen.
Contact
Huusari Satu
4 ESA8110 Kiinteistön sähkösuunnittelun perusteet
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kiinteistön sähköistykseen liittyvät peruskäsitteet, sähkönjakelun periaatteet ja sähkösuunnitelmiin liittyvät piirrosmerkit ja dokumentit. Opiskelija osaa mitoittaa kiinteistön nousujohtoverkon ja tietää asennuksiin liittyvät keskeiset määräykset. Opiskelija osaa opintojakson suoritettuaan sähkösuunnittelun periaatteet ja osaa käyttää suunnitteluohjelmistoa (CADS) suunnittelun apuvälineenä.
Keskeiset sisällöt
1. Kiinteistön sähköverkon yleinen rakenne:
- Keskeiset komponentit
- Keskeisten johtojen ja keskusten nimitykset
- Kompensointi
2. Kiinteistön sähköverkon mitoitus:
- Nousujohtojen valinta kuormitusvirran perusteella
- Jännitteen alenemien tarkistus
- Poiskytkentäaikojen tarkistus
- Taloudellisen poikkipinnan valinta
3. Omakotitalon sähkösuunnittelun teoria
Suoritustavat
Opintojakso suoritetaan oppituntien pohjalta suoritettavalla kokeella ja hyväksytysti suoritettavalla suunnitteluharjoitustyöllä, joka vastaa arvostelussa yhtä välikoetta.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Oppikirja Pienjänniteverkon mitoitus, Sähköinfo Oy ja lisäksi Moodlessa sähköistä materiaalia.
Edeltävät opinnot
Sähkönjakelujärjestelmät ja dokumentointi
Yhteyshenkilö
4 ESA0030 Tehoelektroniikka
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija tuntee passiiviset komponentit ja niiden käytön suodatuksessa, osaa käyttää puolijohteita kytkiminä, tuntee tavanomaisimmat tasasuuntaajat ja hakkuriteholähteet sekä niiden käytön taajuusmuuttajissa. Opiskelija ymmärtää tehokomponenttien häviöt ja lämpenemän sekä osaa valita niiden perusteella komponentille sopivan jäähdyttimen.
Keskeiset sisällöt
- Passiivisten komponenttien ja piiriteorian kertaus
- Kondensaattorin ja kuristimen muutosilmiöiden perusteet
- Tasajännitteen suodatus kuristimen ja kondensaattorin avulla
- Tehodiodit ja niillä toteutetut yleisimmät tasasuuntauspiirit
- Transistorin, MOSFETin ja IGBT:n ominaisuudet ja käyttö kytkimenä
- Hakkurikytkennät teholähteissä ja vaihtosuuntaajissa
- Kytkinkomponenttien lämpenemä ja jäähdytyksen valinta
- Taajuusmuuttajan tasasuuntaajan ja vaihtosuuntaajan rakenne ja toiminta
Suoritustavat
Opintojakson teoriaosuus suoritetaan verkossa itsenäisesti tehtävillä harjoituksilla ja tentillä. Niiden lisäksi opintojaksoon kuuluu ryhmissä suoritettavia ja raportoitavia laboratorioharjoituksia.
Laboratoriotyöt edellyttävät läsnäoloa.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Opintojaksolla ilmoitettava tai jaettava materiaali
Materiaali on osittain englanninkielistä.
Edeltävät opinnot
Matematiikan perusopinnot, sähköalan fysiikka, tasa- ja vaihtosähköpiirit, analogiaelektroniikka, sähköturvallisuus ja sähkömittaustekniikka
Yhteyshenkilö
Ijäs Jari
4 ESA8120 Sähkökoneet
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson fysiikan osion suoritettuaan opiskelija ymmärtää magneettipiirien peruslait sekä sähkökoneet sähkömagneettisina energiamuuntimina.
Opiskelija perehtyy sähkökoneiden rakenteeseen, toimintaperiaatteisiin ja laskentamalleihin sekä suoritusarvoihin perustuviin mitoitusvalintoihin. Opiskelija tuntee muuntajan, sähkömoottorin ja generaattorin toimintaperiaatteen sekä valinnan ja mitoituksen perusteet.
Opiskelija tietää muuntajan valinnan keskeiset kriteerit ja ymmärtää muuntajan sijaiskytkennän merkityksen. Hän osaa käyttää sijaiskytkentää jännitteen aleneman ja oikosulkuvirtojen laskentaan. Opiskelija osaa käyttää muuntajan kilpiarvoja ja perusmittausten tuloksia sijaiskytkennän parametrien määritykseen ja hyötysuhteen laskentaan.
Opiskelija ymmärtää sähkömoottorin toimintaperiaatteen sähkömagnetismiin ja pyörivän liikkeen mekaniikkaan perustuen. Hän osaa valita kuormituslaitteen vaatiman momentin ja tehon perusteella käyttöön sopivan sähkömoottorin. Opiskelija tietää sähkömoottoreita koskevan keskeisen terminologian ja osaa tulkita moottorin kilpiarvoja. Opiskelija tuntee yleisimmät oikosulkumoottorin suorat ja säätökäytöt. Opiskelija osaa huomioida käyttötavan ja ympäristöolosuhteiden vaikutukset moottorin kuormitettavuuteen.
Keskeiset sisällöt
Fysiikka
- magneettipiirit, magneettipiirin Ohmin laki, induktanssin laskeminen
- magneettipiirin kyllästys
- pyörivän liikkeen mekaniikka
Muuntajat
- rakenne ja toiminta
- sijaiskytkentä ja sijaiskytkennän parametrien määritys
- kuormitettavuus ja hyötysuhde
- rinnankäyttö, kytkentäryhmät
- redusointi, häviöiden, hyötysuhteen, jännitehäviön ja jännitteen aleneman laskenta
Pyörivät sähkökoneet
- tasasähkökoneen rakenne ja toiminta
- sähkömoottorin momentti, nopeus ja teho
- kuormitettavuus ja momenttikäyrä
- epätahtikoneen rakenne ja toiminta, pyörivä magneettikenttä kolmivaihekäämityksellä
- epätahtikoneen sijaiskytkentä: jännitteiden, virtojen, tehojen ja vääntömomentin laskenta
- tahtikoneet ja niiden rakenne
Sähkökoneen valinta
- lämpenemä jatkuvassa ja jaksollisessa käytössä, hetkellinen ja jatkuva kuormitettavuus
- kilpiarvot sekä käyttötavan ja ympäristön merkitys
Suoritustavat
Opintojakson teoriaosuudet suoritetaan tenteillä ja harjoituksilla. Niiden lisäksi opintojaksoon kuuluu ryhmissä suoritettavia ja raportoitavia laboratorioharjoituksia.
Laboratoriotyöt ja tentit edellyttävät läsnäoloa.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Opintojaksolla ilmoitettavan ja jaettavan sähköisen materiaalin lisäksi oppikirjat
- Pyörivän liikkeen mekaniikka: Suvanto, Tekniikan fysiikka 1, Edita.
- Sähkömagnetismi: Suvanto & Laajalehto, Tekniikan fysiikka 2, Edita.
- Sähkökoneet: Hietalahti, Muuntajat ja sähkökoneet, Tammertekniikka.
Materiaali voi olla osittain englanninkielistä.
