Juhla-artikkeli: Muistoja vuosilta 2012–2013

10.01.2022   Uutiset

Ammattikorkeakoulujärjestelmä täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Aikoinaan opistoasteen oppilaitoksia Suomessa oli noin 500. Monet niistä olivat pieniä, ja kouluttaminen opiskelijaa kohden maksoi kohtuuttomasti.

Koulutusuudistuksessa yksiköt koottiin saman sateenvarjon alle. Mullistus oli melkoinen, koska monet yksiköt olivat paikkakunnillaan 100-vuotiaita brändejä, kuten Kuopion Muotoiluakatemia tai Kuopion kauppaoppilaitos.

Ammattikorkeakoulujärjestelmään oli myös ulkopuolista painetta. Kehittyvä työelämä tarvitsi entistä enemmän koulutetumpaa väkeä. Samoin Suomeen haluttiin samanlaista ammatillista koulutusjärjestelmää kuin muuallakin Euroopassa.

Savonia aloitti toimintansa väliaikaisena ammattikorkeakouluna 1992. Vakinaisen toimiluvan Savonia sai 1998. Näiden vuosien aikana ammattikorkeakoulun toiminta laajeni kuuden koulutusalan ja lähes seitsemän tuhannen opiskelijan korkeakouluksi.

Kun ammattikorkeakoulujärjestelmä täytti 20 vuotta, Savonia toimitti aiheesta juhlajulkaisun. Kyseessä ei varsinaisesti ollut historiikki, vaan muisteloita ja välähdyksiä menneistä vuosikymmenistä.

Tässä artikkelisarjassa jatketaan samoilla eväillä. Viimeiset kymmenen vuotta käydään läpi niin, ettei kaikkea kirjoiteta auki: nostetaan pinnalle kunkin vuoden ehkä suurimmat puheenaiheet.  Ensimmäinen artikkeli kuvaa vuosia 2012 – 2013. Vuoden aikana julkaistaan joka toinen kuukausi kaksi seuraavaa vuotta kerrallaan.

Kampusrakentaminen puhutti jo vuonna 2012

Kampusrakentaminen oli puheenaihe jo vuonna 2012. Kun ammattikorkeakoulujärjestelmä täytti 20 vuotta, lukuvuoden avajaisissa Kuopion Musiikkikeskuksella rehtori Veli-Matti Tolppi pohti puheessaan rakentamiseen liittyviä kysymyksiä. Hän mainitsi, että yhteisestä kampuksesta on puhuttu jo pitkään. Ensimmäisen kerran hän toi asian esille vuoden 2000 avajaispuheenvuorossaan. Aika ei kuitenkaan ollut kypsä tälle ajatukselle.

Tolpin mukaan vaihtoehtoja kampusrakentamiseen on riittänyt. Konkreettisesti kampus nousi esille, kun sitä suunniteltiin entisen Kuopion Tekun yhteyteen (2005). Kampuksella nähtiin olevan myös matkailullista ulottuvuutta. Olisihan kampus yhden Kuopion pääväylän varressa.

Katseet suunnattiin lopulta vanhaan yhteistyökumppaniin Technopolikseen. Vuonna 2000 alkanut yhteistyö oli laajentunut vaiheittain. Edellisenä vuonna (2011) yhteistyö vain vankistui, kun matkailu- ja ravitsemisala siirtyi Microkadun kampukselle. Uudet suunnitelmat etenivät siis vaiheittain. Seuraavana vuonna oli vuorossa hyvinvointialan koulutus, sitten liiketalouden, muotoilun, tekniikan alojen koulutukset. Silloin kampuksella arvioitiin olevan noin 4000 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 400.

Savonian opiskelijat olivat jo saaneet esimakua uuden kampuksen mahdollisuuksista. Muun muassa restonomiopiskelijoille tehdyn kyselyn tulokset kertoivat heidän tyytyväisyydestään. Uusiin tiloihin vuonna 2011 muuttaneet opiskelijat antoivat kokonaisarvosanaksi opetustiloista 3,6, asteikon ollessa 1-5. Parhaan arvosanan, 4,6 sai opetustilojen siisteys.

Keväällä 2012 järjestettiin Unelmien kampus -työpajat Savonian henkilöstölle ja opiskelijoille. Työpajoissa tavoitteena oli saada esiin käytännön asioita, joita suunnittelussa ja rakentamisessa tulisi huomioida. Toisaalta haluttiin kerätä myös villejä ideoita ja ajatuksia, jotka muuten suunnitteluprosessissa eivät nousisi esille.

