# Yhteisöllisyys tukee työntekijöiden hyvinvointia – Millainen on yhteisöllisyyden merkitys etätyössä?

> Yhteisöllisyyden kokemuksella on merkittäviä vaikutuksia työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin etätyössä.

## Yhteisöllisyyden määritelmä ja merkitys
Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kokemusta tehdyn työn merkityksellisyydestä sekä tilaa, jossa sosiaalinen vuorovaikutus tapahtuu. Se voi muodostua tietynlaisista toimintatavoista ja periaatteista, ja se voi olla myös päämäärä, jota tavoitellaan kanssakäymisessä. Yhteisöllisyyden kokemus on subjektiivinen ja tilannesidonnainen, ja sen tarve vaihtelee yksilöittäin. Työyhteisössä yhteisöllisyyden laatua voidaan arvioida mitattavin tuloksin, kuten työntekijöiden sitoutumisella organisaatioon, työnteon tehokkuudella, työyhteisön ilmapiirillä ja innovatiivisuudella.

Sosiaalinen tuki on lähellä yhteisöllisyyttä. Sen muodostuminen on olennaista työyhteisössä henkilöstön ja johdon välillä kollegiaalisten suhteiden luomiselle. Sosiaalinen tuki auttaa stressin hallinnassa ja työssä jaksamisessa sekä edistää terveyttä ja lisää työn mielekkyyttä.

## Yhteisöllisyys etä- ja hybridityössä
Myönteisen yhteisöllisyyden kokemuksen on havaittu olevan yhteydessä työntekijöiden parempaan itsearvioituun terveydentilaan ja hyvinvointiin etätyössä. Yhteisöllisyyden ylläpitäminen etä- ja hybridityössä ei ole ongelmatonta; se voi onnistua oman tiimin kesken, mutta organisaatiotasolla se on haastavampaa. Toisaalta vahvaa yhteisöllisyyttä voidaan kokea työyhteisöissä, joissa lähikontakteja on hyvin harvoin, mikäli organisaation yhteisöllisyyden kulttuuri on vahva.

Parviaisen (2025) opinnäytetyössä tarkasteltiin etätyötä tekevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kokemuksia yhteisöllisyydestä. Tulokset osoittivat yhteisöllisyyden vahvan merkityksen työssä jaksamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Yhteisöllisyys liittyi työn tehokkuuteen, haluun tehdä työnsä hyvin sekä vastavuoroiseen auttamishaluun. Tuloksissa kävi myös ilmi, että yhteisöllisyys voi olla etätyössä jopa voimakkaampaa ja parempaa kuin lähityössä.

## Vuorovaikutus ja sosiaalinen tuki etätyössä
Yhteisöllisyyttä haastaa etätyössä vuorovaikutukseen liittyvät asiat, jotka vaativat erilaisia digitaalisia ratkaisuja. Etätyössä tarvitaan kuitenkin samoja elementtejä sosiaaliseen kanssakäymiseen kuin lähityössäkin. Dialogin tarpeen lisääminen ja kehittäminen ovat keskeisiä. Työntekijät ovat kuitenkin olleet tyytyväisiä käytössä oleviin välineisiin ja toimintatapoihin, kuten kameroiden käyttöön etäkokouksissa, viikoittaisiin yhteisiin palavereihin ja päivittäiseen viestien vaihtoon.

Sosiaalisella tuella on suora yhteys kokemukseen hyvästä työyhteisöstä, ja se suojaa työuupumukselta. Sosiaalinen tuki tekee mahdolliseksi avun pyytämisen, mikä voi edistää myös palautumista.

## Yksilölliset tarpeet ja esihenkilötyö
Riittävän yhteisöllisyyden määrän arvioiminen on haastavaa, koska persoonallisuuserot vaikuttavat siihen merkittävästi. Työyhteisössä tulisi huomioida työntekijöiden erilaiset tarpeet: joillekin riittää tietoisuus avun saatavuudesta, kun taas toiset kaipaavat enemmän lähikontakteja. Yhteisöllisyyden mahdollistaminen vaatii esihenkilöiltä herkkyyttä, luovuutta ja ketteriä ratkaisuja. Tämä tulisi ottaa huomioon työhyvinvointistrategioita kehitettäessä tulevaisuuden työpaikoilla.

## Kirjoittajat
*   **Päivi Parviainen**, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija (YAMK), Savonia ammattikorkeakoulu
*   **Elina Pekonen**, lehtori, YTL, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
*   Graham, M., Lambert, K., Weale, V., Stuckey, R. & Oakman, J. 2023. Working from home during the COVID 19 pandemic: a longitudinal examination of employees’ sense of community and social support and impacts on self-rated health. BMC Public Health 23 (1), 1–10.
*   Ikonen, O., Aro, A., Heikkilä, A., Holmgren, E., Juujärvi, P., Morikawa, M., Råman, S. & Sahimaa, J. 2023. Inhimillinen tehokkuus: jännitteet hyötykäyttöön. E-kirja. Helsinki: Alma Talent Oy.
*   Kantelus, L. 2023. Yhteisöllisyys ja yhteistyö työelämän voimavarana. Teoksessa Kansikas, J. & Hilakari, P. (toim.) Work goes happy: Paremman työelämän voimavarat. Helsinki: Minea Kustannus ja Media Oy, 142–167.
*   Kinnunen, U. 2017. Työstä palautuminen. Teoksessa Feldt, T., Mauno, S., Mäkikangas, A. & Feldt, T. 2017. Tykkää työstä: Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet, E-kirja. Jyväskylä: PS-kustannus, 90–105.
*   Lampinen, M. 2019. Yhteisöllisyys sosiaali- ja terveystoimen esimiesyhteisössä. Väitöskirja. Tampereen yliopiston väitöskirjat 109. Tampereen yliopisto.
*   Mäkikangas, A., Sjöblom, K., Juutinen, S. & Ruohomäki, V. 2023. Työhyvinvointi etätyössä. Teoksessa Mäkikangas, A. & Pyöriä, P. (toim.) Koronapandemia, työ ja yhteiskunta: Muuttuiko Suomi? Helsinki: Gaudeamus, 207–228.
*   Rauramo, P. 2012. Työhyvinvoinnin portaat: Viisi vaikuttavaa askelta. 2. uudistettu painos. Helsinki: Edita.
*   Reznik, J., Hungerford, C., Kornhaber, R. & Cleary, M. 2022. Home-Based Work and Ergonomics: Physical and Psychosocial Considerations. Issues in Mental Health Nursing 43, 975–979.
*   Vilkman, U. 2023. Näin menestyt monipaikkaisessa työssä. E-kirja. Helsinki: Alma Talent.