Edeltävät opinnot
Virtapiirit ja verkot, Sähkötuvallisuus ja sähkömittaustekniikka, Vaihtosähköpiirit
Muuta huomioitavaa
Opintojaksoon sisältyy 1 op fysiikkaa
Yhteyshenkilö
Ijäs Jari
4 EXX8060 Teknisk svenska
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija saavuttaa sellaisen kirjallisen ja suullisen ruotsin kielen taidon, joka vastaa laissa säädettyä kielitaitoa (ns. virkamiesruotsi). Opiskelija osaa kertoa oman alansa työtehtävistä, hakea työpaikkaa, esitellä yritystä sekä sen tuotteita ja palveluja. Hän hallitsee kielen keskeisimmät perusrakenteet ja kykenee toimimaan oman alansa työtehtävissä ruotsin kielellä. Opiskelijalle kehittyy valmius lukea alaansa liittyviä artikkeleita, ja hän ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Pohjoismaissa.
Keskeiset sisällöt
Opinnot, alan työtehtäviä ja työnhaku. Yrityksen esittely ja messuilla toimiminen. Omaan ammattialaan liittyviä tekstejä ja perusterminologia. Kielen perusrakenteet. Erilaisia suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita.
Suoritustavat
Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 75 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu.
Teknisk svenska-opintojakso on myös olemassa verkkototeutuksena, johon liittyy erillinen ruotsin suullisen ja kirjallisen kielitaidon koe.
Mikäli opiskelijalla on jo hyvä ruotsin kielen taito (vähintään arvosana 4), voi hän osoittaa osaamisensa kirjallisen ja suullisen näyttökokeen avulla.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Oppikirja Pietilä, KONTAKT - Teknisk svenska, Edita 2016 (saatavissa myös digikirjana). Artikkelit, sähköinen materiaali
Muuta huomioitavaa
Opintojen alussa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin lähtötasotestiin. Opintojakson Teknisk Svenska yhteydessä järjestetään lisäohjausta sitä tarvitseville.
Opiskelijan osaaminen arvioidaan asteikolla 0 - 5, ja hänen suullinen ja kirjallinen kielitaitonsa arvioidaan erikseen. Hyväksytysti suoritetun opintojakson arvosana on suullisen ja kirjallisen taidon arvosanojen keskiarvo. Molemmista osioista tulee olla vähintään arvosana 1. Todistukseen liitetään myös suullisen ja kirjallisen taidon sanallinen arviointi, jolloin arvosanat 1 - 3 vastaavat merkintää ”tyydyttävät tiedot” ja arvosanat 4 - 5 ”hyvät tiedot”.
Yhteyshenkilö
Pietilä Anna-Maija, Rasimus Ritva
4 ESA8140 Digitaalisen säädön perusteet
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija tuntee digitaalitekniikan peruskäsitteet, sovellukset ja rakenteet sekä ymmärtää digitaalitekniikan suunnitteluperusteet ja sähkötekniset vaatimukset. Opiskelija käsittää kelojen ja kondensaattorien sähköpiireissä synnyttämät muutosilmiöt ja tuntee matemaattisia menetelmiä, joilla virta, jännite ja teho laskennallisesti mallinnetaan muutosilmiöiden aikana.
Keskeiset sisällöt
Digitaalitekniikan sovellukset, peruskäsitteet ja toiminnot
Digitaalitekniikan aritmetiikka ja koodit
AD/DA muuntimet, digitaalinen signaalinkäsittely ja näytteenottoteoreemat
Ohjelmoitavat logiikkapiirit
Järjestelmän mallin muodostaminen ja siirtofunktio
Digitaaliset perussäätöalgoritmit ja säätöpiirin virittäminen
Matematiikka:
- Analogisten siirtofunktioiden ratkaisu differentiaaliyhtälöihin pohjautuvilla menetelmillä sekä Laplace-muunnoksen avulla, esimerkkeinä RL, RC ja RLC piirien muutosilmiöt
- Siirtofunktion digitaalinen käsittely Z-muunnoksen avulla
Suoritustavat
Opintojakson teorian suoritus arvioidaan erillisten matematiikan ja digitaalisen säätötekniikan osakokeiden perusteella ja käytännön osaaminen simulointi- ja laboratorioharjoituksilla sekä etätehtävillä.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali.
Hietalahti, L. & Tarkka, P. 2006. Piirianalyysi 2. Edita
Haltsonen Seppo, Levomäki Jaakko, Rautanen Esko T. 2004. Digitaalitekniikka. Edita
Edeltävät opinnot
Matematiikka 1, 2 ja 3, sähköalan fysiikka, virtapiirit ja verkot, vaihtosähköpiirit, analogia- ja tehoelektroniikka
Muuta huomioitavaa
Sisältää 2,5 op matematiikkaa
Yhteyshenkilö
Heikura Harri, Lepistö Pasi
4 ESA8180 Ohjelmoitavat logiikat
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa PLC-ohjelmointiperiaatteet. Hän hallitsee funktioitten ja ajastimien käytön ja kykenee itsenäiseen ongelmaratkaisuun prosessien- ja kiinteistöjen ohjauksia suunniteltaessa ja ohjelmoitaessa. Opiskelija tuntee myös PLC:n rakenteen syvällisesti, ja hänellä on edellytykset käytännön työhön. Hän tietää, mikä ero on kombinaatiologiikalla ja askelittain etenevällä logiikalla, sekvenssillä ja kykenee valitsemaan oikean toimintamallin kuhunkin tilanteeseen. Opiskelija osaa myös kytkeä digitaalisia ja analogisia tuloja ja lähtöjä antureihin, lähestymiskytkimiin ja toimilaitteisiin.
Keskeiset sisällöt
PLC:n rakenne
I/O:t sähköisesti ja niiden kytkeminen
automaatioprojektin toteus määrittelyistä testaukseen ja käyttöönottoon
Ohjelmoitavien logiikoiden funktiot
- Perusfunktiot
- Lisäfunktiot
- Ajastimet
- Erikoisfunktiot
Ohjelmointitavat IEC61131
Operointipaneelit ja valvomo
Väylät
Säätäjän toteutus
Suoritustavat
Välikokeet tai tentti ja harjoitukset
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Tunnilla jaettava sähköinen materiaali.
Materiaali voi olla osittain englanninkielistä.
Edeltävät opinnot
Digitaalisen säädön perusteet
Yhteyshenkilö
Lepistö Pasi
4 ESA2000 Sähkönjakeluverkot
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomalaisen sähkönjakelujärjestelmän peruspiirteet ja komponentit. Opiskelija osaa määrittää sähkönjakeluverkon komponenttien sähköteknisen kuvauksen. Opiskelija tuntee jakeluverkon kuormitusten mallintamisen. Opiskelija osaa laskea jakeluverkon tehonjaon eli virrat, jännitteet, tehot ja häviöt. Opiskelija tuntee jakeluverkon oikosulkuvirtojen laskentamenetelmät ja osaa määrittää pienjänniteverkon ja keskijänniteverkon oikosulkuvirrat. Opiskelija tuntee ylivirta- ja oikosulkusuojauksen periaatteet.
