# Luokkahuoneesta lammelle! - Käytännön harjoittelu syventää oppimista

> Ympäristötekniikan opiskeluun kuuluvat myös maastoharjoitukset luonnossa. Käytännön työskentely mahdollistaa jo opitun tiedon soveltamisen käytännössä.

## Käytännönläheistä oppimista ympäristötekniikassa

Korkeakouluopiskelu on paljon muutakin kuin luokkahuoneessa istumista. Käytännön työskentely on tärkeää kaikilla aloilla ja antaa mahdollisuuden soveltaa jo opittua tietoa käytäntöön. Esimerkiksi ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmaan kuuluvat maastoharjoitukset Pieni-Valkeisen lammella tarjoavat opiskelijoille konkreettisen oppimisympäristön luonnon keskellä.

Kolmannen vuoden ympäristötekniikan opiskelija Roosa-Maria Ikävalko kertoo valinneensa alan juuri sen käytännönläheisyyden vuoksi. Hän osallistui syksyllä kansainväliseen *Monitoring Natural Waters* -intensiiviviikkoon, johon osallistui opiskelijoita Savonian lisäksi Maltalta, Puolasta ja Espanjasta.

## Maastoharjoitukset Pieni-Valkeisen lammella

Kansainvälisen yhteistyön ohella opiskelu sisälsi verkko-opintoja sekä käytännön työskentelyä maastossa ja laboratoriossa. Maastoharjoitukset toteutettiin kahtena päivänä Pieni-Valkeisen lammella.

– Harjoitukset liittyivät valuma-alueen kartoitukseen, pintavesi- ja pohjavesinäytteenottoon, virtaaman mittaukseen esimerkiksi Thompsonin mittapadolla sekä vedenlaadun mittaukseen kenttämittalaitteilla, Ikävalko kertoo.

Hän kokee luonnossa tapahtuvan opiskelun erittäin antoisaksi:
– Ulkona olo luokkahuoneiden sijaan on tervetullutta vaihtelua jo terveyden kannalta, ja käytännön tekemisellä oppii paljon enemmän. Oli myös mielenkiintoista nähdä esimerkiksi pohjavesinäytteenoton aikana, miten tuollainen käytännössä toimii ja mistä meidän juomavesi tulee.

Ikävalko uskoo, että kenttäharjoitukset valmistavat opiskelijoita työelämään paremmin kuin pelkkä kirjallinen opiskelu, sillä alalla korostuu kentällä tehtävien töiden ymmärtäminen.

## Asiantuntijan näkökulma: Luonto oppimisympäristönä

Intensiivijakson opettaja Teemu Räsänen kertoo, että opiskelijat tutkivat luonnonvesien tilaa, oppivat veden laatuun kohdistuvia uhkia sekä harjoittelivat hydrologisia mittauksia ja vesinäytteiden ottamista.

– He saivat käytännön kokemusta kentällä ja laboratoriossa sekä syvensivät ymmärrystään siitä, miten valuma-alueet ja paikalliset olosuhteet vaikuttavat vesiympäristöihin. Mikä tärkeintä, he oppivat, miten yksilöt ja yhteisöt voivat edistää vesistöjen puhtautta, Räsänen toteaa.

Räsänen vertaa oppimisprosessia käytännönläheisesti:
– Sanotaan, että jos jääkiekossa haluaa tehdä maalin, pitää mennä maalille. Jos taas haluaa pizzaa, on mentävä pizzeriaan. Samalla tavoin luonnon ja vesistöjen tilan parantaminen edellyttää niiden äärelle menemistä sekä niiden toiminnan ymmärtämistä.

Ympäristötekniikan insinöörikoulutukseen kuuluu runsaasti maastoharjoituksia ja laboratorioharjoituksia, joita toteutetaan usein yhteistyössä yritysten, kuntien ja kaupunkien kanssa. Räsänen korostaa myös luonnossa liikkumisen kokonaisvaltaisia hyötyjä:

– Luonto ei ole vain virkistyspaikka, vaan antaa hyvinvointia, jonka vaikutukset ulottuvat stressinhallinnasta fyysiseen terveyteen, oppimiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Luontoyhteys syntyy parhaiten olemalla luonnossa, ei vain tarkkailemalla sitä etäältä.