# Työvuoroja toivomassa – ei työilmapiiriä myrkyttämässä

> Ihminen on sitä tyytyväisempi, mitä enemmän hän saa vaikuttaa elämäänsä.

## Työvuorosuunnittelun haasteet sote-alalla

Seuraavat työvuorolistat pitäisi julkaista, mutta kenelläkään ei ole aikaa istua miettimään, kuka saa tällä kertaa pitää vapaata kahden pyhän välissä. Kaikilla on suunnitteilla pitkä viikonloppu, ja mitä enemmän asiasta korottaa ääntään, sen varmemmin sen saa. Vai saako?

Ihminen on sitä tyytyväisempi, mitä enemmän hän saa vaikuttaa elämäänsä. Todellisuudessa työelämässä on kuitenkin paljon asioita, joihin ei voi aina vaikuttaa. Työvuorot ovat yksi niistä, niin sote-alalla kuin muillakin aloilla. Sote-alan työvuorosuunnittelua on kehitetty viimeisen vuosikymmenen aikana. Siihen on toisaalta pyritty saamaan aiempaa enemmän vaikuttamisen mahdollisuuksia ja toisaalta sen toivotaan olevan tulevaisuudessa tekoälyn rakentama. Ihminen on kuitenkin ihminen ja omista eduistaan on vaikea luopua toisen hyväksi.

## Työhyvinvointi ja työvuorosuunnittelu

TEHY-lehdessä (2022) julkaistiin artikkeli, joka perustui ennen kevään 2022 lakkoa sote-alan työntekijöille kohdennettuun kyselyyn. Tulosten perusteella työntekijät pitävät yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta enemmän kuin perinteisestä yhden henkilön tekemästä suunnittelusta. Selkeästi eniten puhuttanut asia oli lepoaika, jonka pituus on hiljattain muutettu minimissään 11 tunniksi vuorojen välillä. Tämä on muuttanut monen elämää, sillä se on poistanut osin mahdollisuuden pitkiltä yhtäjaksoisilta vapailta.

Esihenkilön vaikeneminen tai yksipuolinen määräysvalta työvuoroista ovat työhyvinvoinnin kannalta huonoja tapoja. Työvuorosuunnittelun tulisi perustua toimivaan vuorovaikutukseen, jolloin jokainen työyhteisön jäsen ymmärtäisi valintojensa seuraukset ja vuorottelun perusteet.

## Työajan vaikutus terveyteen ja jaksamiseen

Reetta-Liisa Vainiomäen (2022) opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten työvuorosuunnittelulla voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin. Tutkimuksista nousee esiin seuraavia huomioita:
*   Yli 40 tunnin työviikot lisäävät unen häiriöitä.
*   Yli 12 tunnin yhdenjaksoiset työvuorot lisäävät työtapaturmien vaaraa.
*   Riittävän palautumisen kannalta vuorojen välissä tulisi olla vähintään 11 tunnin lepoaika.
*   Heikkolaatuinen uni ja väsymys lisäävät konflikteja, mielenterveysongelmia ja sairaslomia.

## Yhteisöllinen ja toimintalähtöinen suunnittelu

Yhteisöllisellä työvuorosuunnittelulla pyritään lisäämään työntekijöiden vastuuta työyhteisön toiminnasta. Sen etuja ovat:
*   Lisääntyneet vaikutusmahdollisuudet omiin työvuoroihin.
*   Mahdollisuus huomioida työntekijöiden yksilöllinen vireystila.
*   Parempi sitoutuminen työyhteisön toimintaan.

Haasteena on kuitenkin kiireisessä arjessa ajan järjestäminen vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Yhteisöllisen suunnittelun yhtenä tärkeänä mahdollistajana toimivat ohjelmistot. On tärkeää ylläpitää digiosaamista kaiken ikäisten työntekijöiden keskuudessa, esimerkiksi vertaistukiryhmien avulla.

## Tulevaisuuden näkymät

Tekoälyn hyödyntäminen työvuorosuunnittelussa on jo käytössä, kuten SiunSoten keskitetty työvuorosuunnittelu osoittaa. Vaikka alku on ollut haastava, se on vakiintunut työkaluksi. Yhteisöllisyyden lisääminen osallistamalla henkilökuntaa vaatii kuitenkin ymmärrystä hyvän vuorovaikutuksen merkityksestä tuottavuudelle ja työpaikan houkuttelevuudelle. Yksi arjesta irrotettu, pelisääntöjä kehittävä työpäivä voi tuoda hyödyn moninkertaisena takaisin.

## Kirjoittajat
*   **Reetta-Liisa Vainiomäki**, Bioanalyytikko AMK -opiskelija, Terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Minna Hoffrén**, FT, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

## Lähteet
*   Härmä, Mikko, ym. 2019. Työaikojen muutosten ja kehittämisinterventioiden vaikutukset työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja työhön osallistumiseen. Tutkimushankkeen n:o 114317 loppuraportti.
*   Jussila, Aino-Liisa, Heikkilä, Heli & Sandelin, Pirkko 2017. Autonomiseen työvuorosuunnitteluun siirtyminen kolmivuorotyötä tekevässä päivystävässä röntgenyksikössä. Kliininen Radiografiatiede 14 (1), 4−10.
*   Lainema, Kirsi, Hämäläinen, Raija & Syynimaa, Kirsi 2021. Hyvinvointi, osaaminen ja yhteisöllisyys digitaalisissa työympäristöissä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 23 (3), 72−80.
*   Petrovic, Sanja 2017. “You have to get wet to learn how to swim” applied to bridging the gap between research into personnel scheduling and its implementation in practice. Ann Oper Res (2019) 275:161–179.
*   TEHY-lehti 5/2022. Kolme toivomusta. Sivut 13−17.
*   Vainiomäki, Reetta-Liisa 2022. Yhteisöllinen, toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu – yhteistyöllä kohti työhyvinvointia. Opinnäytetyö. Bioanalyytikon tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.