# Uutta tietoa Pohjois-Savon metsistä, niiden käytöstä, hiilensidonnasta, suojelusta ja luonnon monimuotoisuudesta

> Kohtaavatko mielikuvamme ja tutkimustulokset Pohjois-Savon metsien tilasta?

## Tutkimustulosten yhteenveto
Pohjois-Savon metsien käytöstä, hiilensidonnasta, suojelusta ja luonnon monimuotoisuudesta on julkaistu uusia tutkimustuloksia. Tulokset osoittavat, että metsien hiilinielut ovat viime vuosina vähentyneet, mikä johtuu erityisesti korkeista hakkuutasoista ja puun kysynnän kasvusta. Jatkossa huomiota tulee kiinnittää erityisesti turvemaiden metsien käyttöön.

Suomen ympäristökeskus Syken koordinoimassa **IBC-Carbon -hankkeessa** tuotettiin alueellista tietoa metsien käytöstä ja hiilensidonnasta. Lisääntyvillä hakkuilla voi olla negatiivisia vaikutuksia metsälajistolle ja hiilinielujen kertymiselle.

### IBC-Carbon -hankkeen keskeisimmät tulokset
* Alueelliset arviot eri maankäyttömuotojen kasvihuonekaasutaseista ovat oleellinen lähtötieto alueellisissa maankäyttö- ja ilmastosuunnitelmissa.
* On epätodennäköistä, että nykyisillä hakkuumäärillä saavutetaan hiilineutraalius Suomessa ja Pohjois-Savossa v. 2035 mennessä.
* Pohjois-Savon hakkuutaso on korkea ja suojeluaste alhainen. Metsät tulee nähdä myös merkittävinä hiilinieluina.
* Nykyiset ja uudet potentiaaliset suojelualueet ovat merkittäviä hiilivarastoja ja -nieluja.
* Puuston kasvu ja hiilensidonta jatkuvat myös vanhemmissa metsissä.
* Monimuotoisuus- ja ilmastokysymysten tarkastelu yhdessä mahdollistaa kustannustehokkaita ratkaisuja. Metsätuhot ovat pienempiä monimuotoisilla suojelualueilla kuin yksipuolisissa kuusimetsissä.
* Pohjois-Savossa arvokkaiden suojelemattomien kohteiden etsintä tehostuu priorisoinnilla.

## Hakkuukertymä ja hiilitase
Pohjois-Savon metsien hakkuukertymä on noussut viimeisen kymmenen vuoden ajan. Syynä on puun kysynnän kasvu sekä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puuperäisillä polttoaineilla energiantuotannossa.

IBC-Carbon-hankkeessa arvioitiin metsäekosysteemien hiilitaseen muutoksia eri ilmastoskenaarioilla. Tutkimuksen mukaan hakkuutasoja tulisi pienentää 30–40 %, jotta metsät säilyisivät nettonieluina. Nykyisellä hakkuutasolla on hyvin todennäköistä, että metsät muuttuvat päästölähteiksi tulevina vuosikymmeninä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) MEMU-raportin (Kärkkäinen et al. 2023) mukaan Pohjois-Savon puuston ja maaperän yhteisnielu pieneni merkittävästi vuosina 2015–2021, mikä johtui puuston nielun pienenemisestä ja turvemaaperien päästöjen kasvusta.

## Suojelu ja monimuotoisuus
Vaikka vapaaehtoinen Metso-suojelu on saavuttanut tavoitteensa, Pohjois-Savossa metsien suojeltu pinta-ala on vertailun mukaan vähäisempi kuin missään naapurimaakunnassa. Kansallinen luontopaneeli on esittänyt 10 prosentin tiukan suojelun minimitavoitetta jokaiselle maakunnalle, mikä IBC-Carbon-hankkeen mukaan toisi merkittäviä ilmastohyötyjä.

## Maanomistajien näkökulma
Pohjois-Savon maa- ja metsätilallisille tehdyn kyselyn mukaan maanomistajat ovat valmiita edistämään ilmastotoimia, mutta toimenpiteiden mielekkyyttä arvioidaan ensisijaisesti taloudellisten hyötyjen kautta. Keskeisiä tekijöitä hyväksyttävyydelle ovat korvaukset, taloudelliset kannustimet, omaisuudensuoja ja mahdollisuus huomioida paikalliset olosuhteet.

## Seuranta ja toimenpiteet
Pohjois-Savon ilmastotiekartassa seurataan ilmastotyön etenemistä 45 indikaattorin avulla. Vaikka puuston kasvu on pitkään ylittänyt hakkuupoistuman, ero on viime vuosina pienentynyt. Lahopuun määrä on kuitenkin kasvanut tasaisesti vuosina 2009–2021, mikä on positiivinen merkki monimuotoisuuden kannalta.

SysteemiHiili-hankkeen tietokortit tarjoavat keinoja hiilensidonnan vahvistamiseen, kuten:
* Jatkuva kasvatus
* Metsätuhojen ennaltaehkäisy
* Oikein ajoitettu metsänhoito
* Pidennetty kiertoaika
* Vesienhallinnan hyvät käytännöt

## Lähteet ja aineistot
* Junttila, V. et al. (2023). Quantification of forest carbon flux and stock uncertainties under climate change.
* Kärkkäinen, L. et al. (2023). Metsien ja metsäsektorin muutos, hiilitase ja hakkuumahdollisuudet. Luonnonvarakeskus.
* Valonen, M. & Horne, P. (2021). Puutuote- ja huonekaluteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa.
* Sivonen, M. et al. (2023). Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen maanomistajien näkökulmasta. Itä-Suomen yliopisto.
* Tapio Oy (2023). Pohjois-Savon metsäbiotalous.

**Avointa dataa:**
* [Alueelliset kasvihuonekaasutaseet (Zenodo)](https://zenodo.org/records/7827577)
* [Metsäskenaariot (Zenodo)](https://zenodo.org/records/7850309)
* [Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä (Vesi.fi)](https://vesi.fi/aineistopankki/tietokortit-kestavan-maa-ja-metsatalouden-toimenpiteista-vesien-suojelemiseksi/)
* [Pohjois-Savon kuntien kasvihuonekaasutaseet (Foresavo.fi)](http://foresavo.fi)
* [Pohjois-Savon ilmastotiekartan seurantaraportti (Hiilineutraalipoissavo.fi)](https://hiilineutraalipoissavo.fi)