# Aikuispsykiatrisessa osastohoidossa käytettävät hoitotyönmenetelmät -kirjallisuuskatsaus - Savonia-AMK

> Katsauksen tarkoituksena oli kuvata aikuispsykiatrisessa osastohoitotyössä käytettäviä hoitotyönmenetelmiä.

## Johdanto
Psykiatrinen osastohoito on välttämätön hoitomuoto potilaille, joiden tila vaatii intensiivistä ja jatkuvaa tukea. Suomessa psykiatrinen erikoissairaanhoito kattaa vuosittain tuhansia potilaita, joista merkittävä osa hyötyy erityisesti osastohoidosta (Lönnqvist ym. 2021). Psykiatrisessa osastohoidossa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten potilaan vuorovaikutuksen ja toimintakyvyn tukemista, lääkityksen toteuttamista ja seurantaa sekä ryhmä- ja toiminnallisia terapioita. Yhteisölliset menetelmät, kuten ryhmätoiminnot ja psykoedukaatio, tukevat erityisesti sosiaalista integraatiota ja hyvinvointia. Osana moniammatillista tiimiä hoitajilla on keskeinen rooli hoidon käytännön toteutuksessa, potilaiden tukemisessa ja terapeuttisessa vuorovaikutuksessa, mikä edistää hoitoon sitoutumista ja toipumista (Evelyn 2024).

## Katsauksen toteutus
Katsauksen tarkoituksena oli kuvata aikuispsykiatrisessa (yli 18-vuotiaiden) osastohoitotyössä käytettäviä hoitotyönmenetelmiä. Kartoittava kirjallisuuskatsaus on menetelmä, jonka avulla aikaisemmista tutkimuksista haetaan vastaus tutkimuskysymykseen. Katsausta varten tutkimuksia haettiin kolmesta tietokannasta: Medic, Pubmed ja Cinahl. Haku tuotti yhteensä 2080 tutkimusta. Kaikkien tutkimusten abstraktit luettiin ja etukäteen määriteltyjen kriteerien perusteella lopulliseen katsaukseen valikoitui 19 tutkimusta. Näistä tutkimuksista poimitut tulokset teemoitettiin ja tuloksena saatiin tietoa osastohoidossa käytettävistä hoitotyönmenetelmistä.

## Keskeiset hoitotyön menetelmät
Osastohoidossa keskeistä on yksilöllisen hoidon tarjoaminen, joka vastaa potilaan tarpeisiin. Useat menetelmät ovat osoittautuneet hyödyllisiksi:

*   **Terapeuttiset keskustelut:** Omahoitajan kanssa käydyt säännölliset keskustelut tukevat potilaan tunnetaitoja, tarjoavat ymmärrystä sairaudesta ja luovat turvallisen ympäristön (Hämäläinen ym. 2017).
*   **Dialektinen käyttäytymisterapia (DBT):** Erityisesti persoonallisuushäiriöistä tai itsetuhoisista taipumuksista kärsiville suunnattu menetelmä, joka auttaa tunteiden hallinnassa ja impulsiivisen käytöksen vähentämisessä (Ritter & Platt 2016).
*   **Psykoedukaatio:** Tarjoaa potilaille ja läheisille tietoa mielenterveyden häiriöistä, hoidon tavoitteista ja arjen selviytymiskeinoista, mikä vähentää stigmaa (Hiekkala-Tiuskanen ym. 2019).
*   **Täydentävät menetelmät:** Aromaterapia, akupunktio ja puutarhaterapia tarjoavat mahdollisuuden stressinhallintaan ja emotionaaliseen rauhoittumiseen (Domingos & Braga 2015).
*   **Yhteisölliset menetelmät:** Liikuntaryhmät, musiikkiterapia, joogaryhmät ja taideterapia tukevat fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä luovaa itseilmaisua (Locher ym. 2020; Birt & Klingenberg 2022).
*   **Safewards-malli:** Pyrkii vähentämään osaston konflikteja ja parantamaan vuorovaikutusta potilaiden ja henkilökunnan välillä (Kuosmanen & Laukkanen 2019).
*   **Yhteisökokoukset:** Tukevat potilaiden osallistumista hoitoprosessiin, vastuullisuutta ja itseohjautuvuutta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024).

## Johtopäätökset
Katsauksen tulosten perusteella hoitohenkilökunnan ja potilaiden välistä vuorovaikutusta tulisi vahvistaa, sillä se on avainasemassa hoidon laadun ja potilaiden tyytyväisyyden parantamisessa. Hoitosuunnitelmien laatuun ja joustavuuteen tulisi kiinnittää huomiota, jotta ne huomioisivat paremmin potilaan yksilölliset tarpeet. Ryhmätoimintoja lisäämällä ja niiden saavutettavuutta parantamalla voidaan tehostaa resurssien käyttöä ja hyötyä laajemmalle potilasryhmälle.

## Tiedot ja tekijät
Artikkeli perustuu Jane Kuosmasen ja Lotta Pietikäisen (2024) YAMK-opinnäytetyöhön: *”Aikuispsykiatrisessa osastohoidossa käytettävät hoitotyönmenetelmät -kartoittava kirjallisuuskatsaus”*.
[https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332365](https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332365)

**Kirjoittajat:**
*   Jane Kuosmanen, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Lotta Pietikäinen, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Teija Korhonen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

## Lähteet
*   Ehrbar, J. ym. 2018. Psychiatric In-Patients Are More Likely to Meet Recommended Levels of Health-Enhancing Physical Activity If They Engage in Exercise and Sport Therapy Programs. Frontiers in psychiatry, Volume 9.
*   Evelyn, M. 2024. The role and impact of psychiatric nurses in mental health care. Journal of Nursing & Care, Volume 12:01.
*   Domingos, T. & Braga, E. 2015. Massage with aromatherapy: effectiveness on anxiety of users with personality disorders in psychiatric hospitalization. Revista da Escola de Enfermagem da U S P. Volume 49.
*   Hiekkala-Tiuskanen, L. ym. 2019. Psykososiaaliset menetelmät skitsofrenian hoidossa ja kuntoutuksessa – sivuosastoa tähtinäyttelijäksi?. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim, Numero 20.
*   Hämäläinen, K. ym. 2017. Mielenterveyshoitotyö. Helsinki. Sanoma pro Oy.
*   Korkeila, J. 2019. Mitä skitsofrenian sairaalahoidon pitäisi sisältää?. Duodecim.
*   Locher, C. ym. 2020. Patient-appraised beneficial moments during inpatient psychiatric treatment. BMC Health Services Research. Article number: 734.
*   Lönnqvist, J. ym. 2021. Psykiatria. Verkkokirja.
*   Ritter, S. & Platt L. 2016. What’s New in Treating Inpatients With Personality Disorders? Dialectical Behavior Therapy and Old-Fashioned, Good Communication. Journal of psychosocial nursing and mental health services.
*   Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Mielenterveydenhoito. Verkkojulkaisu.