Keskeiset sisällöt
Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti:
- Suomalaisen sähkönjakelujärjestelmä
- Sähköverkon komponentit ja niiden kuvaus
- Sähkönjakeluverkon mitoituksen periaatteet
- Kuormitukset
- Tehonjaon ja oikosulkuvirtojen laskenta
- Ylivirta- ja oikosulkusuojaus
- Maadoitukset
- Dokumentointi
- Harjoitukset
Suoritustavat
Opintojakso suoritetaan viikkotehtävillä, teoriakokeilla ja hyväksytyillä harjoitustöillä.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali (Moodle)
Edeltävät opinnot
Vaihtosähköpiirit
Yhteyshenkilö
Rouvali Juhani
4 ESA0040 Talous ja kannattavuuslaskenta
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa laatia alakohtaisia kustannus- ja kannattavuuslaskelmia, joita hyödynnetään käytännön työtehtävissä. Kurssin suorittanut opiskelija tietää, mitä käsitteitä, laskentaperiaatteita ja laskentamenetelmiä näillä osa-alueilla käytetään.
Opiskelija hallitsee laskentakohteiden kustannusten ja kannattavuuden määrittämisen sekä tuotekustannuslaskentajärjestelmien perusrakenteen ja ymmärtää, miten yrityksen taloutta ohjataan. Opiskelija osaa soveltaa tietämystään raportoinnin kehittämiseen sekä tarvittavien analyysien, laskelmien ja raporttien laatimiseen, ja ymmärtää niiden merkityksen liiketoiminnan kehittämisessä.
Keskeiset sisällöt
Laskentatoimi tieto- ja informaatiolähteenä, kustannus- ja katetuottolaskenta, raportointi ja ydintunnusluvut, investointilaskelmat
Suoritustavat
Opintojaksolla tehdään luentoihin liittyvät harjoitukset yksilö- sekä ryhmätyönä ja opintojakson kokonaisuus koostuu näistä luennoista sekä niihin liittyvistä keskeisistä harjoituksista. Opiskelijat esittävät osan harjoitustöistään tunneilla.
Opintojakson arviointi suoritetaan prosessiarviointina, joka koostuu tuntiaktiivisuudesta, oppimis- ja ryhmätehtävistä, tentistä ja mahdollisista yritysvierailuista.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Kirjallisuus ilmoitetaan opintojakson alkaessa. Opintojakson aikana jaettu muu materiaali.
Yhteyshenkilö
Uronen Laila
4 ESA8190 Sähkökäytöt
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija tietää, mikä sähkökäyttö on, ymmärtää sähkökäytön toimintaperiaatteen energian muuntimena ja tuntee sähkökäyttöjä koskevan keskeisen terminologian ja piirrosmerkkejä.
Opiskelija tietää yleisimpien suorien ja säädettyjen sähkökäyttöjen toteutustavat ja toiminnot sekä tuntee sähkökäytön määrittelyn ja komponenttien valintojen periaatteet.
Keskeiset sisällöt
- Sähkökäytön määritelmä ja sovelluksia
- Suoran sähkökäytön yleisimmät toiminnot ja komponentit
- Taajuusmuuttajakäytön rakenne, toiminta ja operointi
- Sähkökäytön määrittely ja komponenttien valinta
- Sähkökäyttöjen pää- ja ohjauspiirien piirrosmerkkejä
- Käytännön harjoitukset ja mittaukset
- Taajuusmuuttajan käyttöönotto ja ohjausparametrien asettelu
Suoritustavat
Opintojakson teoriaosuus suoritetaan tentillä ja harjoituksilla. Niiden lisäksi opintojaksoon kuuluu ryhmissä suoritettavia ja raportoitavia laboratorioharjoituksia.
Laboratoriotyöt ja tentit edellyttävät läsnäoloa.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Opintojaksolla ilmoitettavan ja jaettavan sähköisen materiaalin lisäksi oppikirja
Hietalahti, L. Säädetyt sähkömoottorikäytöt, Tammertekniikka.
Materiaali voi olla osittain englanninkielistä.
Edeltävät opinnot
Virtapiirit ja verkot, Sähkötuvallisuus ja sähkömittaustekniikka, Vaihtosähköpiirit, Sähkökoneet, Elektroniikka
Yhteyshenkilö
Ijäs Jari
4 ESA8200 Sähkön laatu
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija tietää, mitä sähkön laatu ja sähkömagneettinen yhteensopivuus ovat ja tuntee sähkön laatua ja sen mittausta koskevan keskeisen terminologian, standardit ja määräykset. Opiskelija tuntee kompensointi- ja suodatusmenetelmät, joilla sähkön laatuun voidaan vaikuttaa.
Opiskelija tietää, miten matematiikan sarjaoppia, erityisesti Fourier-analyysiä sovelletaan sähkön laadun mallintamiseen.
Opiskelija perehtyy käytännössä sähkön laadun mittausmenetelmiin ja mittaustulosten analyysiin.
Keskeiset sisällöt
Sarjaoppi, esimerkkinä Fourier-sarjojen käyttö yliaaltovirtojen ja jännitteiden mallinnukseen.
Sähkön laadun ja sen mittauksen keskeiset määritelmät ja standardit:
- SFS-EN 50160, Sähkön laatumääritelmät,
- IEC 61000-4-sarja sekä
- IEC 62586, mittaus ja mittalaitteet.
Resonanssi-ilmiö sähköverkossa ja sen merkitys sähkön laadulle sekä loistehon kompensoinnissa ja yliaaltojen suodatuksessa. Kompensoinnin ja suodatuksen yhteydessä tutustutaan myös aktiivisuodattimien toimintaperiaatteeseen ja rakenteeseen.
Sähkömagneettinen yhteensopivuus EMC ja siihen liittyvät vaatimukset ja standardit, kuten EMC-direktiivi 2014/30/EY ja EN/IEC 61000-sarja
Suoritustavat
Opintojakson teoriaosuus suoritetaan tentillä ja harjoituksilla. Niiden lisäksi opintojaksoon kuuluu ryhmissä suoritettavia ja raportoitavia laboratorioharjoituksia.
Laboratoriotyöt ja tentit edellyttävät läsnäoloa.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Opintojaksolla ilmoitettavan ja jaettavan sähköisen materiaalin lisäksi kirja
Männistö, M., Vitikka, V., & STUL. (2006). Yliaallot ja kompensointi. Espoo: Sähköinfo..
Materiaali voi olla osittain englanninkielistä.
Edeltävät opinnot
Virtapiirit ja verkot, Vaihtosähköpiirit, Sähkötuvallisuus ja sähkömittaustekniikka, Sähkökoneet, Elektroniikka, Electric Power Distribution (Sähkönjakeluverkot)
Muuta huomioitavaa
Opintojakso sisältää 1 op matematiikkaa (sarjaoppi)
Yhteyshenkilö
Ijäs Jari
4 ESA8350 Automaatiojärjestelmät
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija perehtyy hajautettuun digitaaliseen automaatiojärjestelmään ja sillä tapahtuvaan prosessien säätöön ja ohjaukseen. Opiskelija tuntee automaatiojärjestelmien periaatteet, rakenteen ja sovellusympäristöt sekä automaatiossa sovellettavia komponentteja ja väyläratkaisuja. Opiskelija tietää valvomo-ohjelmistojen toiminnat sekä sen, miten käyttäjän operoinnit tapahtuvat ja vaikuttavat valvomosta prosesseihin.
