# Pohjois-Savon ympäristödialogit purkavat vastakkainasettelua

> Pohjois-Savon ympäristödialogit käsittelevät eri näkökulmista oikeudenmukaisuutta vihreässä siirtymässä.

## Hyvän elämän tavoittelu ja kestävyysmurros

Professori Arto O. Salonen avasi Pohjois-Savon ympäristödialogien sarjan pohtimalla kestävyysmurrosta hyvinvoinnin murroksena. Salosen mukaan nykyinen kulutuskeskeinen ja yksilökeskeinen elämäntapa on muuttanut luonnon ihmisen toiminnaksi, ja ihmiskunnan on muutettava toimintaansa korjatakseen aiheuttamansa jäljet.

Salonen haastaa nykyisen hyvinvointikäsityksen, joka nojaa vahvasti rahatalouteen. Hän esittää, että arvot kuten tieto, luottamus, yhteenkuuluminen ja elämänilo ovat ehtymättömiä resursseja, jotka eivät kuluta luonnonvaroja. Sivistyminen dialogin kautta on keino tunnistaa todellisuus ja kyseenalaistaa omia ennakkoluuloja sekä ajattelun ristiriitoja.

## Oikeudenmukaisuus ja maankäytön konfliktit

Dialogissa pohdittiin, miten kestävyysmurroksessa voidaan huomioida eri osapuolten tarpeet ja välttää vastakkainasettelua. Maankäytön suunnittelussa esiin nousivat seuraavat teemat:

*   **Arvosensitiivinen suunnittelu:** Arvojen tulisi kulkea mukana koko suunnitteluprosessin ajan.
*   **Onnellisuuden optimointimalli:** Työkalu, jolla optimoidaan keskinäisriippuvuuksia ja vaikutusketjuja asukkaiden onnellisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi.
*   **Uskallusmurros:** Päätöksentekoprosessit tarvitsevat rohkeutta ottaa käyttöön uudenlaisia työkaluja.

## Paikallisuus, kolonialismi ja ympäristöoikeudenmukaisuus

Keskustelussa nousi esiin huoli elinympäristöjen ja paikalliskulttuurien häviämisestä. Erityisesti saamelaisalueiden ihmisoikeuskysymykset ja maankäyttöhankkeet nostivat esiin kolonialismin teeman. "Keskus-periferia" -ajattelumalli, jossa periferiasta haalitaan resursseja huomioimatta paikallisia haittoja, nähdään merkittävänä vastakkainasettelun lähteenä. Kestävyysmurroksen onnistuminen edellyttää, että paikallisuus nähdään voimavarana eikä konfliktin aiheuttajana.

## Planetaarinen terveys ja tulevaisuuden näkymät

Keskustelijat korostivat planetaarisen terveyden merkitystä – ympäristön tilan ja ihmisten terveyden välistä yhteyttä. Tulevaisuuden näkyminä vuodelle 2050 nostettiin esiin:

*   Sosiaalisesti oikeudenmukaiset hillintä- ja sopeutumistoimet.
*   Tutkimustiedon laajempi hyödyntäminen päätöksenteossa.
*   Radikaalisti uudet energiaratkaisut ja fossiilisista polttoaineista luopuminen.
*   Globaalin vastuun kasvu ilmastopakolaisista.
*   "Planetaarinen vala" kaikilla toimialoilla, jossa sitoudutaan toimintaan, joka ei vahingoita planeettaa.

## Dialogin osallistujat

*   **Lasse Peltonen**, ympäristökonfliktien hallinnan professori, Itä-Suomen yliopisto
*   **Päivi Meriläinen**, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
*   **Annaelina Isola**, suunnittelujohtaja, Pohjois-Savon liitto
*   **Osma Naukkarinen**, Sisä-Savon luonnonystävät ry ja Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry
*   **Mira Hulkkonen**, tutkija, Ilmatieteen laitos
*   **Klaara Tapper**, edunvalvontapäällikkö, Suomen uusiutuvat ry

## Järjestäjät ja menetelmät

Dialogi oli Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen järjestämä ja se toteutettiin Erätauko-menetelmällä. Tapahtuma kuului Kansallisten dialogien sarjaan, teemoina ”Mielen voimavarat” sekä ”EU:n ilmastosopimusta toimeenpanevat alueelliset tapahtumat”. Fasilitoijina toimivat Saara Karkulahti (ELY-keskus) ja Jyri Wuorisalo (Savonia).

*Kirjoittaja: Raisa Leinonen, TKI-asiantuntija, Kestävä yhteiskunta -tutkimusala, Savonia-ammattikorkeakoulu*