# Potilaan jatkohoitoprosessissa hyödynnetään digitaalista potilassiirtojärjestelmää

> Digitaalinen potilassiirtojärjestelmä voi merkittävästi tehostaa terveydenhuollon ammattilaisten työtä.

## Johdanto
Pohjois-Savon hyvinvointialueella otettiin käyttöön digitaalinen potilassiirtojärjestelmä toukokuussa 2023. Järjestelmän käyttöönotto vaikuttaa merkittävästi terveydenhuollon ammattilaisten työhön ja potilaiden jatkohoitoprosessiin. Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksen sairaanhoitajien kokemukset uudesta järjestelmästä tarjoavat arvokasta tietoa sen vaikutuksista ja mahdollisuuksista.

## Digitalisaatio terveydenhuollon strategiana
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategian yhtenä tavoitteena on henkilöstön työkuorman keventäminen digitaalisilla ratkaisuilla. Digitalisaatioon sisältyy prosessien ja toimintamallien uudistaminen ja kehittäminen organisaatiossa tiedonhallinnon mahdollistamana. Terveydenhuollon ammattilaiset hyödyntävät työssään yhä enemmän erilaisia potilastietojärjestelmiä päätöksenteon tukena (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023).

Järjestelmien käytön toimivuus sekä kattavan ja ajantasaisen tiedon saanti vaikuttavat olennaisesti ammattilaisten työn sujuvuuteen. Potilastietojärjestelmiä tarkasteltaessa haasteeksi muodostuu usein organisaatioiden välinen tiedonkulun puute (Vehko ym. 2018). Myös Tamminen & Metsävainio (2015) korostavat tiedonkulun tärkeyttä potilaan hoitovastuun siirtyessä. Potilassiirtojärjestelmien näkökulmasta tärkeän tiedon siirtämisessä voidaan käyttää esimerkiksi ISBAR-raportointityökalua, jotta kattava ja oikeanlainen tieto välittyy jatkohoitoprosessissa.

## Sairaanhoitajien kokemukset järjestelmästä
Päivystyksen sairaanhoitajat kokivat digitaalisen potilassiirtojärjestelmän käytöllä useita hyödyllisiä vaikutuksia:
* **Työajan vapautuminen:** Merkittävin hyöty oli työajan vapautuminen välittömään potilastyöhön puhelinliikenteen vähentyessä.
* **Viestintä ja tiedonkulku:** Viestinnän koettiin kehittyneen järjestelmässä tapahtuvan kattavan kirjallisen dokumentaation avulla.
* **Logistiikka:** Jatkohoidon logistiikka ja koordinointi on kehittynyt parantuneen hoidon jatkuvuuden ja järjestelmän tarjoamien toiminnallisuuksien avulla.

Vaikka järjestelmä tarjoaa monia etuja, sairaanhoitajat ovat kohdanneet myös haasteita. Työnkuvan muutoksen hyväksyminen ja järjestelmien välinen integraation puute vaativat huomiota kehitystyössä.

## Yhteenveto
Digitaalinen potilassiirtojärjestelmä voi merkittävästi tehostaa terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja parantaa potilaiden jatkohoitoprosessia. Jatkossa on tärkeää panostaa järjestelmien toimivuuteen ja ammattilaisten osaamisen kehittämiseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä päivystyksen sairaanhoitajan työnkuvaa, kirjaamista, viestintää, potilaan jatkohoitoprosessia sekä digitaalisen potilassiirtojärjestelmän toiminnallisuuksia.

## Kirjoittajat
* **Sonja Savolainen**, sairaanhoitaja, sosiaali- ja terveysalan digitalisaation asiantuntija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Teija Niskanen**, Lehtori, KTM, Savonia-ammattikorkeakoulu, liiketalous ja jatkuvan oppimisen yksikkö
* **Elisa Snicker**, Lehtori, CBC, KTM, TtM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Artikkeli perustuu Sonja Savolaisen YAMK-opinnäytetyöhön ”SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA DIGITAALISEN POTILASSIIRTOJÄRJESTELMÄN KÄYTÖSTÄ” (2024). Koko opinnäytetyö on luettavissa: [https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069443](https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069443)

## Lähteet
* Sosiaali- ja terveysministeriö 2023. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi: Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035. [http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9889-6](http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9889-6)
* Tamminen J. & Metsävainio K-M. 2015. Hyvä tiedonkulku parantaa potilasturvallisuutta. [https://say.fi/files/tamminen_metsavainio_hyva_tiedonkulku_parantaa_potilasturvallisuutta.pdf](https://say.fi/files/tamminen_metsavainio_hyva_tiedonkulku_parantaa_potilasturvallisuutta.pdf)
* Vehko T., Hyppönen H., Ryhänen M., Tuukkanen J., Ketola E. & Heponiemi T. 2018. Tietojärjestelmät ja työhyvinvointi - terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. [https://journal.fi/finjehew/article/view/65387](https://journal.fi/finjehew/article/view/65387)