Keskeiset sisällöt
- Automaatiojärjestelmän toiminnot
Prosessiohjauksen periaatteet
Tiedonkeruu, -analyysi, ohjaus ja säätö
Tuotannon- ja toiminnanohjaus sekä tapahtumien seuranta ja raportointi
Internet of Things: tiedonkeruun ja -louhinan tulevaisuus sekä älykkäät päätelaitteet
Teollisuus 4.0 ja pilvipalvelujen mahdollistamat sovellukset
- Hajautetun automaatiojärjestelmän rakenne ja ohjelmointi, DCS
Prosessi- ja valvomo- sekä tiedonkeruuasemat
Rajapinnat: I/O - liitynnät, järjestelmä- ja kenttäväylät
Konfigurointi- ja ohjelmistotyökalut
- Kenttälaitteiden hallinta ja liittäminen järjestelmään
Toimi- ja mittalaitteet
Prosessi- ja instrumentointikaaviot, PI kaaviot
Langaton tiedonsiirto
- Käyttöliittymät
Periaatteet ja toteutusvaihtoehdot
Valvomo-ohjelmistot
Järjestelmän operointikaavion suunnittelu
Suoritustavat
Opintojakson teorian suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin perusteella ja käytännön osaaminen harjoitustehtävillä.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali.
Materiaali voi olla osittain englanninkielistä.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tietomalli-käsitteen ja osaa 3D-mallintamisen perusteet. Opiskelija osaa lisäksi keskeisimpien tele- ja ohjausjärjestelmien rakenteen ja periaatteet. Hän tunteen myös sähkölämmitykseen liittyvän mitoituksen ja osaa tehdä sähkölämmityssuunnitelmia. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee valaistustekniikan peruskäsitteet ja osaa suunnitella ja mitoittaa tilan valaistuksen käyttäen Dialux- valaistussuunnitteluohjelmaa.
Keskeiset sisällöt
Sähköistä talotekniikkaa opiskellaan seuraavien osakokonaisuuksien
kautta:
- Tietomalli ja 3D-mallintamisen perusteet
- Yhteisantennijärjestelmät
- Yleiskaapelointijärjestelmät
- Palo- ja murtoilmaisujärjestelmät
- Varavalaistus
- Sähkölämmityssuunnittelu
- Valaistuksen mitoitus ja suunnittelu Dialux-ohjelmalla
Suoritustavat
Kurssi suoritetaan välikokeilla tai tentillä ja hyväksytyillä harjoitus- ja laboratoriotöillä
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Materiaali jaetaan Moodlessa
Edeltävät opinnot
Kiinteistön sähkösuunnittelun perusteet
Yhteyshenkilö
4 ESA0050 Ammatillinen englanti ja viestintä
Laajuus
5 op
Vieraskielinen osuus
2 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija hallitsee ammattialaan liittyvän raportoinnin ja suullisen esittämisen suomeksi ja englanniksi. Opiskelija omaksuu ammattialaan liittyvät ryhmäviestintätaidot suomeksi ja englanniksi.
Itsenäinen tai parityönä tehtävä projektimuotoinen tehtävä. Projektissa valmistaudutaan opinnäytetyön tekemiseen. Kokonaisvaltainen tehtävä, jossa valmistellaan, suunnitellaan ja toteutetaan sähkötekniikan ammattialaan kuuluva ja sitä soveltava projektimuotoinen tehtävä. Ohjeena on Savonia-amk:n opinnäytetyön ohjeistus.
Keskeiset sisällöt
Projektin aihe voi olla opiskelijoiden itse hankkimia, yrityksen tarjoamia tai ammattikorkeakoulun tarjoamia tehtäviä. Projektin aihe määrittää sen, onko toimeksianto selvitystyö, laitekehitys, mittaus, testaus tai muu vastaava sähkötekniikan alan työsuoritus.
Suoritustavat
Noudatetaan opinnäytetyön ohjeistusta soveltuvin osin. Opinnäytetyöstä poiketen projektin voi suorittaa myös parityönä. Viestinnän ja englannin osuuden tuki suunnitellaan samanaikaisesti toteutettavan opintojakson kanssa.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Materiaali ilmoitetaan opintojakson alussa.
Edeltävät opinnot
edeltävät opinnot: Sähköalan orientaatioprojekti
samanaikaiset opinnot: Ammatillinen englanti ja viestintä
Yhteyshenkilö
Rouvali Juhani
4 ESA8220 Suurjännitetekniikka
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sähkönjakeluverkon ja siirtoverkon ylijännitteiden syntymekanismit - ilmastolliset, kytkentöjen aiheuttamat ja verkkotaajuiset ylijännitteet. Opiskelija tuntee ylijännitesuojauksen menetelmiä ja standardeja, joiden perusteella verkon komponentteja mitoitetaan ylijännitteitä vastaan.
Opintojaksoon kuuluu sähkövoimatekniikan laboratoriotöitä. Laboratoriotöiden osuus on noin puolet opintojakson laajuudesta.
Keskeiset sisällöt
Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti:
- Eristysrakenteen jännitelujuus, sähkökenttä
- Eristysrakenteen vanheneminen
- Ylijännitteiden syntymekanismit
- Ylijännitesuojaus ja eristyskoordinaatio
- Koestukset ja testaukset
- Sähkövoimatekniikan laboratoriotyöt
Suoritustavat
Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta ja osallistumista kokeisiin. Opintojaksoon kuuluviin laboratorioharjoituksiin sisältyy ennakkovalmistautuminen, pakollinen osallistuminen harjoituksiin ja raportointi.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Opetuksen yhteydessä ilmoitettava materiaali
Edeltävät opinnot
Electric Power Distribution
Yhteyshenkilö
Rouvali Juhani
4 ESA8230 Tarkastukset, huolto ja kunnossapito
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kiinteistöjen, teollisuuden sekä siirto- ja jakeluverkkojen sähköasennuksien tarkastuksia koskevat määräykset ja tarkastuskäytännöt. Hän tuntee myös eri osapuolten tarkastusvelvollisuudet. Lisäksi opiskelija tietää tarkastusten sisällöt ja käsitteet. Opiskelija tuntee huollon ja kunnossapidon merkityksen ja siihen liittyvät ohjeet, suositukset ja määräykset. Hän tuntee myös huollon ja kunnossapidon tukiohjelmistot ja niiden toimintaperiaatteet.
Keskeiset sisällöt
1. Käyttöönottotarkastukset
2. Varmennustarkastukset
3. Määräaikaistarkastukset
4. Huolto ja kunnossapito
5. Ohjeet ja suositukset
6. Standardit, määräykset
7. Huollon ja kunnossapidon ohjelmistot
Suoritustavat
Opintojakso suoritetaan teoriakokeella. Hyväksyttävä opintojakson suoritus edellyttää, että opiskelija saa vähintään 40 % kurssin maksimipisteistä.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Opetuksen yhteydessä jaettava sähköinen materiaali.
Yhteyshenkilö
Savallampi Timo
4 ESA0070 Verkot ja kenttäväylät
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää sähkö- ja automaatioalan erilaisten tiedonsiirtomenetelmien perusteet, tiedonsiirtoprotokollat ja käytön edut.
