# Kognitiivinen ja informaatioergonomia digitaalisessa työympäristössä - Savonia-AMK

> Digitaalisen työympäristön tarkastelu on aiheellista, jotta työn haasteet voidaan tunnistaa.

## Johdanto
Digitalisaatio on erottamaton osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää, jonka avulla mahdollistetaan sujuvia prosesseja ja mutkatonta tiedonkulkua. Digitaalisissa työympäristöissä työskenneltäessä on olennaista kehittää kognitiivista ja informaatioergonomiaa, jolloin voidaan ehkäistä uupumista sekä työssä koettua stressiä.

## Aivokuormitus digitaalisessa työssä
Digitaalisessa työympäristössä aivot kuormittuvat nopeammin verrattuna kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Informaatioärsykkeiden ja herätteiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Aivokuormitukseen vaikuttavat informaatiotulva, työvälineet, ympäristö sekä toimintatavat.

Kognitiivinen ja informaatioergonomia tarkastelevat työtä tietojärjestelmien kanssa toimimisen sekä tiedonkäsittelyn näkökulmasta. Niiden avulla pyritään sopeuttamaan työvälineet sekä toimintatavat osaksi digitaalista työympäristöä.

## Työn hallinta ja palautuminen
Työn erilaiset häiriöt ja keskeytykset tekevät työn tekemisestä haastavaa. Kognitiivista ergonomiaa voidaan parantaa oikea-aikaisella tiedon jakamisella. Hyvä työn suunnittelu vahvistaa hallinnan tunnetta, kun taas multitaskaaminen ja teknostressi heikentävät sitä. Työpäivän aikainen palautuminen on keskeistä uupumisen ehkäisyssä, ja siihen vaikuttavat positiivisesti mieluisat työtehtävät, työn suunnittelu sekä toisten auttaminen.

## Kotihoidon esihenkilöiden kokemukset
YAMK-opinnäytetyössä toteutetun laadullisen kyselyn (n = 10) tulokset osoittivat useita haasteita kotihoidon esihenkilöiden työssä:
* **Stressitekijät:** Järjestelmien toimimattomuus, digiosaamisen taso, keskeytykset, herätteet, työtehtävien kasaantuminen ja työn jäsentelemättömyys.
* **Tiedonhallinta:** Tiedon löytäminen ja jakaminen on haastavaa pirstaleisen tehtäväkentän vuoksi. Ohjeiden puute tai vaihtuvat ohjeet haastavat työpäivää.

## Kehittämistarpeet ja ratkaisut
Keskeisiä kehittämiskohteita ovat oman työn hallinta ja digitaitojen kehittäminen. Digitaalista työympäristöä tulisi muokata informaatiotulvaa hallitsevaksi asettamalla omia rajoja ja rauhoittamalla ympäristöä keskittymistä vaativiin tehtäviin. 

Toimivat digitaaliset työkalut ja organisaation yhteiset pelisäännöt tiedon jakamisesta ja tallentamisesta ovat ensiarvoisen tärkeitä onnistuneen digitaalisen työympäristön rakentumisessa.

## Opinnäytetyön tiedot
**Opinnäytetyön nimi:** Kognitiivinen ja informaatioergonomia muuttuvassa digitaalisessa työympäristössä – kotihoidon esihenkilön näkökulma

**Kirjoittajat:**
* **Laura Porola**, vastaava sairaanhoitaja, Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla (YAMK) -opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Marika Junnola**, vastaava sairaanhoitaja, Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut (YAMK) -opiskelija, Oulun ammattikorkeakoulu
* **Kati Päätalo**, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu
* **Reetta Saarnio**, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu
* **Elisa Snicker**, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

## Lähteet
* Aejmelaeus, R. ym. 2022. Kansallinen aivoterveysohjelma.
* Aivosäätiö n.d. Työikäisen aivot kaipaavat nyt valoa – parinkin minuutin ulkoilu auttaa.
* Bordi, L. & Okkonen, J. 2018. Informaatioergonomian näkökulma tietotyöhön.
* Ergonomiayhdistys 2019. Mitä on ergonomia?
* Gassen, R. 2022. Digitaalinen työympäristö. Näin taivutat teknologian yrityksen tarpeisiin.
* Kinnunen, U. 2017. Työstä palautuminen. Teoksessa Tykkää Työstä, Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet.
* Mannermaa, K. 2018. Työsuojelupäällikön käsikirja. Turvallisuus ja hyvinvointi työkyvyn edistäjänä.