# Digitalisaation vaikutukset hoidon tarpeen arvioinnissa perusterveydenhuollossa

> Digitalisaatio on tuonut mukanaan sekä hyötyjä että haasteita hoidon tarpeen arviointiin.

## Johdanto
Digitaaliset palvelut ovat yleistyneet terveydenhuollossa erityisesti koronapandemian myötä. Terveydenhuollon suurimpia haasteita ovat kustannusten nousu, väestön ikääntyminen, kroonisten sairauksien lisääntyminen sekä palveluiden oikea-aikainen käyttö. WHO:n (2021) mukaan digitalisaatio voi helpottaa diagnostiikkaa, lisätä hoidon jatkuvuutta ja tukea hoitopäätöksiä kerätyn datan avulla. Se parantaa terveydenhuollon tehokkuutta, laatua ja potilasturvallisuutta sekä auttaa kohdentamaan resursseja paremmin.

## Hoidon tarpeen arviointi perusterveydenhuollossa
Hoidon tarpeen arvioinnin tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta ja kohdentaa resursseja siten, että potilaat saavat oikeanlaista hoitoa oikeaan aikaan, mikä vähentää turhia käyntejä. Perusterveydenhuollossa sairaanhoitajat ovat keskeisessä roolissa potilaiden ohjauksessa. Tehtävä on vaativa ja edellyttää teknologisen osaamisen lisäksi hyviä vuorovaikutustaitoja ja laajaa hoitotyön osaamista. Digitaaliset työvälineet voivat tukea kirjaamista ja viestintää, mutta niiden käyttö vaatii ammattilaisilta uudenlaista osaamista.

## Tutkimuksen toteutus
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa digitalisaation vaikutuksia sairaanhoitajien tekemään hoidon tarpeen arviointiin. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoitiin 12 tutkimusartikkelia.

## Digitalisaation hyödyt
Digitalisaatio on tuonut useita etuja hoidon tarpeen arviointiin:
* **Saatavuus:** Yhteydenottaminen terveydenhuoltoon on helpottunut.
* **Tehokkuus:** Digitaaliset työvälineet säästävät aikaa ja tehostavat työnkulkua, mahdollistaen useamman potilaan hoidon lyhyemmässä ajassa.
* **Arvioinnin laatu:** Videovastaanotot mahdollistavat potilaan kehonkielen ja ilmeiden havainnoinnin, mikä helpottaa arviointia. Iho-oireiden arviointi on etänä tarkempaa kuin puhelimitse.
* **Datan hyödyntäminen:** Oirekyselyt keräävät tietoa potilaan voinnista, mikä nopeuttaa arviointia ja päätöksentekoa.

## Digitalisaation haasteet
Digitalisaatio on tuonut myös merkittäviä haasteita:
* **Työmäärän kasvu:** Työtehtäviä on lisätty vanhojen rinnalle ilman, että prosesseja on kehitetty vastaamaan digitaalista toimintaympäristöä.
* **Suorituspaineet:** Potilaskontaktien määrän kasvu ja pitkittyneet keskustelut voivat heikentää työn tehokkuutta.
* **Potilasturvallisuus:** Rajoittunut arviointi ja tekniset haasteet voivat johtaa virheellisiin arvioihin.
* **Tiedon epätarkkuus:** Oirekyselyiden vastausten epätarkkuus voi heikentää arvioinnin luotettavuutta.

## Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset
Vaikka digitalisaatio on parantanut hoidon tarpeen arvioinnin tehokkuutta, se on samalla lisännyt työn monimutkaisuutta ja kuormittavuutta. Jotta digitalisaatio tukisi työtä eikä vaikeuttaisi sitä, koko hoidon tarpeen arvioinnin prosessi tulisi suunnitella uudelleen.

Keskeisiä kehittämiskohteita ovat:
* **Prosessien kehittäminen:** Digitaalisten työkalujen käyttöönoton on kuljettava käsi kädessä työtapojen uudistamisen kanssa.
* **Tekninen osaaminen:** Sairaanhoitajien teknistä osaamista on päivitettävä säännöllisesti.
* **Potilasturvallisuus:** Kiireellistä arviointia vaativat oireet on tunnistettava ja ohjattava oikeisiin kanaviin.
* **Standardointi:** Yhtenäinen ja standardoitu arviointiprosessi lisää palveluiden tasalaatuisuutta ja vähentää sairaanhoitajien työtaakkaa.

## Lähteet
* Briggs, J. K. 2020. Telephone triage protocols for nurses.
* Dufva, M. & Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023.
* Eriksson, P. ym. 2022. Digital consultation in primary healthcare.
* Eriksson, I. ym. 2020. Telephone nurses’ strategies for managing difficult calls.
* Frennert, S. ym. 2023. “More” work for nurses: the ironies of eHealth.
* Frennert, S. ym. 2024. Unveiling the heterogeneous utilisation of the same digital patient management platform.
* Guillari, A. ym. 2024. Assessing digital health knowledge, attitudes and practices among nurses in Naples.
* Havard, M. ym. 2024. Defining digital nursing.
* Kujala, S. ym. 2020. Health Professionals’ Experiences of the Benefits and Challenges of Online Symptom Checkers.
* Kujala, S. & Hörhammer, I. 2022. Health Care Professionals’ Experiences of Web-Based Symptom Checkers for Triage.
* Laukka, E. ym. 2021. Leaders’ support for using online symptom checkers in Finnish primary care.
* Neittaanmäki, P. ym. 2021. Yhteiskunnan digimurros.
* Razavi, S. ym. 2022. Nurses’ experience of using video consultation in a digital care setting.
* Rouleau, G. ym. 2024. Providing compassionate care in a virtual context.
* Rydell, E. ym. 2025. Nurses’ experiences of text-based digital triage at primary healthcare centres in Sweden.
* STM 2024a. Digitaalisten terveyspalvelujen käyttö, käyttäjät, tuotanto ja vaikuttavuus.
* STM 2024b. Käsikirja: Digitalisaatiota ja sitä koskevien toimintatapojen, osaamisen ja kulttuurin edistäminen.
* THL 2023. Hoitoilmoitusopas terveydenhuollolle 2023.
* Vaughan, C. ym. 2024. Nurses’ experiences with virtual care during the COVID-19 pandemic.
* WHO 2021. Global strategy on digital health 2020-2025.
* Öberg, U. ym. 2018. Swedish primary healthcare nurses’ perceptions of using digital eHealth services.