Opinnäytetyön tausta ja tarkoitus

Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön ”PSYKIATRISET MOTHER-BABY UNIT (MBU) MALLIT KANSAINVÄLISESTI : scoping review psykiatristen äiti-vauva-yksiköiden rakenteista ja toimintakäytännöistä Lohjan uuden yksikön kehittämisen tueksi”. Tarkoituksena oli kartoittaa MBU‑yksiköiden malleja, rakenteita ja toimintakäytäntöjä sekä tuottaa kirjallisuuskatsaukseen perustuva kokonaiskuva Lohjan uuden yksikön kehittämisen tueksi. Tarve katsaukselle nousi suomalaisen perinataalipsykiatrian hajanaisesta palvelurakenteesta ja halusta soveltaa kansainvälisesti toimiviksi todettuja käytäntöjä. Katsaus toteutettiin scoping‑menetelmänä PRISMA‑ScR‑ohjeistuksen mukaisesti; haut tehtiin viidessä tietokannassa ja aineistona käytettiin 18 kansainvälistä tutkimusta, jotka analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.

Perinataalivaiheen mielenterveyshäiriöt, varhainen vuorovaikutus Ja MBU-hoidon vaikuttavuus

Perinataalivaiheen masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisiä; esiintyvyys kehittyneissä maissa on arviolta 10-20%. Häiriöt heikentävät vanhemman toimintakykyä ja voivat häiritä varhaisen vuorovaikutuksen muodostumista, mikä puolestaan vaikuttaa lapsen emotionaaliseen kehitykseen. Perinataalivaiheen psyykkiset oireet voivat estää vanhemman psykologisen siirtymän rooliin ja heikentää sensitiivistä reagointia vauvan viesteihin. (Pietikäinen ym. 2020). Myös kumppanin mielenterveys ja kuormittuneisuus vaikuttavat merkittävästi perheen vuorovaikutuksen laatuun ja vauvan kehitykseen. (Lever Taylor ym. 2018)

Erikoistuneet äiti‑vauva‑yksiköt yhdistävät psykiatrisen hoidon, varhaisen vuorovaikutuksen tuen ja perhekeskeisen työskentelyn moniammatillisen tiimin toteuttamana. Kansainväliset katsaukset kuvaavat MBU‑yksiköiden rakenteita ja toimintaperiaatteita: hoito toteutetaan rauhallisessa ympäristössä, moniammatillisissa tiimeissä, joissa arvioidaan äidin psyykkinen tila ja äiti-vauvan vuorovaikutus rinnakkain. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti koko perheen tarpeiden mukaan. (Connellan ym. 2017; Branjerdporn ym. 2022)

MBU‑ympäristössä yhdistetään psykoterapeuttisia menetelmiä (esim. kognitiivinen käyttäytymisterapia, dialektinen käyttäytymisterapia, hyväksymis‑ ja omistautumisterapia) sekä vuorovaikutusta vahvistavia taitoja (videopalaute, vauvahieronta, Theraplay). Lisäksi käytössä ovat aistimodulaatio, mindfulness‑harjoitukset, luovat menetelmät, musiikkiterapia ja matalan kynnyksen aktivointi kuten esimerkiksi kävely ja jooga. Vaikeissa psykoottisissa ja depressiivisissä tiloissa voidaan hyödyntää myös biologisia hoitoja, kuten ECT:tä tai TMS:ää lääkehoidon tukena. Interventioiden monipuolisuus mahdollistaa psykiatrisen sairauden stabiloitumisen ja vanhemmuuden harjoittelun samanaikaisesti, erottaen MBU‑mallin perinteisistä hoitopoluista. (Adhikary ym. 2024)

Vaikuttavuuden ja turvallisuuden arvioinnissa MBU‑yksiköt hyödyntävät psykiatristen arviointimenetelmien ohella useita perinataalipsykiatriaan kehitettyjä mittareita. Keskeisiä ovat Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS) sekä Marcé Clinical Checklist (MCC). Äiti-vauva‑suhteen vuorovaikutusta ja turvallisuutta arvioidaan lisäksi muun muassa Caregiving Competence Inventoryn (CCI) ja Postpartum Bonding Questionnaire ‑lomakkeen (PBQ) avulla. Hoitofilosofian tasolla monissa MBU‑yksiköissä hyödynnetään Lavender Model of Care ‑mallia, joka korostaa turvallista ympäristöä, sensitiivistä vuorovaikutusta, perhekeskeistä hoitoa sekä vauvan kognitiivista ja emotionalista aktivaatiota (Branjerdporn ym. 2022).

