TF22SP Fysioterapeutin tutkinto-ohjelma

Opetussuunnitelman vastuuhenkilö: Anu Kinnunen

Koulutuksen lähtökohdat

Fysioterapeutin tutkinto-ohjelma johtaa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on fysioterapeutti (AMK). Opintojen laajuus on 210 opintopistettä ja kesto 3,5 vuotta. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.

Fysioterapia on osa kuntoutus-, liikunta-, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Fysioterapian tavoitteena on edistää ja ylläpitää niin yksilöiden kuin ryhmien terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Fysioterapiassa selvitetään fysioterapeuttisen arvioinnin avulla asiakkaan/kuntoutujan liikkumista ja toimintaa sekä niitä uhkaavia tai haittaavia tekijöitä asiakkaan toimintaympäristöissä. Fysioterapiassa pyritään yhdessä asiakkaan/kuntoutujan kanssa saavuttamaan hänelle optimaalinen toimintakyky, erityisesti liikkumiskyky. Keskeistä on asiakkaan voimavarojen huomiointi ja osallistuminen elinympäristössään sekä palvelujärjestelmien tarjoamat mahdollisuudet. Fysioterapian perustana on fysioterapiatiede, jonka keskeisenä kiinnostuksen kohteena on ihmisen toimintakykyyn liittyen liikkuminen ja sen suhde yksilön toimintaan. Fysioterapia keskittyy erityisesti toimintakyvyn heikkenemisen ennaltaehkäisyyn (riski tai häiriö) ja kuntoutukseen (rehabilitation). Fysioterapiassa käytetään oman tieteenalan tuottamaa näyttöön perustuvaa tietoa ja toimintatapoja sekä sovelletaan myös useiden eri tieteenalojen näyttöön perustuvia toimintatapoja.

Fysioterapeutti toimii yrittäjämäisesti ja vastaa itsenäisesti työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Hän ottaa huomioon eettiset ja lainsäädännölliset näkökulmat sekä vaikuttavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden vaatimukset. Lisäksi hän huomioi asiakkaan ja perheen tilanteen ja toiminnan merkityksellisyyden. Fysioterapeutin työ on asiakaslähtöistä ja näyttöön perustuvaa. Fysioterapeutti toimii yhteistyössä asiakkaan sekä muiden asiakkaan hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien asiantuntijoiden kanssa sekä oman alansa asiantuntijana moniammatillisissa työryhmissä. Asiakkaat voivat tulla fysioterapeutille suoraan tai toisen terveydenhuollon ammattihenkilön lähettäminä. Fysioterapeutti työskentelee joko toisen palveluksessa, yrittäjänä tai erilaisissa projekteissa. Työpaikkoja ovat mm. sairaalat, terveyskeskukset, tutkimus- ja hoitolaitokset, hyvinvointialan yritykset, kuntoutuslaitokset ja kylpylät, työterveyshuolto, kansanterveys-, liikunta- ja vammaisjärjestöt, palvelutalot ja päiväkodit sekä koulu- ja liikuntatoimi.

Laillistaminen terveydenhuollon ammattihenkilöksi

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) laillistaa fysioterapeutin hakemuksesta terveydenhuollon laillistetuksi ammattihenkilöksi, fysioterapeutiksi. Laillistamisen edellytyksenä on, että fysioterapeuttikoulutuksessa on suoritettu 210 op sekä opetussuunnitelman mukaiset sisällöt. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on todentaa, että valmistuvalla terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ammattitaitovaatimusten edellyttämä osaaminen.

Osaamistavoitteet

Fysioterapeuttikoulutuksessa tavoitteena on, että valmistuvalla fysioterapeutilla on laaja-alainen ja vahva kuntoutuksen ja fysioterapian kliininen osaaminen. Hän omaa valmiudet hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen. Fysioterapeutti soveltaa luontevasti tietoa, kehittää ja arvioi omaa osaamistaan ja hänellä on valmiudet jatkuvaan oppimiseen. Fysioterapeutin osaaminen koostuu uusiutuvasta ja monitieteisestä tiedosta, käytännöllisestä osaamisesta, eettisyydestä sekä verkosto-osaamisesta ja vuorovaikutustaidoista. Toiminnan tulee perustua tutkittuun tietoon ja näyttöön. Fysioterapeutilla on ammattitoiminnan kehittämisessä tarvittava tutkimusten hyödyntämis- ja muutososaaminen. Moniammatillisuus edellyttää sekä oman ammatin erityisasiantuntemusta että yksilöasiantuntijuuden laajenemista yhteisöasiantuntijuudeksi.

Fysioterapeutin koulutus on eurooppalaista ja suomalaista tasoa 6 (kansallinen viitekehys).

Opintojen rakenne

Fysioterapeutin opinnot ovat 210 opintopistettä. Opetussuunnitelman mukaan yksi opiskeluvuosi vastaa 60 opintopistettä, mikä tarkoittaa 1600 tuntia opiskelijan työtä. Opiskelijan työ koostuu mm. lähitunneista, etä- ja itsenäisestä opiskelusta, verkko-opiskelusta ja harjoittelusta. Opiskelu sisältää työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Opinnot jakautuvat perusopintoihin, ammattiopintoihin, valinnaisiin opintoihin ja opinnäytetyöhön. Opintoihin sisältyy myös työelämässä ja koululla tapahtuvaa harjoittelua ja palvelutoimintaa.

Asiantuntijuuden kehittyminen

Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.

