# Lämpöä europarlamenttiin – Elsi Kataiselle luovutettiin alumnineule

30.10.2026 [Alumni](https://www.savonia.fi/alumni)[Kestävä yhteiskunta](https://www.savonia.fi/kestava-yhteiskunta)[Muotoiluala](https://www.savonia.fi/muotoiluala)[TKI](https://www.savonia.fi/tki)[Uutiset](https://www.savonia.fi/uutiset)

Savonian vuoden 2025 Vuoden Alumni, europarlamentaarikko **Elsi Katainen** vastaanotti lokakuussa alumnineuleen. Savonian tuntiopettajana työskentelevä **Taija Kokkonen** on suunnitellut ja valmistanut lampaanvillasta Kierto-huivin, joka edustaa elämää rytmittävää vuodenkiertoa. Huivissa myös materiaalit kiertävät, sillä 30% materiaalista on kierrätettyä villaa. Langat Kokkonen värjäsi sipulilla ja punajuurella.

Kataiselle lahja tuli yllätyksenä:

– Kiitos, olen todella otettu, hän sanoi.

Huivin väritys ja kuviointi on ajaton, ja pian huomattiin, että sävyt sopivatkin täydellisesti Kataisen ulkotakkiin – Kokkosen tekemä taustatutkimus europarlamentaarikon pukeutumisesta taisi siis osua nappiin.

Katainen sai kuulla lampaanvillan ominaisuuksista ja kotimaisesta villantuotannosta.

– Suomalainen lampaan villa on ominaisuuksiltaan todellinen supermateriaali, huivin luovuttaneet **Laura Pakarinen** ja **Raisa Leinonen** kertoivat.

Kataiselle niin neulominen kuin kehrääminenkin ovat tuttuja taitoja.

– Olen käynyt aikoinani kotiteollisuuskoulun, ja siellä muun muassa opettelin kehräämään lankaa. Samaten neulominen on tuttua, joskin viime vuosina se on jäänyt, hän kertoi.

![Kaksi naista seisoo järvenrannan seinämaalauksen edessä, ja toinen heistä pitää kädessään kuvioitua, moniväristä neulottua huivia.](https://www.savonia.fi/app/uploads/2026/10/elsi-vaaka-600x457.jpg)

## Suomalainen lampaanvilla on älykäs ja ekologinen materiaali

Tällä hetkellä suurin osa Suomessa käytettävästä villasta tulee ulkomailla. Esimerkiksi laadukkaaksi ja ekologiseksi kuluttajien mielessä profiloitunut merinovilla tuodaan esimerkiksi Kiinasta, Uusi-Seelannista ja Australiasta. Villan tuominen toiselta puolelta maapalloa ei ole ekologisesti kestävää. Lisäksi eläinten olosuhteet eivät ole aina kaksiset. Toisin kuin Suomessa, merinolampaat on jalostettu tuottamaan mahdollisimman paljon villaa.

– Merinovilla on villamaailman pikamuotia. Käsittelyn vuoksi merinovillasta irtoaa myös mikromuovia, Pakarinen ja Leinonen kertovat.

– Käynnissä olevassa biomateriaalisiirtymässä palataan takaisin paikallisiin lähimateriaaleihin. Se on paitsi ekologinen ja taloudellinen myös omavaraisuuskysymys. Lampaanvilla on älykäs ja aktiivinen materiaali. Se reagoi suomuillaan aktiivisesti kosteuden ja lämmön vaihteluihin. Ei ole sattumaa, että villasarkaiset vaatteet ovat olleet työkäytössä suosittuja, sarkatakissa merimiehetkin ovat pärjänneet hyvin ennen Gore-Texia.

Tällä hetkellä peräti 70 prosenttia kotimaisesta villasta poltetaan jätteenä. Tähän on monia syitä, tuotantoketjun pullonkauloja, jotka hankaloittavat kotimaisen villan hyödyntämistä ja jatkojalostamista. Yksi haaste on, että Suomesta ei löydy villapesulaa. Nyt kotimainen villa on kuljetettava Eurooppaan, esimerkiksi Belgiaan tai Iso-Britanniaan pestäväksi. Suomalaisten lammasrotujen villa kuitenkin poikkeaa keskieurooppalaisesta, joten suomalaista villaa ei välttämättä osata kaikkialla pestä oikein.

Elsi Katainen tutustui Taija Kokkosen kokoamiin materiaalinäytteisiin ja -kokeiluihin.

## SUOMIVILLA – kotimainen villa uuteen kunniaan

Syyskuussa käynnistyi neljän ammattikorkeakoulun: Savonian, Tampereen ammattikorkeakoulun, Laurean ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteinen Suomivilla – suomalainen villaosaaminen maailmalle -hanke. Kehitystyöllä vauhditetaan suomalaisen villan uutta nousua. Suomivilla kokoaa yhteen alan toimijat, vahvistaa koko villa-alan kilpailukykyä ja kehittää uusia liiketoimintamahdollisuuksia – mukana on noin 30 alan yritystä tuotantoketjun kaikista vaiheista.

Savonian tehtävänä on rakentaa Suomivillalle maabrändi, joka nostaa kotimaisen villan markkina-arvoa ja parantaa yritysten kilpailukykyä. Savonia myös selvittää kustannustehokasta ja ympäristön kannalta kestävää pesuvesien esikäsittelykonseptia sovellettavaksi villapesuloiden yhteydessä. Tässä tehdään tiivistä yhteistyötä Savonian vesilaboratorion kanssa, josta löytyy monialaista osaamista jätevesien käsittelyyn. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Suomeen olisi mahdollista perustaa villapesula.

Elsi Katainen pitää kotimaisen villan uutta tulemista hyvin tervetulleena asiana.

– Suomalaisten pitäisi olla ylpeitä perinteistään ja materiaaleistaan. Sääli, että kotimaisen villan käyttö on unohdettu, ja näin suuri osa villasta menee jätteeksi. Mutta sitäkin tärkeämpää, että tähän haetaan nyt parannusta. Omavaraisuudesta huolehtiminen on kaikissa asioissa tärkeää ja riippuvuuden vähentäminen esimerkiksi Kiinan tuonnista tarpeen. Tässä hankkeessa yhdistyvät niin huoltovarmuus, omavaraisuus ja bio- ja kiertotalous. Ollaan strategisen autonomian vahvistamisen ytimessä.

Se, että asiaa viedään eteenpäin yhteisponnistuksin laajalla rintamalla on hänen mukaansa erityisen hyvä asia.

– On jo arvo sinänsä, että neljä ammattikorkeakoulua eri puolilta Suomea tekevät tässä yhteistyötä. Ammattikorkeakoulut ovat hyvin yritysrajapinnassa kiinni. Mukana on myös laaja ja monipuolinen joukko yrityksiä ketjun eri vaiheista. Näen tässä paljon yhteistyön paikkoja myös alkutuotannon kanssa.

## Neulo itsellesi Kierto-huivi

Neuleen voi neuloa myös käsin – puikkosuositus 2,5 tai 3 käsialan mukaan. [Katso kaaviot täältä.](https://www.savonia.fi/app/uploads/2026/10/Neuleohje_Taija-Kokkonen.pdf)

Neuleohje: Taija Kokkonen

Hoito-ohje: Taija Kokkonen.