Opintojakso toteutetaan teoriaopintoina ja harjoituksina. Teoriaosassa perehdytään opintojakson keskeisiin sisältöihin. Tämä toteutetaan luentoina ja koontitehtävinä. Harjoitusosa toteutetaan erikseen annettuina tehtävinä. Osa tehtävistä suoritetaan laboratoriossa.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Yhteyshenkilö
Rouvali Juhani
4 ESA8300 Energian tuotanto ja sähkömarkkinat
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sähkön- ja lämmöntuotantomenetelmät sekä tietää sähkön hintaan vaikuttavat tekijät, energiatalouden perusteet ja hinnoittelun periaatteet.
Energian tuotannossa keskitytään sekä perinteisiin että uusiin tuotantomenetelmiin ja uusiutuviin energiamuotoihin. Opiskelija tuntee höyryprosessin, polttoaineiden ominaisuuksia ja energiantuotannon ympäristövaikutuksia.
Sähkön tuotannon, myynnin ja oston osalta opiskelija tuntee sähkömarkkinoiden pelisäännöt.
Keskeiset sisällöt
Opintojakson sisältö koostuu seuraavista asiakohdista:
- Energia Suomessa
- Polttoaineet
- Sähkön tuotantotekniikat
- Höyryvoimaprosessi
- Sähkön tuotantokustannukset
- Voimantuotanto ja ympäristö
- Sähkön käyttö ja sähkön säästö
- Tariffit, hinnoittelujärjestelmät
- Sähkökauppa, verkkoliiketoiminta, energiakauppa
- Kilpailuttaminen
- Tasekauppa
Suoritustavat
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla.
Opiskelija tuntee sähkökäytöissä esiintyvät tehoelektroniikkapiirit ja niiden toimintaperiaatteen. Opiskelija ymmärtää passiivisten komponenttien toiminnan virran ja jännitteen suodatuksessa sekä ylijännitesuojauksessa ja osaa valita suodatinkomponentit, joilla saavutetaan haluttu tasasähkön aaltoisuus. Opiskelija tuntee taajuusmuuttajan toimintaperiaatteen ja osaa valita sähkökäyttöön sopivan taajuusmuuttajan moottorin suoritusarvojen perusteella.
Keskeiset sisällöt
- Tehoelektroniikan keskeisten komponenttien kertaus
- Dioditasasuuntaajan toiminta
- Tasajännitteen suodatus kuristimen ja kondensaattorin avulla
- Hakkurikytkennät teholähteissä ja vaihtosuuntaajissa
- Kytkinkomponenttien lämpenemä ja jäähdytyksen valinta
- Taajuusmuuttajan tasasuuntaajan ja vaihtosuuntaajan rakenne ja toiminta
- Taajuusmuuttajan jarrukatkoja
Suoritustavat
Opintojakson teoriaosuus suoritetaan tentillä ja harjoituksilla. Niiden lisäksi opintojaksoon kuuluu ryhmissä suoritettavia ja raportoitavia laboratorioharjoituksia.
Laboratoriotyöt ja tentit edellyttävät läsnäoloa.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Opintojaksolla ilmoitettava tai jaettava materiaali
Materiaali on osittain englanninkielistä.
Edeltävät opinnot
Virtapiirit ja verkot, Vaihtosähköpiirit, Sähkötuvallisuus ja sähkömittaustekniikka, Elektroniikka
4 ESA8170 Sähkönjakeluverkkojen suunnittelu ja käyttö
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata sähkönjakeluverkon ja sen komponentit sähköteknistä suunnittelua varten. Opiskelija osaa mitoittaa pienjännite- ja keskijänniteverkon komponentteja standardien ja suositusten mukaan sekä tuntee mitoituksen taloudelliset periaatteet.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee pienjännite- ja keskijänniteverkon sähköteknisen mallintamisen sekä vikatilanteissa että normaalissa käyttötilanteessa. Opiskelija tuntee sähköaseman toimintaperiaatteet ja sähköaseman laitteet. Opiskelija tuntee pienjänniteverkon sulakesuojauksen ja keskijänniteverkon relesuojauksen periaatteet.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää sähkönjakelun tietokoneavusteisia suunnittelu- ja laskentaohjelmia. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää tietotekniikan soveltamisen mahdollisuuksia verkoston suunnittelussa ja käytön tukena. Verkostomallien avulla opiskelija osaa analysoida tehonsiirtoa, verkon suojausta ja käyttövarmuutta sekä sähkön laatuun vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija tuntee myös sähkönjakeluverkon automaation perusteet ja osaa arvioida automaation hyötyjä ja mahdollisuuksia.
Keskeiset sisällöt
Sähkönjakeluverkon suunnittelun ja käytön perusteet opiskellaan seuraavien osakokonaisuuksien kautta:
- Jakelu- ja siirtoverkkojen ominaisuudet, mallintaminen ja suunnittelutarve
- Suunnittelua ohjaavat standardit ja verkostosuositukset
- Verkkotietojärjestelmät ja sähköiset palvelut
- Pienjänniteverkon ja keskijänniteverkon suunnittelu ja dokumentointi
- Tehonjaon ja vikavirtojen laskenta, verkon mitoitus
- Sähkönjakelun automaatio
- Suunnitteluharjoituksia
Suoritustavat
Opintojakso suoritetaan oppituntien pohjalta suoritettavalla kokeella ja hyväksytysti suoritetuilla harjoitustöillä. Oppitunteihin sisältyy luentoja sekä lasku- ja suunnittelutehtäviä. Verkkotietojärjestelmällä tehtävät harjoitustyöt ovat osittain henkilökohtaisia, osittain ryhmätöitä.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Materiaali jaetaan Moodlessa. Harjoituksissa käytetään verkkotietojärjestelmää, jonka käyttö vaatii erikseen sovitun luokkatilan.
Edeltävät opinnot
Electric Power Distribution
Muuta huomioitavaa
Harjoitustöiden osalta opintojaksoa ei voi suorittaa verkkototeutuksena.
Monimuotoryhmän toteutus integroidaan päiväopetukseen.
Yhteyshenkilö
Rouvali Juhani
4 ESV4740 Sähkön siirtojärjestelmät
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kantaverkon ominaisuudet ja tehon siirron periaatteet sekä osaa mallintaa silmukoidun verkon tehonjako- ja vikavirtojen laskentaa varten. Opiskelija tuntee suhteellisen laskutavan verkon mallintamisessa. Opiskelija tuntee sähköaseman rakenteen osana siirtoverkkoa. Opiskelija perehtyy voimajärjestelmän hallintaan, kantaverkon mitoitusperiaatteisiin, rakentamiseen, käyttöön ja kunnossapitoon.
Keskeiset sisällöt
Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti:
- Kantaverkon rakenne, komponentit ja niiden kuvaus
- Suhteellinen laskutapa ja silmukoidun verkon laskenta
- Tehonjaon laskenta, oikosulkuvirtojen laskenta
- Voimajärjestelmän hallinta, kantaverkon mitoitusperiaatteet ja verkon suunnittelu, suojaus kantaverkossa
- Kantaverkon rakentaminen, käyttö ja kunnossapito
Suoritustavat
Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta, osallistumista harjoituksiin ja kokeisiin sekä etätehtävien suorittamista.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Opetuksen yhteydessä ilmoitettava materiaali
Edeltävät opinnot
Sähkötekniikan perusopinnot ja yhteiset ammattiopinnot sekä sähkönjakeluverkot
Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää kiinteistöautomaatioon kytkeytyvät prosessit ja automaation toiminnat sekä hajautetun automaation rakenteen. Hän tuntee yleisimpien rakennusautomaatiojärjestelmien tiedonsiirron käsitteet, rakenteet ja ominaisuudet. Hän tutustuu KNX- ja Ethernet- pohjaiseen toteutukseen ja tekniikkaan.
