# Ikääntyneiden digitaalisten terveyspalvelujen hyödyt ja haasteet - Savonia-AMK > Digitaalisten terveyspalvelujen käyttö tuo ikääntyneille hyötyjä, mutta myös haasteita. ## Digitaalisten terveyspalvelujen nykytila Digitaalisten terveysteknologioiden käyttö on kasvanut merkittävästi terveydenhuollon palveluissa, muuttaen perinteisiä hoitokäytäntöjä ja palvelumalleja. Terveydenhuollon digitalisaatio tuo mukanaan sekä hyötyjä että haasteita, erityisesti ikääntyneiden näkökulmasta, sillä palvelujen saatavuus ja käytettävyys vaihtelevat merkittävästi. Korkeasti koulutetut ja kaupungeissa asuvat ikääntyneet ovat omaksuneet palvelut osaksi arkeaan, mutta merkittävä osa ikääntyneistä kokee edelleen haasteita palvelujen käytössä tai jää kokonaan palvelujen ulkopuolelle. Alueelliset erot palvelujen saatavuudessa ja käytön tuessa korostuvat erityisesti kaupunki- ja haja-asutusalueiden välillä heijastuen suoraan palvelujen hyödyntämiseen. ## Hyödyt ja mahdollisuudet Digitaaliset terveyspalvelut parantavat terveydenhuollon saavutettavuutta erityisesti syrjäseuduilla asuvien keskuudessa. Reaaliaikainen terveysseuranta ja tekoälypohjaiset ratkaisut voivat mahdollistaa ennakoivan hoidon ja tukea itsenäistä elämää kotona. Etäkonsultaatiot ja videovastaanotot vähentävät matkustamisen tarvetta ja säästävät sekä asiakkaiden että terveydenhuollon resursseja. Digitaaliset palvelut mahdollistavat joustavamman hoidon seurannan ja yksilöllisemmän terveysneuvonnan. Säännöllinen etäseuranta parantaa hoitotuloksia ja lisää asiakkaiden sitoutumista hoitoon. Digitaaliset työkalut tukevat myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä tarjoamalla ajantasaista tietoa asiakkaiden voinnista. ## Haasteet käytettävyydessä Ikääntyneen fyysiset rajoitteet, kuten näkö- ja kuulo-ongelmat, voivat muodostaa konkreettisia haasteita digitaalisten palvelujen käytölle. Teknologian monimutkaisuus ja käyttöliittymien haasteellisuus voivat alentaa digitaalisten terveyspalvelujen käyttöä. Vaikeaselkoiset käyttöliittymät voivat huonontaa erityisesti ikääntyneiden käyttäjien palvelukokemusta. Myös korkeat laite- ja yhteyskustannukset sekä puutteelliset digitaaliset taidot rajoittavat merkittävästi palvelujen saavutettavuutta eri käyttäjäryhmissä. Lisäksi tietoturva ja yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset aiheuttavat epävarmuutta monille käyttäjille heikentäen luottamusta digitaalisiin palveluihin. ## Keinoja palvelujen omaksumisen edistämiseksi Digitaalisten palvelujen omaksumista voidaan edistää monipuolisilla keinoilla. Aktiivinen tiedottaminen, helppokäyttöiset sovellukset ja kattava tekninen tuki muodostavat perustan onnistuneelle käyttöönotolle. Kirjastot ja paikalliset yhteisökeskukset voisivat toimia luontevina digituen keskuksina niiden matalan kynnyksen vuoksi. Lisäksi kolmannen sektorin toimijat ja paikalliset yhdistykset voisivat täydentää julkisia palveluja tarjoamalla henkilökohtaista ohjausta ja vertaistukea. Myös systemaattinen yhteistyö ikääntyneiden ja palvelunkehittäjien välillä voisi lisätä palvelujen käytettävyyttä. ## Kirjoittajat * **Mia Lyytikäinen**, Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu * **Elisa Snicker**, lehtori, CBC, KTM, TtM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio * **Liisa Klemola**, lehtori, FT, esh, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio *Artikkeli perustuu Mia Lyytikäisen YAMK-opinnäytetyöhön ”Ikääntyneiden digitaaliset terveyspalvelut”.* ## Lähteet * Arsenijevic, J., Tummers, L. & Bosma, N. 2020. Adherence to Electronic Health Tools Among Vulnerable Groups: Systematic Literature Review and Meta-Analysis. J Med Internet Res, 22(2), p.e11613. https://doi.org/10.2196/11613. Viitattu 12.11.2024. * Aryal, S., Blankenship, J. M., Bachman, S. L., Hwang, S., Zhai, Y., Richards, J. C., Clay, I. & Lyden, K. 2024. Patient-centricity in digital measure development: co-evolution of best practice and regulatory guidance. Npj Digital Medicine, 7, p.128. https://doi.org/10.1038/s41746-024-01110-y. Viitattu 12.11.2024. * Bogaert, P., Verschuuren, M., Van Oyen, H. & van Oers, H. 2021. Identifying common enablers and barriers in European health information systems. Health Policy, 125(12), pp.1517-1526. https://doi.org/10.1016/j.healthpol.2021.09.006. Viitattu 12.11.2024. * Choukou, M.-A., Sanchez-Ramirez, D. C., Pol, M., Uddin, M., Monnin, C. & Syed-Abdul, S. 2022. COVID-19 infodemic and digital health literacy in vulnerable populations: A scoping review. Digit Health, 8, p.20552076221076927. https://doi.org/10.1177/20552076221076927. Viitattu 12.11.2024. * Ferraris, C., Ronga, I., Pratola, R., Coppo, G., Bosso, T., Falco, S., Amprimo, G., Pettiti, G., Lo Priore, S., Priano, L., Mauro, A. & Desideri, D. 2022. Usability of the REHOME Solution for the Telerehabilitation in Neurological Diseases: Preliminary Results on Motor and Cognitive Platforms. Sensors (Basel), 22(23), p.9467. https://doi.org/10.3390/s22239467. Viitattu 12.11.2024. * Fristedt, S., Svärdh, S., Löfqvist, C., Schmidt, S. M. & Iwarsson, S. 2021. “Am I representative (of my age)? No, I’m not”. Attitudes to technologies and technology development differ but unite individuals across rather than within generations. PLoS One, 16(4), p.e0250425. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0250425. Viitattu 12.11.2024. * Jylhä, V. & Turja, T. 2023. Health technology readiness: The translation of READHY-FIN questionnaire. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 15(2), pp.219–229. https://doi.org/10.23996/fjhw.126867. Viitattu 12.11.2024. * Kainiemi, E., Saukkonen, P., Virtanen, L., Vehko, T., Kyytsönen, M., Aaltonen, M. & Heponiemi, T. 2023. Perceived benefits of digital health and social services among older adults: A population-based cross-sectional survey. Digital Health, 9. https://doi.org/10.1177/20552076231173559. Viitattu 12.11.2024. * Kim, S., Chow, B. C., Park, S. & Liu, H. 2023. The Usage of Digital Health Technology Among Older Adults in Hong Kong and the Role of Technology Readiness and eHealth Literacy: Path Analysis. J Med Internet Res, 25, p.e41915. https://doi.org/10.2196/41915. Viitattu 12.11.2024. * Mielonen, J., Kuusisto, H., Kinnunen, U.-M., Kemppi, A. & Saranto, K. 2023. Older adults’ experiences of ehealth in health and social care. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 15(3), pp.276–286. https://doi.org/10.23996/fjhw.125122. Viitattu 12.11.2024.