Hankkeen tiedot

NimiJalaka - Jaloittelu ja laiduntaminen karjatiloilla
Aloituspäivä1.1.2019
Lopetuspäivä31.12.2021
www-sivuthttps://jalaka.savonia.fi
TilaPäättynyt
YhteyshenkilöEeva-Kaisa Pulkka
KuvausHankkeen tavoitteena on edistää ja kehittää nautakarjan jaloittelua ja laiduntamista Pohjois-Savossa. Hankkeella tuloksilla on vaikutusta alueen nautakarjatalouden kannattavuuteen parantuneen eläinten terveyden, vähentyneiden ympäristövaikutusten sekä tuotannon imagon näkökulmasta. Hanke lisää maitoyrittäjien tietoisuutta karjan hyvinvoinnista ja ympäristön tilasta sekä kannustaa näitä kohentaviin investointeihin. Hyvin suunnitellut ulkoilu- ja laidunratkaisut estävät ravinteiden valumia ja parantavat maaseutumaisemaa.

Hankkeen tavoitteena on tarjota yhden luukun periaatteella oikeaa tietoa nautojen ulkoiluttamiseen liittyvistä tutkimustuloksista sekä käytänteistä. Tietoa voivat hyödyntää investointeja suunnittelevat maitoyrittäjät sekä asiantuntijaorganisaatiot ja kaupalliset tahot järjestämissään pienryhmissä tai koulutuksissa. Hankkeen tiedonvälityksessä pyritään hyödyntämään tehokkaasti digitaalisia välineitä, mikä lisää kustannustehokkuutta ja mahdollistaa joustavan osallistumisen hankkeen tilaisuuksiin sekä 24/7 pääsyn materiaaleihin.

Hankkeessa kehitetään kotimaisten toimijoiden välistä yhteistyötä, mm. kaupan ja meijereiden sekä rakennusteollisuuden välillä. Lisäksi tavoitellaan pitkän tähtäimen yhteistyön käynnistämistä kansainvälisten toimijoiden kanssa eläinten hyvinvoinnin kehittämiseksi. Esimerkkinä hyvästä verkostosta on automaattilypsytilojen laiduntamista edistävä AutograssMilk-hanke, jossa ovat mukana Belgia, Tanska, Ranska, Irlanti, Luxemburg, Hollanti ja Ruotsi.
KehittämistarveLypsylehmien laiduntaminen sai valtakunnallista huomiota kesällä 2017 maatilojen tukitarkastusten yhteydessä. Aluehallintovirasto on huolestunut eläinten jaloittelun toteutumisesta nautakarjatiloilla (AVI tiedote 2017, Lypsikit ulos - AVI valvoo). Eläinsuojelulain mukaan parsinavetoissa pidettävien lehmien tulee saada laiduntaa tai jaloitella vähintään 60 päivää vuodessa. Hyvinvointikorvauksen toimenpiteeksi voidaan valita pidennetty laidunnus tai jaloittelu laidunkauden ulkopuolella. Nykyinen eläinsuojelulaki on ollut voimassa vuodesta 2006 lähtien, mutta yhä aluehallintovirasto saa vuosittain lukuisia ilmoituksia karjoista, jotka eivät pääse ulkoilemaan. Liikunnalla on merkitystä eläimen psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille, mikä vaikuttaa maitoyrityksen kannattavuuteen sairauksien, hedelmällisyyden ja tuotannon kautta. Ulkoilevilla naudoilla on positiivinen vaikutus maidontuotannon imagoon ja kuluttajien asenteisiin. Pohjois-Savolla olisi potentiaalia brändätä itsensä maakuntana, jossa nautoja ulkoilutetaan enemmän kuin laki velvoittaa.

Karjan normaali liikkuminen on tärkeä osa niiden terveyttä ja hyvinvointia. Sorkkasairaudet, ja siitä seuraava ontuminen, ovat yksi merkittävimmistä suomalaisten nautojen hyvinvointia heikentävistä sairauksista. Lisäksi ontuminen alentaa esimerkiksi maidontuotannon kannattavuutta. Hyvin toteutettu laiduntaminen ja jaloittelu puolestaan edistävät sorkkaterveyttä ja sitä myötä myös eläinten hyvinvointia. Liikunnan lisääntyminen parantaa myös eläinten lihaskuntoa, joka edesauttaa esimerkiksi poikimisia. Sorkkaterveyden kannalta ongelmallisia ovat vähäinen liikkuminen parsinavetoissa sekä kostea ja liukas ritiläpohja pihatoissa.

