# Kaivosteollisuuden sivuvirroista maanparannusaineita maatalouden tarpeisiin - Savonia-AMK

> KiertoKasvu-hankkeessa testattiin kaivosteollisuuden rikastushiekkaa maanparannusaineena kontrolloiduissa olosuhteissa.

## KiertoKasvu-hanke
KiertoKasvu-hanke tukee vihreää siirtymää ja hiilineutraalin kiertotalouden toteutumista Pohjois-Savossa. Hankkeen tavoitteena on parantaa maakunnan yritysten kilpailukykyä ja edistää kiertotalousliiketoiminnan kasvua muuttuvassa toimintaympäristössä, johon vaikuttavat energiamurros, geopoliittiset jännitteet ja kansalliset vihreän siirtymän tavoitteet.

Pohjois-Savossa maanparannusaineiden ja kierrätyslannoitevalmisteiden kehitystyö on vielä vähäistä. Maatalouden kannattavuutta haastavat lannoitteiden ja energian hinnan nousu, minkä vuoksi teollisuuden sivuvirtojen, kuten kaivosteollisuuden rikastushiekan (RKH), hyödyntäminen maanparannusaineena tarjoaa potentiaalisen ratkaisun.

## Rikastushiekan testaus kontrolloiduissa olosuhteissa
KiertoKasvu-hankkeessa testattiin RKH:n soveltuvuutta maanparannusaineeksi kahdessa eri mittakaavassa kesän 2023 aikana. Testattu RKH ei sisältänyt haitta-aineita, omasi neutraloivan vaikutuksen ja sisälsi pää- ja sivuravinteita.

### Laboratorio-olosuhteet (SFS-EN 16086-1)
Pienemmässä mittakaavassa testattiin RKH:n fytotoksisuutta ja soveltuvuutta standardin SFS-EN 16086-1 mukaisesti olosuhdehuoneessa (22 ± 1 ºC, RH 43 %, valojakso 12 h).
*   **Kasvit:** Kiinankaali ja ohra.
*   **Käsittelyt:** 25 tilavuus-%, 10 tilavuus-% ja 5 tilavuus-% RKH-lisäykset sekoitettuna lannoittamattomaan turpeeseen.
*   **Tulokset:** RKH-lisäyksillä ei ollut vaikutusta itävyyteen. Lisäykset edistivät kasvien kasvua happamassa turpeessa ja paransivat kasvualustan vedenpidätyskykyä.

### Kasvihuonekoe
Kasvihuoneessa koe toteutettiin pohjoissavolaisella kivennäismaalla käyttäen westerwoldinraiheinää.
*   **Käsittelyt:** 5, 10, 15 ja 20 massa-% RKH-lisäykset.
*   **Tulokset:** 10–15 massa-% lisäykset kasvattivat ensimmäistä satoa 12–14 %. 20 massa-% lisäys muutti kasvuolosuhteita epäsuotuisasti, mikä laski sadon määrää.

## Maanäytteiden analyysitulokset
Sadonkorjuun jälkeen tehdyissä analyyseissä havaittiin seuraavia muutoksia kasvualustassa:

| Parametri | Kontrolli | RKH-käsittelyt |
| :--- | :--- | :--- |
| pH | 6,2 | 6,2–7,7 |
| Kationinvaihtokapasiteetti (KVK) | 4 cmol/kg | 4–39 cmol/kg |
| Johtoluku | 0,6 mS/cm | 0,6–1,9 mS/cm |

*   **Kalsium, kalium ja magnesium:** Pitoisuudet kasvoivat RKH-pitoisuuden lisääntyessä, mikä viittaa mahdolliseen lannoittavaan vaikutukseen.
*   **Fosfori, natrium ja rikki:** RKH-lisäyksillä ei ollut merkittävää vaikutusta näiden ravinteiden pitoisuuksiin.

## Johtopäätökset
RKH soveltuu parhaiten maan rakenteen parantamiseen eloperäisillä, happamilla maalajeilla, joissa se voi vähentää kalkitustarvetta. Vaikka RKH nosti maan pH:ta ja KVK-arvoa, 20 massa-% lisäys osoittautui kivennäismaalla liian suureksi.

## Jatkotutkimus
Kesällä 2024 tutkimusta jatketaan kenttäkokeilla pelto-olosuhteissa. Tavoitteena on tutkia 10–15 massa-% RKH-lisäysten vaikutuksia laajamittaisemmin ja arvioida kasvien kykyä hyödyntää RKH:n sisältämiä ravinteita.

*   **Lisätietoja:** [Pro gradu -tutkielma rikastushiekan soveltuvuudesta](http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20240065)
*   **Uutiskirje:** [Tilaa bio- ja kiertotalouden uutiskirje](https://uutiskirje.savonia.fi/)

## Kirjoittajat
*   **Maarit Janhunen**, tki-asiantuntija, Projektipäällikkö
*   **Eevi Minkkinen**, tutkimusinsinööri
*   **Miika Virtanen**, projektiasiantuntija