Tilojen osalta korostuivat muun muassa tilojen monikäyttöisyys ja tavoitettavuus, myös turvallisuuteen kiinnitettiin huomiota. Tavoitetilana oli luoda vetovoimainen kampus niin opiskelijoille kuin henkilöstöllekin.

Katse kohti kansainvälisyyttä

Tolppi pohti lukuvuoden avauksessa myös kansainvälisyyttä. Savonialla oli korkeakoulukumppaneita yli 30 maassa. Aktiivinen opiskelija- ja asiantuntijavaihto oli arkipäivää, niin myös kansainväliset yhteistyöprojektit. Englanninkielisissä koulutusohjelmissa oli tutkinto-opiskelijoita jopa 20 maasta.

Tolppi näki, että ulkomaalaiset opiskelijat ovat Suomelle valtava mahdollisuus, jos heitä osataan käyttää. He ovat yksi tärkeä tulevaisuuden työvoimapulaa helpottava ja kilpailukykyä edistävä voimavara.

Uutena tuotteena Tolppi mainitsi koulutuksen viennin. Tuotteistaminen oli vielä pohdinnassa eli mistä näkökulmasta korkeakoulutusta viedään ulkomaille. Onko kyse koulutustason nostamisesta? Haetaanko lisäeuroja? Ollaanko humaaneja ja halutaan olla kehittämässä kehitysmaita? Viedäänkö tutkintoja, tutkinnonosia vai toimintamalleja esimerkiksi pedagogisia menetelmiä?

Samoilla linjoilla oli vararehtori Mervi Vidgrén omassa kirjoituksessaan Savonian Sanomissa. Hänen mukaansa Savoniassa on tunnistettu ammattikorkeakoulun toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, joiden globaaleihin haasteisiin ollaan valmiita tarttumaan. Tästä kertoo muun muassa Kosovoon suunnattu maatalousneuvojien koulutus, jossa yhteistyökumppaneina olivat Pro Agria ja Pristinan yliopisto. Samoin terveysteemaan liittyviä hankkeita oli suunnattu Afrikkaan ja Kiinaan.

Vidgrénin mielestä kansainvälisyys näkyi monella tapaa: opetuksen kansainvälistymisenä, opiskelu- ja asiantuntijaliikkuvuutena, tki-hankkeissa ja kansainvälisten kumppanuuksien vahvistumisena. Vuosittain noin 200 opiskelijaa oli ulkomaisissa yhteistyöyliopistoissa opiskelemassa vähintään kolmen kuukauden jakson. Vastaavasti Savoniaan tuli vuosittain parisataa ulkomaista vaihto-opiskelijaa. Henkilöstöä oli vuosittainen ulkomailla noin 300.

Rehtoriksi elinikäisen oppimisen puolestapuhuja

Vuonna 2013 rehtorina aloitti filosofian tohtori Mervi Vidgrén. Uusi rehtori rentoutuu luonnossa ja stressin hän karistaa vaikka raivaamalla metsää. Lapsuutensa ja nuoruutensa Vidgrén on elänyt Ylä-Savossa, Vieremällä.

Kun Vidgrén aloitti rehtorina, käytössä oli termi elinikäinen oppiminen, ja sitä hän on edistänyt, mitä suurimmassa määrin. Lukion jälkeen tie vei sairaanhoitajaksi aina erikoiskoulutuksia myöten. Siitä jatkettiin terveydenhuollon maisteriksi ja viimeisin tutkinto on vuodelta 2009, jolloin hän valmistui filosofian tohtoriksi. Vidgrén sanoikin tuolloin: ”On antoisaa työn ohella kehittää itseään. Se on antanut motivaatiota oman työn ja työyhteisön kehittämiseen.”

Johtajana Vidgrén haluaa olla helposti lähestyttävä. Hän pyrkii kannustamaan henkilöstöä yhdessä tekemiseen. Tosin, hän haluaa tuloksia, mikä ilmenee suoranuottisuutena, niin kuin hän kuvaili itseään. Vidgrén katsoi kuitenkin luottavaisena tulevaisuuteen. Rehtori näki, että Savoniassa opetuksen kehittäminen ja uudistaminen ovat arkipäivää. Opiskelijat, henkilöstö ja työelämä toimivat yhä tiiviimmin yhdessä.

Vuonna 2013 yrittäjyys nostetaan vahvemmin strategiaan

Työelämän tiivistyminen näkyi yhdessä useiden toimijoiden kanssa luodussa Savonian strategiassa vuosille 2013-2016. Mukana olivat niin henkilöstön, opiskelijoiden kuin sidosryhmienkin edustajat.

