Hankelistaus

#savoniaAMK

Hankkeen tiedot

NimiKestävyyttä Nurmesta
Aloituspäivä1.4.2022
Lopetuspäivä31.12.2024
www-sivut-
TilaKäynnissä
YhteyshenkilöHenna Hyttinen
KuvausHankkeen tavoitteet:

1. Lisätä nurmenviljelyn kestävyyttä talouden ja ympäristön näkökulmasta.
Karjanlanta on usein alihyödynnetty resurssi, jonka tehokas käyttö korostuu entisestään mineraalilannoitteiden hinnannousun myötä. Hankkeessa selvitetään vuotuisen karjanlannan käytön ja mineraalityppitäydennyksen kumulatiivisia lannoitus- ja vesistövaikutuksia pidennetyssä nurmikierrossa. Lisäksi etsitään nurmikasvilajeja, -lajikkeita ja -seoksia, jotka pitävät yllä korkeaa satotasoa.

Tuottaa kvantitatiivista tieto yleisten viljelyteknisten toimenpiteiden, kuten nurmikasvuston lajiston (monokulttuuri vai seosviljely sekä lajivalinta) ja karjanlannan käytön sekä lannoituksen intensiteetin, vaikutuksesta nurmen hiilisyötteen määrään (juuristo) ja kemialliseen laatuun (juuriston C/N-suhde, sekä C-fraktiot) sekä maan hiilivarastojen (maan C varasto ja mikrobihiili) kehitykseen tuotantonurmilla.

2. MOB Tavoite: Lisätään maan hiilisyötettä ja pienennetään tätä kautta nautatuotteiden hiilijalanjälkeä. Samalla otetaan käyttöön laidunkierron suunnittelua helpottava laidunstrategia.

3. Pellonkäytön tehostaminen ja ylijäämäpellon hyödyntäminen
Tilat hankkivat tulevaisuuden investointia varten lisää peltoa. Ylimääräiselle pellolle mietitään sopivia viljelykasveja joista saisi myös tuottoa. Tehokkaampi nurmentuotanto vapauttaa peltoalaa tilojen käyttöön ja on selvitettävä mitä viljellä taloudellisesti kannattavasti ylimääräisellä pellolla. Ostorehujen hintojen noustessa tilan omaa rehuntuottoa ja esim. valkuaisrehuntuotantoa tulisi lisätä.
KehittämistarvePohjois-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman (2014–2020) yhtenä tavoitteena on, että Pohjois-Savo on maan johtava maidontuotantoalue ja vahva naudanlihan tuotantoalue. Jotta tämä toteutuisi, Pohjois-Savon on oltava myös maan johtava nurmenviljelyalue. Nurmenviljelyn täytyy olla paitsi ympäristön, myös tilan talouden kannalta kestävällä pohjalla. Nurmikiertoon sisältyvien muiden rehukasvien viljelyn on oltava kannattavaa ja tuotannon kestävyyttä lisäävää. Muuttuva tuotantoympäristö (ilmastotoimenpiteet, muuttuvien kustannusten nousu) asettaa yhä kasvavia paineita resurssitehokkaaseen ja maan hiilivarat huomioivaan tuotantoon.

Jo lähitulevaisuudessa nurmenviljely asetetut tavoitteet liittyvät yhä enenevässä määrin myös maaperän hiilivarastoja ylläpitävään viljelyyn, joka muiden ympäristövaikutusten (ml. vesistövaikutukset, ilmastovaikutukset jne.) ohella on yksi osa kestävää viljelyä Toisaalta syyspeltokasvien antamat mahdollisuudet (tuontivalkuaisen vähentäminen, satopotentiaali, kuivuudenkestävyys) nurmikierrossa ovat nautakarjatiloilla vielä pitkälti hyödyntämättä, vaikka peltoresurssit olisivat vajaakäytössä.

Monivuotisten nurmien maahiilivarastoja ylläpitävä tai lisäävä vaikutus perustuu mm. yksivuotisia kasveja vähäisempään muokkaustarpeeseen, talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen sekä syvään ja laajaan juuristoon. Vaikka nurmenviljely jo yksinään tukee maaperän hiilivarojen positiivista kehitystä, voidaan viljelyteknisin toimenpitein potentiaalisesti maahan sitoutuvaan hiilenmäärään vaikuttaa. Mm. lajistollisen monimuotoisuuden lisääminen, syvä- ja runsasjuuristen nurmilajien viljelyn sekä nurmikierron pidentämisen on ehdotettu pitävän yllä maan hiilivaroja. Pohjoisista tuotanto-olosuhteista tutkimustietoa on kuitenkin huomattavan vähän, eikä esimerkiksi muuttuvan viljelyn tuotantovaikutuksia (esim. rehun määrä ja ruokinnallinen laatu) ole juuri tutkittu.

Suomessa tyypillisesti viljellyillä nurmilla satotaso laskee nurmen vanhetessa, mikä puolestaan nostaa tuotantokustannusta ja saattaa lisätä typen huuhtoumariskiä, jos lannoitusmäärät pidetään ennallaan. Talvituhot ovat kuitenkin vähentyneet selvästi verrattuna menneisiin vuosikymmeniin. Mitattua tietoa satotason laskusta tai typpilannoitusvasteesta vanhemmilla kuin kolmannen vuoden nurmilla ei ole riittävästi. Koska karjatiloilla nurmen lannoitus perustuu usein vuotuiseen karjanlannan käyttöön, myös lannan kumuloituva vaikutus on tärkeää huomioida. Korkea kokonaistypen tase ei suoraan kerro kohonneesta huuhtoumariskistä. Satotason, typpilannoitusvasteen sekä typpihuuhtoumien mittaaminen pidennetyssä nurmikierrossa on erittäin tärkeää esimerkiksi hiilijalanjälkimallien kannalta ja tuotannon kokonaisvaikutuksia arvioitaessa.


Toimenpiteet
Tulokset
Kumppanit
RahoittajaEMR flat rate 2014-2020