Fysioterapeutin opetussuunnitelma on laadittu niin, että tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen ja koulutus varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen.

Opiskelija laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan. Opiskelija on vastuussa opintojensa etenemisestä. Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa.

Opiskelijan asiantuntijuus kehittyy opiskeluvuosittain nimettyjen vuositeemojen mukaisesti, joissa painottuvat ammatillinen osaaminen, ikäosaaminen, yrittäjämäinen työskentelyote ja preventiivinen työskentelyote.

Fysioterapeutin tutkinto-ohjelmassa nämä ovat:
1. vuosi: ammattikuvan luominen
2. vuosi: ammattiosaamisen kehittäminen
3. vuosi: ammattiosaamisen syventäminen
4. vuosi: ammattiosaamisen soveltaminen

Kunkin opiskeluvuoden teemat ja osaamistavoitteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukossa näkyvät myös kunkin opiskeluvuoden lukukausiteemat (alateemat).

Koulutuksen toteutus

Savonian pedagogisena lähtökohtana on laadukkaan ja työelämäläheisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan monimuotoinen yhdistäminen. Työelämäläheisessä koulutuksessa korostuvat opiskelijoiden motivaatio ja opintoihin sitoutuminen. Moninaiset virtuaaliset ja fyysiset ympäristöt Savoniassa ja verkostokumppaneiden tiloissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin kytkevät teorian ja käytännön laajasti ja kiinnostavasti osaksi opiskelijan oppimista ja organisaatioiden kehittämistä. Koulutukselle on tyypillistä monimuotoisuus, monialaisuus sekä aikaan ja paikkaan sitomattomuus.

Kokonaisvaltaisella ohjauksella tuetaan opiskelijan ammatillista kasvua koko opintopolun ajan. Savoniassa jokainen opiskelija on yksilö. Koulutus toteutetaan opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Monipuolisilla koulutuksen toteutustavoilla mahdollistetaan vaihtoehtoiset suoritustavat sekä opiskelijan omien tavoitteiden mukainen eteneminen opinnoissa.

Savoniassa hyödynnetään laajasti aikaisemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä työn opinnollistamista osana opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Opiskelija voi syventää tai laajentaa osaamistaan hyödyntämällä Savonian kansallisten ja kansainvälisten korkeakoulukumppaneiden tarjontaa.

Savonian koulutusten työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opiskelijapalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut korkeakoulupalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.

Työelämävalmiuksien saavuttamisessa keskeistä ovat työelämälähtöiset opintojaksot ja opinäytetyöt sekä työelämässä tapahtuva harjoittelu. Opintojaksoissa työelämälähtöistä toteutusta ovat yhteistyöhankkeet sekä autenttiset oppimistilanteet erilaisissa toimintaympäristöissä ja työpaikoissa. Opintojaksoja toteutetaan mm. simulaatioina, taitopajoissa ja työpajoissa. Harjoittelu toteutuu lukukausittain. Harjoittelupaikkoja ovat VireTori, päiväkodit, asiakkaiden kodit, sairaalat, terveyskeskukset, kuntoutuslaitokset, fysioterapiayritykset, erilaiset projektit sekä kolmas sektori. Harjoittelupaikat valitaan siten, että fysioterapiasta ja fysioterapeutin työstä muodostuu opiskeluaikana monipuolinen käsitys. Opiskelijalle muodostuu näin ollen vahva hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen työote.

Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määritellään kunkin opintojakson tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintopisteinä, opintojen ja opetuksen järjestämisen periaatteet sekä vaadittavat suoritukset. Opetussuunnitelman rakenne on suunniteltu joustaviksi kokonaisuuksiksi. Opintojen joustavuutta takaavat esimerkiksi virtuaaliopinnot ja vaihtoehtoisten osaamisen osoittamistapojen käyttäminen.

Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella opintojen eri vaiheessa kansainvälisyyttä ja kulttuurista osaamista 60 op verran. Opintoja voi tehdä Savoniassa omassa tutkinto-ohjelmassa tai valitsemalla opintoja Bachelor' Degree of Nursing tutkinnosta. Opiskelu voi osallistua erilaisiin ulkomaisiin vaihto-ohjelmin esimerkiksi Nordplus intensiivikurssille 5 op. Opintojen tai harjoittelujen suorittaminen ulkomailla ei jatka opiskeluaikaa. Kulttuurisia taitoja opiskelija voi harjoitella myös tuutoroidessaan kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita. Opiskelija voi halutessaan suorittaa valinnaisia kieliopintoja, jotka sisällytetään osaksi henkilökohtaista opiskelu- ja urasuunnitelmaa.

Arvioinnissa noudatetaan Savonia-ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä. Arvioinnilla ohjataan ja tarkistetaan opiskelijan opintojen tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin kriteerit perustuvat opintojakson tavoitteisiin ja opiskelija saa opintojakson alkaessa tiedot arviointiperusteista. Opiskelijalla on myös oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa.

Koulutuksen toteutussuunnittelu toteutetaan lukukausittain. Saman lukukauden aikana toteutettavat opintojaksot suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Lukukaudesta kerätään määrällistä ja laadullista palautetta, joka käsitellään opiskelijoiden kanssa. Tämän lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus antaa palautetta opintojaksoista Repun yleisen Kaiku-palautejärjestelmän kautta.

Opintojaksotaulukko

Opintojaksokuvaukset

4 STYOP01 Oppijana korkeakoulussa