Riivaavaa osaajapulaa kampittamassa – kansainvälisyydellä

Osaajapula ”piinaa”, ”riivaa” ja ”iskee rajusti”. Tällaisia kuvauksia osaajapulasta kuulee jatkuvasti uutisissa. Samaan aikaan korkeakouluihin tiukan seulan kautta valikoituneet kansainväliset opiskelijat palaavat opintojen päätyttyä takaisin kotimaahansa, koska Suomesta ei löytynyt koulutusta vastaavaa työtä. Mistä ihmeestä siis on kysymys?

Ylä-Savossa tutkittiin vastikään Taloustutkimus Oy:n toimesta yritysten kokemuksia ja mielikuvia tulevaisuuden haasteista ja oppilaitosten kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Näissä tuloksissa nousi esiin, että tärkein syy tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa on uusien osaajien löytyminen ja rekrytointi. Kansainvälinen yhteistyö puolestaan nähtiin vähiten toimivana yhteistyön muotona yritysten ja oppilaitosten välillä. Väkisinkin herää kysymys tunnistetaanko kansainvälisyys keinona vastata osaajapulaan.

Savoniassa lähdettiin tällä strategiakaudella kehittämään kansainvälisyyttä aivan uudella tavalla ja paljon aiempaa laajempana kokonaisuutena. Kansainväliset tutkinto-ohjelmat nähdään nyt tärkeänä keinona saada osaajia Pohjois-Savoon ja Itä-Suomeen laajemminkin. Tavoitteena on saada alueelle merkittävästi enemmän kansainvälisiä opiskelijoita ja ennen kaikkea saada heidät opintojensa jälkeen jäämään tänne töihin. Samaa tavoitetta kohti edetään monin eri tavoin. Kansainvälisten tutkinto-ohjelmien tiimissä kehitetään koulutuksia yhä vetovoimaisemmiksi ja työelämälähtöisemmiksi, Talent Hub -toiminnalla kehitetään kansainvälisten opiskelijoiden uravalmiuksia ja työelämäyhteyksiä, ja SIMHE-toiminnassa ohjataan maahanmuuttajien koulutus- ja urapolkuja. Myös suomen kielen osaamisen kehittämiselle tarjotaan yhä monipuolisempia mahdollisuuksia.

Itäisessä Suomessa vallitsee vahva yhteisymmärrys korkeakoulujen, kuntien ja kaupunkien, sekä erilaisten kehittämisorganisaatioiden kesken siitä, että koulutusperäinen maahanmuutto on yksi parhaita ratkaisuja tulevaisuuden osaajapulan taklaamisessa. Kuitenkaan ilman yritysten ja muiden työnantajaorganisaatioiden innostumista kansainvälisten osaajien työllistämiseen emme tilannetta pysty ratkaisemaan. Suurimmat syyt kansainvälisten opiskelijoiden Itä-Suomeen jäämiseen ovat selkeästi työpaikan tai puolison löytyminen alueeltamme. Jälkimmäinen on enemmän kohtalon ja Amorin nuolten osuvuuden käsissä, työpaikan osalta pystytään alueen toimijoiden yhteistyöllä enemmän vaikuttamaan.

Yleinen polku alueellemme jäävällä kv-osaajalla on se, että hän on onnistunut löytämään alueen organisaatiosta työharjoittelupaikan, jossa hän on päässyt osoittamaan osaamisensa ja hyödyllisyytensä työnantajan kansainvälisissä pyrkimyksissä. Lisäksi hän on mahdollisesti tehnyt opinnäytetyönsä samaan organisaatioon. Sen jälkeen osaajan palkkaamisen kynnys onkin jo madaltunut merkittävästi, joten osaaja ja osaamisen tarvitsija ovat onnellisesti toisensa löytäneet. Tätä ajatusta olemme nyt vahvasti viestineet alueen työnantajille. Monessa keskustelussa onkin syttynyt lamppu siitä, että organisaatio ei tee meille ”palvelusta” tarjoamalla työharjoittelupaikan kv-opiskelijalle, vaan he itse asiassa ovat mukana kouluttamassa itselleen tulevaisuuden osaajaa.

Savonia on lähtenyt yhdessä läheisten yhteistyöyritysten kanssa syventämään vuorovaikutuksellista osaamisen vahvistamista. Yhdessä toimien me korkeakoulut ja alueen työnantajat voimme löytää keinoja tuon riivaavan, piinaavan ja rajusti iskevän osaajapulan selättämisessä.

Virpi Laukkanen

Kansainvälisyysjohtaja

Savonia-ammattikorkeakoulu