# Suunnitelmallinen mentorointi – väline osaamisen, perehdytyksen ja sitoutumisen vahvistamiseen sosiaali- ja terveysalalla

> Tekijät, jotka mahdollistavat suunnitelmallisen mentoroinnin onnistuneen käyttöönoton sosiaali- ja terveysalalla.

## Mentoroinnin merkitys sosiaali- ja terveysalalla
Mentorointi on sosiaali- ja terveysalalla ajankohtainen menetelmä, joka vahvistaa perehdytystä, osaamista ja sitoutumista organisaatioon. Sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöt ovat jatkuvien muutosten ja henkilöstön vaihtuvuuden keskellä. Perehdytys jää usein lyhyeksi, ja työntekijät joutuvat omaksumaan uusia tehtäviä nopealla aikataululla, jolloin kokemuspuutteiden kanssa jäädään yksin. Tällaisissa toimintaympäristöissä mentorointi tarjoaa ratkaisun, joka tukee ammatillista kasvua ja yhteisöllisyyttä.

Mentoroinnin avulla voidaan vahvistaa osaamisen johtamista ja varmistaa, että hiljainen tieto siirtyy kokeneilta työntekijöiltä uusille. Suunnitelmallisesti toteutettu mentorointi parantaa perehdytyksen laatua ja sitouttaa henkilöstöä organisaatioon.

## Kehittämistyö Pohjois-Savon hyvinvointialueella
Pohjois-Savon hyvinvointialueella toteutetun kehittämistyön tarkoituksena oli luoda selkeät rakenteet ja käytännöt suunnitelmallisen mentoroinnin käyttöönotolle Iisalmen terveyskeskuksen osastopalveluissa sekä käynnistää mentorointitoiminta. Kehittämistyössä hyödynnettiin Pohjois-Savon hyvinvointialueen (PSHVA) valmiita mentorointiin liittyviä materiaaleja.

Kehittämisprosessi eteni vaiheittain:
* **Nykytilan kartoitus:** Sähköinen kysely hoitohenkilöstölle ja lähiesihenkilöille.
* **Työpajat:** Henkilöstön osallistaminen ratkaisujen suunnitteluun ja mentoroinnin rakenteiden määrittelyyn.
* **Pilotointi:** Mentorointitoiminnan käynnistäminen käytännön rakenteiden testaamiseksi ja palautteen keräämiseksi.

## Kehittämistyön tulokset
Kehittämistyön tuloksena syntyi kolme toisiaan täydentävää kokonaisuutta:
1. **Mentorointia tukeva Teams-kansio:** Kokoaa materiaalit ja ohjeistukset yhteen.
2. **Mentorointiprosessin kaavio:** Jäsentää vaiheet ja vastuut sekä toimii käytännön käsikirjana mentoreille, aktoreille sekä koko työyhteisölle.
3. **Arviointi- ja palautelomake:** Työkalu toiminnan seuraamiseen ja kehittämiseen.

## Onnistuneen mentoroinnin edellytykset
Svärdin (2025) kehittämistyön tulosten perusteella mentoroinnin onnistuminen edellyttää kolmea keskeistä tekijää:
1. Selkeät rakenteet ja tavoitteet, jotka luovat perustan sitoutumiselle.
2. Johdon tuki ja resurssit, jotka mahdollistavat toiminnan ja sen jatkuvuuden.
3. Avoin ja oppimista tukeva kulttuuri, joka vahvistaa mentoroinnin juurtumista arkeen.

## Tulevaisuuden näkymät ja tutkimustarpeet
Mentoroinnin integroiminen osaksi perehdytystä tukee työyhteisön yhteistä vastuuta oppimisesta ja edistää työssä viihtymistä. Jatkotutkimusta tarvitaan erityisesti seuraavista aiheista:
* Mentoroinnin pitkän aikavälin vaikutukset osaamiseen, työhyvinvointiin ja sitoutumiseen.
* Mentoreiden ja aktorien kokemukset prosessista.
* Mentoroinnin vaikutus hoitotyön laatuun ja potilasturvallisuuteen.
* Mentoroinnin integroiminen osaksi valmentavaa ja osallistavaa johtamiskulttuuria.

## Kirjoittajat
* **Jonna Svärd**, sairaanhoitaja (YAMK) -opiskelija, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Minna Hoffrén**, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Cottingham, S., DiBartolo, M., Battistoni S. & Brown, T. 2011. Partners in nursing: a mentoring initiative to enhance nurse retention. Nursing Education Perspectives (National League for Nursing) 32, 250–255.
* Dirks, J. 2021. Alternative Approaches to Mentoring. CriticalCareNurse 41 (1), 9–16.
* Eklund, A. 2018. Tervetuloa meille! Uuden työntekijän perehdytys. Espoo: J-Impact Oy.
* Jokelainen, M. 2015. Mentorointi välineeksi osaamisen ja yhteistyön kehittämiseen organisaatioissa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 52 (2), 99–101.
* Juusela, T., Lillia, T. & Rinne, J. 2000. Mentoroinnin monet kasvot. Helsinki: Yrityskirjat Oy.
* Kupias, P. & Salo, M. 2021. Mentorointi 4.0. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
* Puusa, A. & Reijonen, H. 2011. Aineeton pääoma organisaation voimavarana. Helsinki: Unipress.
* Ristikangas, V., Clutterbuck, D. & Manner, J. 2014. Jokainen tarvitsee mentorin. Viro: Meedia Zone Oy.
* Svärd, J. 2025. Suunnitelmallisen mentoroinnin käyttöönotto Iisalmen terveyskeskuksen osastopalveluissa. Opinnäytetyö. Kuopio: Savonia ammattikorkeakoulu.
* Väänänen, A., Smedlund, A., Törnroos, K., Kurki, A-L., Soikkanen, A., Panganniemi, N. & Toppinen-Tanner, S. 2020. Ajattelu- ja toimintatapojen muutos. Teoksessa Kokkinen, L. (toim.). Hyvinvointia työstä 2030-luvulla: Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Helsinki, Työterveyslaitos.