Työelämän tiivistyminen näkyikin monella tasolla. Savonia oli vahvasti mukana muun muassa Yrityskylä Euroopan paras oppimisympäristö -hankkeessa. Se on Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) 6.-luokkalaisille suunnattu talous- ja työelämätaitojen oppimisympäristö. Hanke palkittiin kyseisenä vuonna Euroopan parhaana yhteiskunnan, liike-elämän ja koulutuksen kumppanuutena.

Yli 500 neliöisissä Yrityskylässä oli 15 yrityksen ja julkaisen palvelun toimitilat. Päivän aikana oppilaat olivat töissä, saivat palkkaa ja toimivat kuluttajina omassa yhteisössään. Näin he pääsivät tutustumaan työelämään ja kansalaisen rooliin. Yrityskylävierailulla oppilas työskenteli päivän ajan monenlaisissa tehtävissä. Opintokokonaisuuden viimeisenä vaiheena oli jälkireflektio, jossa kerrattiin opittuja asioita.

Savonian opiskelijat ohjasivat Yrityskylän eri toimintoja. He vastasivat toiminnallisen päivän organisoinnista ja toteutuksesta sekä innostivat nuoria oppimaan yhteiskunnassa olemisen erilaisia rooleja. Ohjausprojektissa opiskelijat kehittivät ohjaus-, viestintä- ja organisointitaitojaan.

Kyseessä oli siis Savonian yrittäjyystiimin (yTiimi) opiskelijat. Savonian yTiimi on eri alojen opiskelijoille suunnattu vaihtoehtoinen opintopolku. Niissä käytännönläheisyys ja yritysten projekteissa oppiminen yhdistyvät teoriaopiskeluun.

Yritysyhteistyö ja kansainvälisyys lyövät kättä

Hyvänä esimerkkinä yritysyhteistyöstä ja kansainvälisyydestä käy samana vuonna tiivistynyt yhteistyö varkautelaisen Elcoline Oy:n kanssa. Elcoline liittyi Savonian hallinnoiman Yritysten Kansainvälinen Osaaminen (YKO) -hankkeeseen, jonka tiimoilta muun muassa projektipäällikkö Mikko Heinosen toimesta toteutettiin niin sanotulla IBAM-työkalulla kansainvälisen liiketoiminnan arviointi.

Elcoline Oy on vuonna 2002 perustettu teollisuuden ja kiinteistötekniikan urakointi- ja kunnossapitoalan yritys. Asiakkaina ovat pääasiassa kansainvälisiä kaivos-, energia-, ydinvoima- ja telakkateollisuuden sekä liikenteenhallintajärjestelmien toimittajia.

Yhteensä yli 50 suomalaista ja kansainvälistä liiketalouden opiskelijaa osallistui Elcolinen projekteihin. Näitä olivat muun muassa työntekijöiden kouluttaminen ranskalaiseen kulttuuriin työmaakohteessa sekä tuotteistamisessa avustaminen. Lisäksi selvitettiin työsopimus- ja lupakäytäntöjä, tehtiin liiketoiminnan kansainvälistymisanalysointia ja paljon muuta kehitystyötä.

Elcolinen hallituksen puheenjohtaja Jere Räisänen vahvisti tuolloin yhteistyön edut. Yhteistyö yrityksen ja Savonian välillä oli ollut menestyksekästä ja hyödyntänyt molempia osapuolia: ”Projekteja on toteutettu laaja-alaisesti ja opiskelijat ovat olleet todella motivoituneita näihin hankkeisiin. Yhtenä suurena vahvuutena on ollut myös opiskelijoiden kansainvälinen tausta ja suomalaisopiskelijoiden kansainvälinen ajattelutapa.”

Kohti uusia haasteita

Lähestyttäessä seuraavaa vuotta, uudet haasteet odottivat Savoniaa. Listalla oli valmistautuminen osakeyhtiöksi. Ammattikorkeakoulu-uudistus tarkoitti isoa muutosta. Opinahjoista muodostettiin osakeyhtiömuotoisia itsenäisiä oikeushenkilöitä. Perusrahoitus siirtyisi kokonaan valtiolle ja uusi rahoitusmalli perustuisi kokonaan tuloksellisuuteen.

Savonian 30-vuotisjuhlavuoden artikkelisarjassa käydään läpi Savonia-ammattikorkeakoulun historiaa ja visioidaan tulevaa.

Juhla-artikkelit julkaistaan kerran kuukaudessa. Historia-artikkeleita julkaistaan kuusi ja niissä edetään kohti nykyhetkeä kaksi vuotta kerrallaan. Tulevaisuus-artikkeleita julkaistaan niin ikään kuusi.

Teksti: Jouni Vornanen, tiedottaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, viestintäpalvelut