# Itä-Suomi vei Brysseliin viestin: luontopositiivinen talous rakentaa kilpailukykyä, resilienssiä ja turvallisuutta

> Tapahtuman viesti oli selkeä: luontopositiivinen talous syntyy alueilla tehtävien käytännön ratkaisujen kautta…

## Luontopositiivinen talous alueiden voimavarana

EU Green Week 2026 nosti esiin luonnon merkityksen talouden perustana. Itä-Suomen elinvoimakeskuksen, Savonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja kumppaneiden partneritapahtumassa viesti oli selkeä: luontopositiivinen talous syntyy alueilla tehtävien käytännön ratkaisujen kautta – ja Itä-Suomi toimii tässä suunnannäyttäjänä.

Tilaisuuden avannut europarlamentaarikko **Elsi Katainen** korosti alueiden ratkaisevaa roolia. Kataisen mukaan Euroopan tulevaisuus rakentuu alueilla tehtävien käytännön ratkaisujen varaan. Luontopositiivinen talous ei toteudu ilman paikallisia toimia, se syntyy alueiden omissa olosuhteissa. Luontopositiivinen kasvu vahvistaa alueiden elinvoimaa.

## Käytännön esimerkkejä ja yhteistyömalleja

Itä-Suomella on jo vahvaa näyttöä muutoksesta. Innovatiiviset yritykset kehittävät ratkaisuja, joissa luonnon kestävä käyttö ja liiketoiminta kytkeytyvät yhteen. Kuopiolainen start-up Biobros Oy on tästä hyvä esimerkki. Toimitusjohtaja **Anssi Suhonen** esitteli yrityksen innovaatioita, jotka vastaavat veden puhtauteen ja riittävyyteen liittyviin haasteisiin ja rakentavat liiketoimintaa luonnon kantokyvyn rajoissa.

Samalla Itä-Suomessa on vakiintuneita yhteistyömalleja, joissa tutkimus, yritykset ja julkiset toimijat toimivat yhdessä. Pohjois-Savossa kehitettyjä käytäntöjä voidaan skaalata ja yliopistojen vahva tutkimus tukee ratkaisujen käyttöönottoa.

## Systeeminen muutos vaatii yhteistyötä

Luontopositiivinen talous edellyttää systeemistä muutosta: samansuuntaista liikettä sääntelyssä, markkinoilla ja ihmisten arvoissa. Yrityksille valintojen on oltava helppoja, mikä edellyttää ennakoitavaa ohjausta, sujuvaa hallintoa ja käytännönläheistä tukea alueellisilta toimijoilta.

– Luontopositiivinen talous ei tapahdu irrallaan muusta kehityksestä, vaan kytkeytyy yritysten arkeen ja päätöksentekoon. Samalla on tuotava näkyväksi vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja – myös passiivisuus on valinta., Itä-Suomen yliopiston innovaatiojohtamisen professori **Hanna Lehtimäki** korostaa.

Kiertotalous on edennyt kierrätyksen ja jätteenkäsittelyn puolella hyvin ja luontopositiivinen talous syventää kiertotaloutta luonnonvarojen käytön vähentämiseen.

## Yhteys kokonaisturvallisuuteen

Itä-Suomessa luontopositiivinen talous kytkeytyy suoraan kokonaisturvallisuuteen: luonnonvarojen kestävä käyttö, huoltovarmuus, resilienssi ja elinkeinojen uudistuminen muodostavat kokonaisuuden.

Tilaisuuden kumppanit Ukrainasta korostivat samaa viestiä. Professori **Maksym Karpash** King Danylon yliopistosta sekä apulaisprofessori **Andrii Verstiak** Chernivitsin yliopistosta totesivat, että ilmaston ja kokonaisturvallisuuden yhteys on keskeinen tulevaisuuden kehityksessä, ja Itä-Suomen tapa yhdistää nämä käytännön ratkaisuiksi nähdään arvokkaana.

Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut EU:n ilmastolähettiläs ja Savonia-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija **Jyri Wuorisalo** kiteytti, että tulevaisuuden aluekehitys rakentuu kolmen toisiaan vahvistavan tekijän varaan: ilmastonmuutokseen sopeutumisen, luontopositiivisen talouden ja yhteiskunnallisen turvallisuuden.

– Kyse on kokonaisuudesta, jossa ilmastokestävät ratkaisut vahvistavat resilienssiä, luonnon monimuotoisuus tukee sopeutumista ja turvallinen toimintaympäristö mahdollistaa investoinnit ja elinkeinoelämän uudistumisen, kuvailee projektipäällikkö **Saara Karkulahti** Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta.

## Taustaa tapahtumasta

EU Green Week on Euroopan komission järjestämä ympäristöalan konferenssi, jonka vuoden 2026 teemana oli luonnon merkitys taloudelle. Itä-Suomen toimijat järjestivät Brysselissä partneritapahtuman, jossa tarkasteltiin luontopositiivisen talouden, vihreän siirtymän ja kokonaisturvallisuuden yhteyksiä aluekehityksessä sekä rakennettiin eurooppalaista yhteistyötä.

## Lisätietoja

**Jyri Wuorisalo**
TKI-asiantuntija, Kestävä yhteiskunta tutkimusala
Savonia-ammattikorkeakoulu
+358 44 785 6914
jyri.wuorisalo@savonia.fi