Opiskelija tuntee kiinteistöautomaation suunnitteluprojektin vaiheet, teknisen dokumentoinnin ja toteutusurakoinnin asiakirjat. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kiinteistöön hajautetun integroidun väyläjärjestelmän.
Keskeiset sisällöt
Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan
sisällön mukaisesti:
- Kiinteistön LVIS-prosessit
- Automaatiojärjestelmien ominaisuudet
- Keskitetyt järjestelmät
- Hajautetut järjestelmät ja tiedonsiirto
- Integraatio
- Valvomoratkaisut
- Suunnittelu
- KNX
- Ethernet
Suoritustavat
Opintojakso suoritetaan oppituntien pohjalta suoritettavalla kokeella ja hyväksytysti suoritettavilla harjoitus- ja laboratoriotöillä.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Opetuksen yhteydessä jaettava sähköinen materiaali Moodlessa
The main objective of this course is to learn the topologies of the electric drive control systems and see the frequency converter drives as a part of automation system.
The student can separate the frequency converter motor control and application control and the differences between them. The student is able to select a suitable application and make required parameter settings to modify the drive performance. The student knows the main principles of application software modification to design the specified drive operation.
The student knows and is able to configure the essential fieldbus based automation solutions for drive control.
Content
Structure of the electric drive control system:
- motor control principles scalar, vector and direct torque control
- application software, macros and control parameters
Automation system in drive control:
- distributed automation system
- fieldbus and I/O interface configuration
- automation system HMI as electrical drive operator interface
Hands on training:
- frequency converter commissioning and parameter settings
- interface configuration
- drive control PLC application design and implementation including functional tests
Requirements
The assessment is based on theory part exam and exercises. In addition to these the course includes design and hand on configuration teamwork exercises.
Hand on training and exams require attendance at classes.
Grading Scale
0 - 5
Course material
Learning material announced and deliverd during the course.
Prerequisites
Programming of Electrical Engineering, Electrical Machines, Electronics, Basics of Digital Control, Basics of PLC
Opiskelija tuntee automaation suunnittelun periaatteet: toimintoihin pohjautuvan määrittelyn, moduloinnin, suunnittelun, toteutuksen, testauksen ja ylläpidon.
Opiskelija osaa suunnitella tarvittavan automaatiokokonaisuuden prosesseille ja koneille. Hän ymmärtää toteutukselle asetettavat vaatimukset ja osaa myös määrittää sopivimman automaatioasteen toimintojen ja tarpeiden kannalta. Perustuen alan suunnitteluvaatimusten tuntemiseen opiskelija osaa laatia tarvittavat dokumentit ja PI – kaaviot. Hän osaa käyttää instrumentoinnin symboleja ja tuntee erilaisia tunnusmenetelmiä kuten KKS – järjestelmä.
Sopivan laajuisen ja ominaisuuksiltaan toimivan automaatiojärjestelmän valinta on peruslähtökohtana suunnitellulle automatisoitavalle systeemille. Tämä edellyttää yleisimmin tunnettuihin laitekokonaisuuksiin tutustumista. Tärkeää on myös osata kenttälaitteiden valinta ja tietää mittaus- ja ohjaussignaalien käyttäytyminen ja liittäminen järjestelmiin.
Opiskelija tuntee IEC61131 mukaiset ohjelmointitavat ja tietää, miten automaatio järjestelmän konfigurointi toteutetaan. Hän osaa määrittää sovellussuunnittelussa I/0 toiminnot ja toteuttaa toimintojen kytkemisen, parametroinnin ja käytön ohjelmassa sekä erilaisissa HMI- ja valvomoratkaisuissa.
Hallitsee logiikkaohjelmoinnin, valvomoratkaisut, väyläratkaisut ja osaa soveltaa erilaisia säätöratkaisuja.
Keskeiset sisällöt
Automaatiojärjestelmän suunnittelu ja toteutus
- Toimintojen kuvaus, määrittelyt, suunnittelu, rajapinnat, käyttöliittymät
- Hajautus, modulaarisuus, mallipiirit, parametrointi
- Komponenttien valinta ja kytkennät
- IEC61131 mukaiset ohjelmointitavat, valvomo-ohjelmat
- Testauksen suunnittelu ja toteutus
Instrumentointi
- Hajautettu vs. keskitetty automaatiojärjestelmä
- Rajapinnat: I/O ja väyläratkaisut sekä signaalien liittäminen I/O-korteille
Valvomo
- Periaatteet, toteutusvaihtoehdot
- Valvomo-ohjelmisto käyttöliittymänä
- Järjestelmän operointi valvomo-ohjelmistolla
Dokumentointi ja versiohallinta
- Automaatioratkaisun dokumentointi
Käytännön harjoitukset ja mittaukset
- Automaatiosovelluksen suunnittelu
- Järjestelmän konfigurointi ja asennus
- Logiikka ja HMI- valvomokäyttöliittymän toteutus
- Käyttöönottomittaus ja toiminnan testaus
Suoritustavat
Opintojakson teorian suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin perusteella ja käytännön osaaminen laboratorioharjoituksilla sekä etätehtävillä.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali.
Materiaali voi olla osittain englanninkielistä.
4 ESA8320 Kiinteistön sähkösuunnittelu ja urakointi
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee Suomessa käytössä olevan suunnittelukäytännön ja osaa käyttää ajantasaisia suunnittelumenetelmiä ja ohjelmia julkisen rakennuksen suunnittelussa sekä tuntee urakointijärjestelmän ja urakointiluokat. Hän osaa urakkalaskennan periaatteet ja pystyy laskemaan esimerkkikohteen urakkahinnan suunnitteluasiakirjojen pohjalta.
Keskeiset sisällöt
1. Sähkösuunnittelu:
- Kiinteistön sähkösuunnittelun vaiheet
- Sähkösuunnitelma-asiakirjojen rakenne ja sisältö
- Sähkösuunnitelman toteutus esimerkkikohteeseen
2. Urakointi:
- Sähköurakointijärjestelmä Suomessa
- Urakkalaskennan periaatteet
- Tarvikkeiden hinnoittelu
- Työn hinnoittelu
- Muut kulut
- Kokonaisurakkahinta
Suoritustavat
Opintojakso suoritetaan hyväksytyllä kiinteistön sähkösuunnitteluharjoitustyöllä , sähköurakointiosuuteen liittyvällä hyväksytyllä urakkalaskentaharjoituksella ja välikokeella.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Kurssin yhteydessä Moodlessa jaettava sähköinen materiaali.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee, miten sähkönjakeluverkon suunnittelu, maastosuunnittelu ja verkon rakentaminen toteutetaan Suomessa, ja mitä tietojärjestelmiä on käytössä. Opiskelija tuntee myös, miten sähköverkon rakentaminen projektoidaan, mitä toimijoita tähän työhön osallistuu, ja miten projektit toteutetaan.
