# Yhteistyöllä kohti työelämässä tarvittavan osaamisen vahvistamista - Savonia-AMK

> Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää Sairaanhoitajan laillistamisväylää kehitettäessä.

## Kansainvälisen rekrytoinnin tarve ja eettisyys
Osaavan työvoiman saatavuus on haastavaa, ja väestörakenne luo tarpeen työperäiselle maahanmuutolle ja kansainväliselle rekrytoinnille. Suomessa on tärkeää huomioida myös jo maassa oleskelevien maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen.

Kansainvälinen rekrytointi on aloitettu Pohjois-Savossa, ja terveydenhuolto tarvitsee jatkuvia toimenpiteitä työntekijöiden kulttuurisen ja kielellisen integroitumisen vahvistamiseksi. On olennaista tunnistaa kansainvälisten työntekijöiden hoitotyön osaaminen ja kielitaito, jotta kotimaassaan sairaanhoitajaksi valmistuneet voivat toimia ammatissaan myös Suomessa.

## SAILA – Sairaanhoitajan laillistamisväylä
Savonia-ammattikorkeakoulu kehittää yhteistyössä muiden suomalaisten ammattikorkeakoulujen kanssa valtakunnallista SAILA-toimintamallia. Sen tavoitteena on mahdollistaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneille sairaanhoitajille suomalaisen ammattioikeuden saaminen.

Toimintamalli sisältää:
* **Täydennysopinnot:** Sisältävät lääkehoidon teoreettista osaamista, taitopajoja (esim. aseptiikka), akuuteissa tilanteissa toimimista, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tuntemusta, lainsäädäntöä sekä suomen kielen opintoja.
* **Kuulustelumalli:** Mahdollistaa nopean väylän työelämään ilman pakollisia täydennysopintoja, mikäli aiempi koulutus, työkokemus ja kielitaito riittävät.
* **Työelämäharjoittelut:** Yksilöllisesti määritellyt harjoittelut, joissa vahvistetaan erityisesti gerontologista osaamista ja integroidutaan työyhteisöön.

## Työelämäyhteistyön merkitys
Työelämäyhteistyö on keskeisessä roolissa laillistamisväylän kehittämisessä. Yhteistyön avulla on kyetty vastaamaan tarpeisiin, kuten selkeän kielen infotunteihin ja tuettuun ohjaamiseen. Työelämäharjoittelu ei ainoastaan auta laillistujia työllistymään, vaan se tarjoaa työyhteisöille uutta näkökulmaa kieli- ja kulttuuritietoiseen kohtaamiseen.

## Tulevaisuuden näkymät
Toimintamallin kehittäminen jatkuu tiiviissä yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on kustannustehokas, osaamista luotettavasti tunnistava ja ketterä prosessi.

> ”Toivon, että tulevaisuuden työyhteisöni on avoin, jossa kaikkia tuetaan ja on mukava olla osa tiimiä. Yhdessä tekeminen ja auttaminen ovat tärkeitä arvoja. Toivon myös kannustavaa ilmapiiriä, jossa jokainen voi tuoda omia ideoitaan esille ja tuntea itsensä arvostetuksi”, kuvailee sairaanhoitajan täydennysopinnot suorittanut Taisiia Kobielieva.

## Lähteet
* Cubelo, F., Parviainen, A. & Kohanová, D. (2024) The impact of bridging education programs on internationally educated nurses becoming registered nurses in high-income countries: A mixed-methods systematic review. International Nursing Review, 1–12.
* Kamau, S., Oikarainen, A., Juntunen,M.-M., Koskenranta, M., Kuivila, H., Tomietto, M., & Mikkonen,K. (2023). Nurse educators’ views of integrating culturally andlinguistically diverse future registered nurses into healthcaresettings: A qualitative descriptive study. Journal of AdvancedNursing, 79, 3412–3425.
* Pohjois-Savon hyvinvointialue. (2024). Kansainvälinen rekrytointi alkaa Pohjois-Savon hyvinvointialueella – ikääntyneiden palveluissa aloittaa 35 työntekijää Filippiineiltä.
* Sosiaali- ja terveysministeriö. (2022). Tiekartta 2022–2027: Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen.
* Sosiaali- ja terveysministeriö. (2023a). Sosiaali- ja terveysalan kansainvälisen rekrytoinnin laillistamisprosessin ja sitä tukevan koulutuksen asiantuntijaryhmä: Loppuraportti.
* Sosiaali- ja terveysministeriö. (2023b). Vastuullisuussuositukset sote-henkilöstön kansainväliseen rekrytointiin.
* Sosiaali- ja terveysministeriö. (2021). Kansainvälisen rekrytoinnin opas.