# ”Maatilalla ei salamavalot räpsy” – Agri-Food Futuressa peräänkuulutettiin irtiottoa vastakkainasettelusta

18.11.2026 [Luonnonvara-ala](https://www.savonia.fi/luonnonvara-ala)[Ruokajärjestelmä](https://www.savonia.fi/ruokajarjestelma)[Tapahtumat](https://www.savonia.fi/tapahtumat)[TKI](https://www.savonia.fi/tki)[Uutiset](https://www.savonia.fi/uutiset)

Koko ruokaketju kokoontui vuosittaiseen Agri-Food Future tapahtumaan marraskuussa. Tänä vuonna teemana oli Onnellisen ruoan jäljillä. Monipuolinen ohjelma tarjosi eväitä keskusteluun: miten rakennamme reilua, kannattavaa ja kestävää ruokajärjestelmää, joka tekee hyvää niin ihmisille, ympäristölle kuin yhteiskunnalle?

Yleisö pääsi tutustumaan alan toimijoihin messupisteillä.

Koulutuspäällikkö Petri Kainulainen.

## ”Olenko minä heikoin lenkki sukupolvien ketjussa?”

Yksi kaksipäiväisen tapahtuman pääpuhujista oli tänä vuonna aktiiviurheilusta eläköitynyt olympiaurheilija **Perttu Hyvärinen**. Urallaan MM-mitaleille yltänyt hiihtäjä eritteli ruoan merkitystä elämässään. Toisaalta se on urheilijalle välttämätöntä polttoainetta, toisaalta nautinto ja yhteistä aikaa läheisten kanssa. Hyväriselle kyse on myös elinkeinosta, sillä hän on kotoisin maatilalta Riistavedeltä ja aktiivisesti tilanhoidossa mukana.

– Olen samassa elämäntilanteessa kuin moni ikätoveri, mietin, jatkanko tilanpitoa vanhempien jälkeen.

Pohdittavaa riittää. Maatalouden kannattavuus on heikentynyt, eikä viljely ole välttämättä taloudellisesti järkevää. Toisaalla harteilla painaa ymmärrys ylisukupolvisesta perinteestä.

– Olenko minä se heikoin lenkki sukupolvien ketjussa, joka lopettaa viljelyn? Toisaalta olen sitä mieltä, että jos käytän vuodesta esimerkiksi kaksi kuukautta viljelyyn, siitä pitäisi myös saada kahden kuukauden palkka, Hyvärinen pohtii.

Opiskelijat kuuntelivat Perttu Hyvärisen esitystä kiinnostuneena.

![Tummaan poolokauluspaitaan pukeutunut mies pitää esitystä puisella puhujakorokkeella auditoriossa.](https://www.savonia.fi/app/uploads/2026/11/0W5A2783-1-1200x800.jpg)

Hänen kotitilallaan etsitäänkin aktiivisesti ratkaisuja ja kehitetään toimintaa, mistä voisi avautua uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Hyvärinen työskentelee alan parissa muutenkin, sillä hän on osakkaana kahdessa yrityksessä. Silvadrones on keskittynyt boorilannoituksiin erityisesti metsissä, N2 Fuel taas valmistaa kestävyysurheilun energiatuotteita, joissa muun muassa hyödynnetään kotimaisia marjoja.

Hyvärinen kertoo oppineensa maatilalla lapsuuden ja nuoruuden asuessaan työnteon kulttuurin. Työt tehdään, satoi tai paistoi, ja erityisesti silloin kun on kyse eläinten hyvinvoinnista. Häntä harmittaakin se, julkisessa keskustelussa syyttävä sormi osoittaa niin usein tuottajaa kohtaan.

– Tunnen monia viljelijöitä, jotka kehittävät toimintaa vastuullisuus ja kestävyys edellä. Olenkin katsonut velvollisuudekseni puhua suomalaisen maanviljelyn puolesta. Maatilalla kun salamavalot eivät useinkaan räpsy.

Professori Arto O. Salonen.

## Jos söisimme kuin intialaiset, ruokaa riittäisi kaikille

Myös kestävän hyvinvoinnin professori **Arto O. Salonen** peräänkuulutti puheessaan rauhallista ja eri näkökulmat huomioonottavaa keskustelua.

– Ruokaan liittyy kilpailevia arvoja ja siksi aihe herättää tunteita. Tarvitaan kuitenkin kiihkotonta keskustelua ja paikallisia ratkaisuja.

Kestävyyden näkökulmasta lihansyönti on ongelmallista. Teuraseläimille viljelty rehu ja laidunmaa käsittää noin 3/4 maailman peltopinta-alasta.

– Jos kaikki maailman ihmiset söisivät kuin yhdysvaltalaiset, ruokaa riittäisi 2,5 miljardille ihmisille. Italialaisella ruokavaliolla määrä nousee viiteen miljardiin. Mutta jos kaikki söisivät kuten intialaiset, ruokaa riittäisi jo 10 miljardille. Toisin sanottuna, siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon mahdollistaisi kaikkien maailman ihmisten ruokkimisen.

Professori kuitenkin muistutti maailman monimutkaisuudesta. Kuva muuttuu esimerkiksi silloin, kun otetaan huomioon lähiruoka. Yleisökysymyksissä ja puheenvuorossa nousikin esiin, että esimerkiksi Pohjois-Savon korkeudella olosuhteet ovat erityisen suotuisat nimenomaan nurmenviljelyyn, joka taas sopii eläinten ruokkimiseen.

– Tulevaisuudessa ruokaan liittyvä arvokeskustelu käydään lähi- ja kaukana tuotetun ruoan, kasvis- ja liharuokavalion, tehotuotannon ja luonnonmukaisen viljelyn välillä. Tarvitaan myös fiksua ohjaavaa politiikkaa, Salonen sanoi.

Lähiruoan suosiminen on tärkeää alueen elinvoimaisuuden kannalta.

– Taloustieteilijät sanovat, että jos saa euron pysymään omalla alueella 4-6 kierrosta, syntyy talousbuumi.

Helppoja, yksiselitteisiä ratkaisuja ei siis välttämättä ole näköpiirissä. Kuitenkin Salonen muistutti, että kasvisproteiinin markkinat ovat kasvussa ja kuluttajat ovat aiempaa tiedostavampia. Kasvisruokien lisäksi ruokapöytään kaivataan nimenomaan Suomessa tuotettua ruokaa. Salonen uskoikin, että tulevaisuudessa on mahdollista yhtä aikaa ajaa oma etua sekä puolustaa yhteistä hyvää.
