# Lehmä juo päivittäin 100 litraa vettä – VaraVesi parantaa maatilojen varautumista kuivuusjaksoihin ja kriisitilanteisiin

> Vedenjakelun poikkeustilanteisiin varautuminen on tiloilla ja vesiosuuskunnissa vaihtelevaa.

## Vesihuollon haasteet maataloudessa
Toimiva vesihuolto on elintärkeä tekijä maataloudelle, maaseudulla asuville sekä matkailuelinkeinolle. Vedenjakelun poikkeustilanteisiin varautuminen on kuitenkin edelleen hyvin vaihtelevaa, ja maaseudun vesihuollossa on havaittu puutteita niin osaamisessa kuin resursoinnissa.

Ilmastonmuutos lisää vesihuollon haasteita:
* **Rankkasateet:** Voivat aiheuttaa pintavesien pääsyn kaivoihin ja vedenottamoihin, mikä johtaa saastumisiin.
* **Kuivuusjaksot:** Vaikuttavat pohjavesien määrään ja laatuun, mikä lisää vedenkäsittelyn tarvetta.
* **Myrskyt:** Aiheuttavat häiriöitä vedenjakeluun.

## VaraVesi-hanke
Maatilojen vesihuollon ratkaisut poikkeamatilanteissa (VaraVesi) -hankkeen tavoitteena on tunnistaa maatilojen vesihuoltoon liittyvät riskit ja uhkatekijät sekä tuottaa konkreettista tietoa ja ratkaisuja varautumisen tueksi. Hanke pyrkii myös lisäämään vesilaitosten ja -osuuskuntien valmiutta vastata maatilojen tarpeisiin.

Hankkeen keskeisiä toimia ovat:
* Maatilojen vesihuollon nykytilanteen ja riskien selvittäminen Pohjois-Savossa.
* Veden saatavuuteen ja laadun hallintaan liittyvien uhkakuvien tunnistaminen.
* Toimenpiteiden määrittely ja pilotointi maatilan vesihuollon organisoimiseksi poikkeamatilanteissa.

## Vedenkulutus ja tuotantoeläinten tarpeet
Suomessa oli vuonna 2024 noin 40 000 maatilaa, joista 8 000 tilalla oli tuotantoeläimiä. Lypsy- ja nautakarjatiloja näistä oli 6 500.

* **Vedenkulutus:** Lypsylehmä juo päivittäin noin 100 litraa vettä. Keskikokoinen maitotila (n. 50 lehmää) kuluttaa pelkästään juomaveteen 5 000 litraa päivässä. Suuremmilla tiloilla (esim. 180 lehmää) kulutus voi nousta 18 000 litraan päivässä.
* **Lisätarpeet:** Juomaveden lisäksi vettä tarvitaan nuorkarjalle, lypsyteknologiaan ja muuhun käyttöön.
* **Laatuvaatimukset:** Esimerkiksi kloorattu vesi voi heikentää eläinten juomahalua, mikä vaikuttaa suoraan maitomääriin. Lypsyrobotit vaativat jatkuvaa, paineellista ja kuumaa vettä.

## Varautumisen tila
Vedenjakelun häiriöihin ei ole varauduttu samalla tasolla kuin sähkönjakelun häiriöihin, vaikka monilla suurilla lypsykarjatiloilla ei ole lainkaan veden varajärjestelmää.

Vesiosuuskunnat, jotka huolehtivat haja-asutusalueiden vesihuollosta, ovat usein paikallisten asukkaiden omistamia ja operoimia. Koska toiminta on usein ei-ammattimaista, resurssit ja osaaminen eivät vastaa kunnallisia vesilaitoksia, vaikka velvoitteet ovat samat.

## Hankkeen toteuttajat ja yhteistyökumppanit
* **Toteuttajat:** Savonia-ammattikorkeakoulu ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
* **Yhteistyöorganisaatiot:** Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Valio Osuuskunta Maitosuomi ja neljä maatilaa Pohjois-Savosta.
* **Rahoittaja:** Euroopan maaseuturahasto.

## Yhteystiedot
* **Sanna Antikainen**, projektipäällikkö, vesiturvallisuus, Savonia-ammattikorkeakoulu: sanna.antikainen@savonia.fi, 044 785 5524
* **Eero Luttinen**, maatalousyrittäjä, maatalousyhtymä Maitohovi Vesanto: eero.luttinen@gmail.com, 044 272 4949