# Hoitohenkilöstön näkemyksiä psykologisen sopimuksen toteutumisesta - Savonia-AMK

> Psykologisen sopimuksen toteutumista edistävät ja estävät tekijät yhteispäivystyksen työympäristössä.

## Psykologinen sopimus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Psykologinen sopimus on työntekijän ja työnantajan välinen ääneen sanomaton sopimus, joka perustuu molemminpuolisiin odotuksiin, olettamuksiin ja velvollisuuksiin. Vaikka se ei ole virallinen asiakirja, se vaikuttaa merkittävästi työntekijän sitoutumiseen, vuorovaikutukseen ja työsuhteen kestoon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla psykologinen sopimus rakentuu erityisesti kolmen keskeisen piirteen ympärille:
*   Asiantuntijuus
*   Sosiaalinen yhteenkuuluvuus
*   Osallistuminen

Nykypäivän työelämässä työnantajan on ymmärrettävä näitä odotuksia, jotta ala pysyy veto- ja pitovoimaisena. Pelkkä lakisääteisten velvollisuuksien täyttäminen ei enää riitä työntekijöiden sitouttamiseen.

## Tutkimus yhteispäivystyksessä

Tämä artikkeli perustuu Reetta Kuittisen (2025) YAMK-opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin hoitohenkilöstön psykologisen sopimuksen toteutumista Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen yhteispäivystyksessä. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselynä, johon osallistui 15 hoitohenkilöstön edustajaa.

Kysely keskittyi viiteen osa-alueeseen:
1.  Perehdyttäminen
2.  Moniammatillinen yhteistyö ja tuki
3.  Mahdollisuus osallistua toiminnan kehittämiseen
4.  Yksilöllinen ja laadukas asiakastyö
5.  Jatkuva ammatillinen kehittyminen

## Tulokset: Edistävät ja estävät tekijät

### Moniammatillinen yhteistyö
Työntekijät pitivät moniammatillista yhteistyötä erittäin tärkeänä ja kokivat sen tukevan osaamisen kehittymistä sekä hoidon laatua. Yhteistyö kollegoiden kanssa koettiin merkitykselliseksi osaksi asiantuntijuuden toteutumista.

### Epäasiallinen kohtelu
Tutkimuksessa nousi esiin merkittävä kehittämiskohde: eri ammattiryhmien välinen epäasiallinen kohtelu. Tämä heikentää psykologisen sopimuksen toteutumista ja voi johtaa sen rikkoutumiseen, mikä puolestaan heikentää sitoutumista ja lisää halukkuutta vaihtaa työpaikkaa. Työntekijät odottavat organisaatiolta turvallista ja kunnioittavaa työympäristöä.

### Ammatillinen kehittyminen ja resurssit
Vaikka työntekijät arvostivat mahdollisuutta jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen, resurssipula vaikeutti koulutuksiin osallistumista. Tämän seurauksena kehittyminen tapahtui pääasiassa työssä oppimisen kautta. Osaamisen kehittämisen mahdollistaminen on kriittinen tekijä työntekijöiden sitouttamisessa.

## Johtopäätökset

Psykologinen sopimus on subjektiivinen kokemus, mutta esihenkilöiden on välttämätöntä ymmärtää sen osatekijät. Tulevaisuudessa avainasemassa on:
*   Lisätä keskustelua työntekijän ja työnantajan välillä odotusten kohtaamiseksi.
*   Panostaa epäasiallisen kohtelun poistamiseen.
*   Mahdollistaa jatkuva ammatillinen kehittyminen resurssipulasta huolimatta.

Esihenkilöiden kyky tunnistaa ja hallita näitä tekijöitä on keskeistä sopimusrikkomusten ennaltaehkäisyssä sekä alan veto- ja pitovoiman säilyttämisessä.

## Kirjoittajat
*   **Reetta Kuittinen**, sairaanhoitaja (YAMK), sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Minna Hoffrén**, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
*   Kuittinen, Reetta 2025. Yhteispäivystyksen hoitohenkilöstön näkemyksiä psykologisen sopimuksen toteutumisesta Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. YAMK-opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu.
*   Purvis & Cropley 2003. The psychological contracts of National Health Service nurses. Journal of Nursing Management 11 (2), 107–120.
*   Pyhäjärvi, Daniela & Söderberg, Christina 2024. The straw that broke the nurse’s back—Using psychological contract breach to understand why nurses leave. Journal of Advanced Nursing 80 (12), 4989–5002.
*   Ring, Marjo 2021. Psykologinen sopimus omaishoidon sopimuksellisuuden ilmentäjänä. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.
*   Ring, Marjo & Kaarainen, Minna 2023. ”Palkka on tietysti yksi syy, mutta ei suurin” – psykologisen sopimuksen rikkoutuminen hoitajien alanvaihdon taustalla. Focus Localis 51 (5), 7–22.
*   Ring, Marjo, Laulainen, Sanna & Rissanen Sari 2019. Psykologinen sopimus sosiaali- ja terveydenhuollossa– Narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Työelämän tutkimus 17 (2), 88–102.
*   Rousseau, Denise 1990. New hire perceptions of their own and their employers’ obligations: A study of psychological contracts. Journal of organizational behavior 11 (5), 389–400.
*   Salin, Denise & Notelaers, Gua 2017. The effect of exposure to bullying on turnover intentions: the role of perceived psychological contract violation and benevolent behaviour. Work and Stress 31 (4), 355–374.
*   Sosiaali- ja terveysministeriö 2018. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden jatkuva ammatillinen kehittyminen ja täydennyskoulutus EU- ja EFTA-maissa – Kirjallisuuskatsaus. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 4/2018.