Keskeiset sisällöt
Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti:
1. Sähköverkon suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon organisaatiot Suomessa
2. Verkostosuunnittelu
3. Maastosuunnittelu
4. Projektin hallinta
5. Aliurakointi
6. Tietojärjestelmät
7. Esimerkkikohteiden kuvaukset
8. Asiantuntijaluennot
Suoritustavat
Opintojakso suoritetaan teoriakokeella. Hyväksyttävä opintojakson suoritus edellyttää, että opiskelija saa vähintään 40 % kurssin maksimipisteistä. Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta, osallistumista harjoitustöihin.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Opetuksen yhteydessä jaettava sähköinen materiaali.
Opiskelija tunnistaa miten erilaisten antureiden avulla voidaan mitata suoraan tai epäsuoraan fysikaalisia suureita. Opiskelija osaa kerätä antureilta mittausinformaatiota tietokoneelle, sovittaa malleja toisistaan riippuvien suureiden välille ja analysoida dataa esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmiston avulla. Opiskelijalla on perusymmärrys sähkömagneettisen yhteensopivuuden vaatimuksista.
Keskeiset sisällöt
Tutustutaan kokeellisesti muutamiin anturiteknologiaa hyödyntäviin sähköisiin laitteistoihin. Kerätään antureilta mittausinformaatiota (myös tietokoneelle), tehdään funktiosovituksia toisistaan riippuvien suureiden välille ja analysoidaan dataa. Tutustutaan markkinoilla olevien sähkölaitteiden sähkömagneettisen yhteensopivuuden vaatimuksiin.
Suoritetaan kokeellisten töiden raportointia. Tehdään tehtyjen toimenpiteiden pohjalta kirjallista dokumentaatioita ja videoita.
Suoritustavat
Opiskelijan tulee osallistua kokeellisten töiden suorittamiseen oman pienryhmänsä kanssa, tehdä datankäsittelyä tietokoneella ja palauttaa tehdyistä töistä työraportit erikseen pyydetyssä muodossa.
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Opintojaksolla jaetaan työohjeet.
Edeltävät opinnot
Matematiikka 1, Tekniikan fysiikka
Yhteyshenkilö
Rouvali Juhani
4 LLX1600 Myynnin verkkokurssi
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa arvioida omaa myyntiosaamistaan ja –taitojaan. Opiskelija osaa soveltaa myyntipsykologiaa ja ymmärtää ongelmaratkaisumyynnin mahdollisuudet henkilökohtaisessa myyntityössä.
Keskeiset sisällöt
- Myyntiprosessin ja myyntitaitojen kehittäminen
- Myyntipsykologia ja henkilökohtainen myyntityö, ongelmanratkaisumyynti ja monikanavainen myynti
Suoritustavat
Verkko-opinnot, tehtävät, verkkotentti.
Arviointiasteikko
Hyväksytty (S) - 0
Materiaali
Mobiili/ verkkokurssimateriaali.
Edeltävät opinnot
Perusopinnot
Muuta huomioitavaa
Suoritusajankohta on joustava.
Myynnin verkkokurssi -opintojaksoa ei voi valita, jos Myynnin ja markkinoinnin kehittäjä on valinnut vaihtoehtoisista ammattiopinnoista opintojakson Asiakaspalvelu ja myynti (10 op), johon verkkokurssin suorittaminen sisältyy.
Yhteyshenkilö
Willman Salla
4 ECH4100 Harjoittelu 1
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammattialansa kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin, soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä sekä arvioimaan ammatillista osaamistaan ja kehittymistarpeitaan. Lisäksi hän saa näkemyksen alan vaatimuksista ja käytännöistä sekä yrityksen toiminnoista.
Harjoittelu 1 tavoitteena on tutustua erilaisiin koulutusalan työtehtäviin ns. "haalariharjoitteluna".
Harjoittelut 2 ja 3 syventää edelleen opiskelijan tietoja ja taitoja hänen suuntautumisensa mukaisesti, valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen.
Keskeiset sisällöt
- Harjoittelu koostuu kolmesta jaksosta:
- harjoittelu 1 (5op) (n.4 työviikkoa tai n.120 työtuntia) ensimmäisen vuoden jälkeen
- harjoittelu 2 (10op) (n.7 työviikkoa tai n.240 työtuntia) toisen vuoden jälkeen
- harjoittelu 3 (15op) (n.10 työviikkoa tai n.360 työtuntia) kolmannen vuoden jälkeen
- Harjoittelu suoritetaan työskentelemällä tutkinto-ohjelman kannalta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän palveluksessa kokopäivätoimisesti tai muuten sovitulla tavalla vähintään kaksikymmentä viikkoa (n. 720 h) (Yksi työviikko vastaa 1,5 opintopistettä).
- Harjoittelu 1 on oltava koulutusalakohtaista perusharjoittelua eli ns. haalariharjoittelua, jossa tutustutaan erilaisiin koulutusalan työtehtäviin.
- Harjoittelut 2 ja 3 ovat ammattiharjoittelua suuntautumisalan työtehtävissä ja valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen.
- Harjoittelupaikka voi olla teollisuusyritys, rakennustyömaa, suunnittelutoimisto, teknisen palvelun yritys, julkinen laitos, järjestö tai yhdistys, tai mikä tahansa muu organisaatio, jossa on tarjolla tutkinto-ohjelman harjoitteluksi sopivaa työtä.
Suoritustavat
Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua. Opintojakson harjoitteluosiot toteutetaan kesäisin tai muuten sovitulla ajankohtana. Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua. Harjoittelussa työaika määräytyy työaikalain ja työehtosopimusten perusteella. Viikoittainen työaika voi siten olla 36-40 tuntia. Myös osa-aikainen työ lasketaan harjoitteluun siten, että kertyneet opintopisteet lasketaan joko tehtyjen työtuntien tai työpäivien perusteella.
Opiskelijan tulee tehdä vaadittavat suoritukset ohjeiden mukaisesti (harjoittelusopimus, harjoittelusuunnitelma, harjoittelu, harjoitteluraportti) erikseen jokaisesta yhtäjaksoisesta harjoittelujaksosta ja osallistua sovittuihin ohjauksiin. Opiskelijalle nimetään harjoittelun ohjaaja, joka hyväksyy harjoittelupaikan ja seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. Harjoitteluraportti tulee palauttaa 31.8. mennessä harjoittelukesänä.
Harjoittelu on mahdollista suorittaa myös ulkomailla. Tarkempaa tietoa Kansainvälinen toiminta-osiossa.
Harjoittelun eteneminen:
1.Opiskelija suorittaa vaadittavat harjoittelua edeltävät opinnot.
2.Osallistuu info-tilaisuuksiin ja perehtyy ohjeistukseen.
3.Etsii harjoittelupaikan. Ohjaava opettaja hyväksyy, seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa.
4.Opiskelija perehtyy harjoittelupaikkaan. Työnantaja nimeää työyhteisöstä harjoittelun ohjaajan, joka vastaa työpaikalla harjoittelun organisoinnista ja valvonnasta sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
5.Opiskelija laatii harjoittelusopimuksen (kaikista harjoitteluista) ja harjoittelusuunnitelman (harjoitteluista 2 ja 3). Sopimus laaditaan ENNEN HARJOITTELUN ALKAMISTA, yhteistyössä työnantajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Sopimus esitellään ja hyväksytetään ohjaajilla (käytä harjoittelun oppimistavoitteiden määrityksessä avuksi tutkintoohjelmakohtaisia harjoittelun tavoitteet -tiedostoa).
