# Huomio itsensä johtamisen tärkeyteen

> Tärkeää kiinnittää huomiota johtajien johtamiseen, itsensä johtamiseen ja omaan työhön vaikuttamisen mahdollisuuteen.

## Johdanto
Nykyisen työelämän jatkuva uudistuminen ja kiireisyys edellyttävät itsensä johtamisen taitoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kiireessä oma hyvinvointi jää usein taka-alalle, mikä johtaa johtajien ja työntekijöiden jaksamisen ongelmiin ja taloudellisiin haasteisiin organisaatioissa.

Itsensä johtaminen on prosessi, jossa tavoitellaan syvää itsetuntemusta ja lisätään tietoisuutta omasta kehosta, mielestä, tunteista ja arvoista. Sitä pidetään myös muiden johtamisen edellytyksenä: hallitsemalla oman toiminnan ja ylläpitämällä hyvinvointia, johtaja kykenee paremmin johtamaan muita.

## Kehittämistyön tausta
Tämä artikkeli pohjautuu Leinosen (2025) YAMK-opinnäytetyöhön, joka käsitteli yksikön johtajien itsensä johtamista, ajankäytön hallintaa ja työhyvinvointia. Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka itsensä johtaminen oli johtajille tuttu käsite, käytännön toteutuksessa ja ajanhallinnassa on edelleen kehitettävää.

## Ajanhallinta ja kiireen hallinta
Ajanhallinta vaikuttaa yksilön hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen jopa enemmän kuin suorituskyky. Ongelmana ei yleensä ole ajan määrä, vaan sen virheellinen käyttö.

*   **Suunnittelu:** On suositeltavaa käyttää vähintään puoli päivää viikossa asioiden suunnitteluun, ajatteluun ja organisointiin.
*   **Keinot:** Ennakointi, priorisointi ja aikatauluttaminen ovat keskeisiä. Kriittiset tehtävät on erotettava rutiinitehtävistä.
*   **Haasteet:** Yksikön johtajien työssä erityisiksi haasteiksi nousivat äkilliset aikataulumuutokset ja keskeytykset.

## Työhyvinvointi ja itseohjautuvuus
Työhyvinvointi on jatkuvasti muuttuva tila, johon vaikuttavat työn voimavara- ja kuormitustekijät. Itseohjautuvuus on todettu merkittäväksi voimavaraksi, sillä se antaa työntekijälle enemmän vaikutusmahdollisuuksia omiin työtehtäviin ja toimintatapoihin, mikä auttaa hallitsemaan kuormitusta.

Kehittämistyössä korostuivat kollegoiden tuki sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Erityisen tärkeäksi tekijäksi nousi johtajien oma esihenkilötyö: esihenkilöltä saatu tuki, palaute ja tiivis vuorovaikutus vaikuttavat suoraan yksikön johtajien jaksamiseen.

## Suositukset kehittämiseen
Leinosen (2025) kehittämistyössä suositeltiin seuraavia toimenpiteitä:
1.  **Vuorovaikutuksen kehittäminen:** Lisätään aikaa yksikön johtajien ja heidän esihenkilöidensä välisille henkilökohtaisille keskusteluille.
2.  **Työnjaon selkeyttäminen:** Kehitetään tiimiesihenkilöiden kanssa tehtävää työnjakoa vastuun ja kuormituksen tasapainottamiseksi.
3.  **Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen:** Vahvistetaan yksikön johtajien mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä.

## Lähteet
*   Aarnikoivu, H. 2013. Keskity olennaiseen esimies. Talentum Media Oy.
*   Aeon, B. Faber, A. & Panaccio, A. 2021. Does time management work? A metaanalysis. Plos One.
*   Niinivaara, J. 2019. Itsensä johtaminen strategiana ja kokemuksena. Teoksessa Pietiläinen V.& Syväjärvi A.(toim.) Johtamisen psykologia.
*   Kultanen, T. 2023. Kohti moniälykästä johtamista. Kauppakamari.
*   Larjovuori, R. & Heikkilä-Tammi, K. 2024. Työhyvinvoinnin rakentuminen ja edistäminen itseohjautuvassa organisaatiossa. Työelämän tutkimus.
*   Leinonen, R-L. 2025. Yksikön johtajien itsensä johtamisen ja ajankäytön hallinnan kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu.
*   Manka, M & Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. Alma Talent Oy.
*   Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi. Työterveyslaitos.
*   Sydänmaanlakka, P. 2014. Tulevaisuuden johtaminen 2020. Pertec Consulting Oy.
*   Toivanen, M., ym. 2016. AikaJärjestys asiantuntijatyössä.