Kasvaneiden karjakokojen vuoksi kannattava laiduntaminen on vaikeutunut. Niin sanotun robottikokoluokan (60 - 70 lehmää) päästäminen samalle laitumelle vaatii laajaa laidunaluetta sekä tehokasta nurmentuotantoa alueilla. Vaikeutena on lypsyrobottitiloilla tasainen karjan liikkuminen lypsylle, laiduntamisen nähdään alentavan lypsykertojen määrää. Sääolojen vaihdellessa laitumien kunto voi heiketä nopeasti suuren karjan keskeisillä liikkumispaikoilla. Myös pienemmillä tiloilla karjan ulkoiluttamista olisi mahdollista harjoittaa enemmän kuin lain tai tukiehtojen vaatiman määrän. Ulkoileminen voidaan järjestää jaloittelutarhoissa ympärivuotisesti. Ahtailla oleskelualueilla lannan määrä lisääntyy nopeasti ja aiheuttaa likaantumista sekä pistemäisiä ravinnekuormia. Jaloittelutarhojen suunnittelussa on huomioitava tarkoin ympäristövaikutukset.

Laiduntamisen imago maitotuotteiden myynnin yhteydessä on nousemassa tärkeämmäksi kilpailutekijäksi. Hollannissa laiduntaville maatiloille maksetaan parempaa tuottajahintaa. Pienten meijereiden markkinointi voi perustua ulkoilunäkökulmaan. Kansainvälisillä markkinoilla laiduntaminen on osa erikoistuotteiden ja jalosteiden valintaperustetta. Kehittämällä laiduntamista sekä jaloittelua Pohjois-Savossa voidaan todentaa paremmat tuotanto-olosuhteet kuin alalla keskimäärin. Tuloksia voidaan pitkällä tähtäimellä seurata esimerkiksi karjan kestävyyden paranemisesta sekä eläinlääkärien ja sorkkahoitajien raporteista.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä MMM on käynyt kansalaiskeskustelua lakiuudistuksesta. Kansalaiset toivovat eläimille entistä parempia mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen. Esille nousi myös toive valvoa määräysten noudattamista entistä paremmin sekä koventaa rangaistuksia. Rangaistusten sijaan maitoyrittäjiä tulisi tukea, jotta he osaavat noudattaa mm. ulkoilutukseen liittyviä säädöksiä ilman että niistä aiheutuu kohtuutonta haittaa yrittäjän arkiselle työlle. Ulkoilutusta koskevaa materiaalia on tuotettu ulkomailla ja kotimaassa, mutta sirpaleisen tiedon hankinta ja koostaminen eivät ole yrittäjälle helppoa.

Savonia-ammattikorkeakoululla on teetetty kaksi selvitystä suurten karjatilojen laiduntamisen ja ulkoiluttamisen käytänteistä. Murtorinne ja Havukainen (2014) selvittivät automa
ToimenpiteetHankkeen toiminta muodostuu seuraavista toimenpiteistä, jotka tukevat toisiaan ja koko hankkeen tavoitteiden toteutumista. Toimenpiteiden tuloksellisuutta tuetaan hankkeen tiedotussuunnitelmalla, joka esitellään luvussa 9.
- TP 1: Asiakastarpeiden kartoitus
- TP 2: Tiedon jakaminen
- TP 3: Koordinointi
TuloksetHankkeen tuloksia voidaan seurata hankkeen tilaisuuksien määrällisten osallistujatavoitteiden ja tuotettujen aineistojen, kuten ammattilehtiartikkelien, blogikirjoitusten, webinaarien ja videodemonstraatioiden lukumäärien perusteella. Hankkeessa tuotetaan pääasiassa digitaalisia aineistoja, joiden käytön on tarkoitus olla jatkuvaa myös hankkeen jälkeen. Hankeaikana voidaan tarkastella kävijämääriä sivustoilla ja aineistojen latausten määriä, jonka perusteella voidaan arvioida ja kehittää tuotettujen aineistojen tarpeellisuutta ja hyödynnettävyyttä.

Vaikuttavuutta seurataan maitoyrityksille ja sidosryhmille suunnatuilla alkuvaiheen ja loppuvaiheen kyselyillä. Tavoitteellinen hankeaika kattaa kahden laidunkauden sekä yhden talvikauden ajan, joten hankkeen tuloksia voidaan nähdä jo hankeaikana. Koska tavoitteena on edistää nautojen ulkoilua (jaloittelua tai laidunnusta) Pohjois Savon alueella, tuloksia on mahdollista seurata myös ulkoiluttamiseen liittyvien investointien määrän kautta.

Kansainvälisten verkostojen luominen on pitkän aikajänteen tavoitteena. Hankkeen toiminnassa pidetään aktiivisesti yhteyttä kansainvälisiin nautojen ulkoilun edistämisen kanssa toimiviin verkostoihin. Ulkomaisten asiantuntijoiden luentoja jaetaan hankkeen sivustojen kautta. Tarvittaessa hyviä materiaaleja voidaan kääntää suomen kielelle. Tuloksellisuutta voidaan mitata kansainvälisten kontaktien määrällä ja jaettujen kansainvälisten tulosten määrällä.
Kumppanit
RahoittajaEMR flat rate 2014-2020