6.Opiskelija suorittaa harjoittelua ja kerää tietoa harjoittelusta.
7.Opiskelija raportoi ja arvioi harjoittelunsa. Kaikista harjoittelujaksoista kirjoitetaan oma raportti harjoittelun raportointipohjan mukaisesti. Raportti palautetaan ohjaavalle opettajalle harjoittelun päättyessä, viimeistään 31.8 mennessä.
Harjoittelu 1 suoritetaan 1. kevätlukukauden lopulla. Harjoittelu 2 voi suorittaa, kun kahden lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu. Harjoittelu 3 voi suorittaa, kun kolmen lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu
Muuta huomioitavaa
Arviointikriteerit:
Hyväksytty / Hylätty:
Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija toimittaa harjoitteluohjeiden mukaiset dokumentit ja tehtävät toteutuksessa määritellyllä tavalla työharjoittelun päätyttyä.
Yhteyshenkilö
Oikarinen Markku
4 ECH4210 Harjoittelu 2a
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko
0 - 5
Yhteyshenkilö
Oikarinen Markku
4 ECH4220 Harjoittelu 2b
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko
0 - 5
Yhteyshenkilö
Oikarinen Markku
4 ECH4310 Harjoittelu 3a
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko
0 - 5
Yhteyshenkilö
Oikarinen Markku
4 ECH4320 Harjoittelu 3b
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko
0 - 5
Yhteyshenkilö
Oikarinen Markku
4 ECH4330 Harjoittelu 3c
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko
0 - 5
Yhteyshenkilö
Oikarinen Markku
4 SAVONT1 Opinnäytetyö
Laajuus
15 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa
- valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta sopivan opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista.
- suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin.
- soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä.
- käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä.
- laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin.
- arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta.
- arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan.
- toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
- kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen.
Keskeiset sisällöt
SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op
ECONT10: Opinnäytetyön suunnittelu (5 op)
- opinnäytetyöhön ja sen tekemiseen orientoituminen
- aiheen valitseminen ja rajaaminen
- opinnäytetyön suunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen
ECONT20 Opinnäytetyön toteutus (5 op)
- opinnäytetyön tekeminen
- opinnäytetyön tulokset/tuotos
ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely (5 op)
- opinnäytetyön raportointi ja julkaiseminen
ECONT 40 Kypsyysnäyte
Suoritustavat
Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla:
a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa.
b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin.
c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa.
d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa.
Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin.
Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö
Linden Jari
5 ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa
- valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta perustellun opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista
- suunnitella ja toteuttaa opinnäytetyön aihekuvauksen ja täydentää sen työsuunnitelmaksi
- toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
Keskeiset sisällöt
Opinnäyteyön aiheen valitseminen ja rajaaminen sekä aihekuvauksen tekeminen. Ohjaus- ja hankkeistamissopimus. Opinnäyteyön ohjaajan määrittyminen. Tiedonhankinnan ja raportointitaitojen ohjaus. Opinnäytetyön työsuunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen.
Suoritustavat
Opinnäytetyöinfoon osallistuminen, aihekuvauksen tekeminen, itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta, opinnäytetyön suunnitelman esittely seminaarissa.
Arviointiasteikko
Hyväksytty (S) - 0
Materiaali
Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin.
Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Opintojaksoon sisältyy 1 op viestinnän opintoja.
Yhteyshenkilö
5 ECONT20 Opinnäytetyön toteutus
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa
- toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin.
- soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä.
- käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä.
- laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin.
Keskeiset sisällöt
- opinnäytetyön itsenäinen tekeminen
- opinnäytetyön tekemisen eri vaiheisiin liittyvä ohjaus
- opinnäytetyön tulokset/tuotos
- työn esittely seminaarissa
Suoritustavat
Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta.
Arviointiasteikko
Hyväksytty (S) - 0
Materiaali
Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin.
Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot
Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot sekä opinnäytetyön suunnittelu 5 op -opintojakso.
Muuta huomioitavaa
Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö
5 ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa
- laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin.
- arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta.
- arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan.
Keskeiset sisällöt
- opinnäytetyön ja sen raportin muokkaus ja viimeistely seminaarissa sekä ohjaajalta saadun palautteen mukaisesti
- opinnäytetyön plagiointitarkistus
- opinnäytetyön luovuttaminen arvioitavaksi
Suoritustavat
Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta.
Arviointiasteikko
Hyväksytty (S) - 0
Materiaali
Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin.
Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot
Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu 5 op
ECONT20 Opinnäytetyön toteutus 5 op
Muuta huomioitavaa
Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö
5 ECONT40 Kypsyysnäyte
Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa
- kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa
- käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti
- osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon
- kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi.
Keskeiset sisällöt
Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen.
Suoritustavat
Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti.
Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10).
Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min).
Arviointiasteikko
Hyväksytty (S) - 0
Materiaali
Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa.
Edeltävät opinnot
SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan.
Muuta huomioitavaa
Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa.
Yhteyshenkilö
4 SAVONT2 Opinnäytetyö
Laajuus
15 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa
- valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta innovatiivisen opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista.
- suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin.
- soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä.
- käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä.
- laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin.
- arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta.
- arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan.
- toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
- kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen.
Keskeiset sisällöt
SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op
ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1 (5 op)
ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2 (5 op)
ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen (5 op)
ECONT80 Kypsyysnäyte
Suoritustavat
Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla:
a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa.
b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin.
c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa.
d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa.
Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2
Arviointiasteikko
0 - 5
Materiaali
Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin.
Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö
Linden Jari
5 ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa
- suunnitella ja toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin.
- käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä.
- toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
Keskeiset sisällöt
Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi
Suoritustavat
Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi.
Arviointiasteikko
Hyväksytty (S) - 0
Materiaali
Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin.
Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Opiskelija osaa
- suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin.
- käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä.
- toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
Keskeiset sisällöt
Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi
Suoritustavat
Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi.
Arviointiasteikko
Hyväksytty (S) - 0
Materiaali
Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin.
Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö
5 ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa
- arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta
- arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan.
- laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan kirjallisen synteesin, artikkelin, raportin tai muun julkaisun.
Keskeiset sisällöt
Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opinnäytetyön esittely seminaarissa.
Suoritustavat
Opinnäytetyön osana toteutettujen projektien kokoava raportointi, opinnäytetyön esittely seminaarissa.
Arviointiasteikko
Hyväksytty (S) - 0
Materiaali
Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin.
Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot
Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
ECONT50 Opinnäyteyö, projekti 1, 5 op
ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2, 5 op
Muuta huomioitavaa
Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö
5 ECONT80 Kypsyysnäyte
Osaamistavoitteet
Opiskelija osaa
- kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa
- käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti
- osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon
- kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi.
Keskeiset sisällöt
Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen
Suoritustavat
Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti.
Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10).
Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min).
Arviointiasteikko
Hyväksytty (S) - 0
Materiaali
Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa.
Edeltävät opinnot
SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan.
Muuta huomioitavaa
Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa.
Yhteyshenkilö
Pidätämme oikeuden opetussuunnitelmien muutoksiin mm. opiskeltavien sisältöjen päivitystarpeiden takia.