Vauvan turvallisuus on MBU:ssa keskeinen lähtökohta: perinataalipsykiatriaan erikoistunut henkilöstö ja tarkoituksenmukaiset tilaratkaisut mahdollistavat sekä äidin psykiatrisen hoidon että vauvan jatkuvan seurannan. MBU-malli tarjoaa paremman suojan vauvalle kuin avohoito tai kotiympäristö silloin, kun vanhemman toimintakyky on heikentynyt. (Connellan ym. 2017; Griffiths ym. 2019)

Kansainvälinen näyttö osoittaa MBU‑hoidon lyhyen aikavälin hyötyjä äitien psyykkisessä voinnissa ja vuorovaikutuksessa. Systemaattiset katsaukset ja laadulliset tutkimukset raportoivat depressio‑ ja ahdistusoireiden lievittymistä, parantunutta toimintakykyä, lisääntynyttä itseluottamusta ja vahvistunutta vanhemmuuden kokemusta hoitojakson aikana. Useissa Iso‑Britanniassa ja Ranskassa tehdyissä auditoinneissa noin 70 % äideistä oli kotiutettaessa oireettomia tai selvästi toimintakykyisempiä (Gillham & Wittkowski 2015). Myös Griffiths ym. (2019) kuvaavat, että äidit kokevat MBU‑ympäristön tarjoavan konkreettista tukea vauvan hoitoon ja vuorovaikutuksen harjoitteluun, mikä ei ole mahdollista yksiköissä, joissa vauvat eivät ole läsnä.

Perinataalipsykiatrian palvelurakenne Suomessa: HUS Lohjan MBU

Suomessa perinataalipsykiatrisen hoidon rakenteet ovat hajanaiset, ja äidin psykiatrisen hoidon sekä varhaisen vuorovaikutuksen tuen yhdistäminen ei aina toteudu tarkoituksenmukaisesti. Pietikäinen ym. (2019, 2020) korostavat, että neuvolajärjestelmä toimii hyvin, mutta perinataaliajan mielenterveyshäiriöiden hoitoa on tehostettava. Masennus‑ ja ahdistusoireita tulisi kartoittaa neuvoloissa säännöllisesti raskauden alusta lapsen ensimmäiseen ikävuoteen saakka, ja vakavampien häiriöiden hoito tulisi keskittää perinataalipsykiatrisiin yksiköihin, joissa yhdistyvät naistentautien, aikuisten psykiatrian ja lastenpsykiatrian osaaminen. Tämä mahdollistaisi vanhemman psyykkisen voinnin ja varhaisen vuorovaikutuksen arvioinnin ja hoidon samassa paikassa, mikä vastaa kansainvälisen tutkimusnäytön esiin nostamaa tarvetta integroidulle perhekeskeiselle hoidolle.

Tähän tarpeeseen vastaa HUS Lohjan psykiatrian MBU, ja sen toiminnan käynnistyminen tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden soveltaa katsauksen tunnistamia käytäntöjä suomalaisessa kontekstissa. Yksikön toiminta perustuu moniammatilliseen tiimiin, johon kuuluu psykiatreja, psykologeja, psykiatrisia sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, toimintaterapeutteja, fysioterapeutteja sekä neonataalitiimi. Tämä mahdollistaa äidin psykiatrisen hoidon ja vauvan tarpeiden samanaikaisen arvioinnin.

Arviointisuunnitelma sisältää hoitojaksojen systemaattisen dokumentoinnin kansainvälisesti testatuilla ja vaikuttaviksi todetuilla mittareilla ja arviointimenetelmillä, ja tämä dokumentointi yhdessä prosessiarvioinnin kanssa muodostaa perustan yksikön kehittämiselle ja käytäntöjen levittämiselle (Adhikary et al. 2024; Griffiths et al. 2019).

Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet

Kansainvälinen tutkimus tukee käsitystä siitä, että MBU‑malli voi tukea äidin psyykkistä toipumista ja vahvistaa varhaista vuorovaikutusta tavalla, jota perinteiset hoitopolut eivät aina mahdollista. Suomessa palvelurakenne ei vielä vastaa perheiden tarpeisiin, mutta Lohjan MBU:n avautuminen ja siihen liittyvä toiminnan systemaattinen arviointi tarjoavat konkreettisen mahdollisuuden kehittää integroitua perinataalipsykiatrista hoitoa. Perinataalipsykiatrian kehittäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti perusteltua. Hoitamattomien häiriöiden vaikutukset ulottuvat usein lapsen myöhempään kehitykseen, ja varhainen, integroidusti toteutettu hoito voi vähentää pitkäaikaisia haittoja. (Pietikäinen 2019)

Lohjan MBU:n käynnistys tarjoaa suoran mahdollisuuden soveltaa katsauksen tunnistamia toimivia käytäntöjä suomalaisessa perinataalipsykiatrian palvelujärjestelmässä, tuottaa kotimaista näyttöä systemaattisen dokumentoinnin ja vertailukelpoisten mittareiden avulla sekä osallistua kansainväliseen vertailuun. Jatkossa tarvitaan seurantatutkimuksia, jotka arvioivat MBU‑hoidon pitkäaikaisvaikutuksia, hoidon kustannusvaikuttavuutta sekä sitä, mitkä interventiot ja hoitomenetelmät tuottavat parhaat tulokset suomalaisessa kontekstissa.

---

Kirjoittajat

Guillermo Daniel Flego, Sairaanhoitaja AMK, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjätutkinto, YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Juha Peteri, lehtori Savonian ammattikorkeakoulu YAMK Master School

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Lähteet

Adhikary, S., Gillespie, K., Kimball, H., Healey, L., Webb, O., Balram, A., & Branjerdporn, G. (2024). A systematic review of research examining mothers, infants, family and staff in psychiatric mother-baby units. Acta Psychiatrica Scandinavica, 150(5), 284-307. https://doi.org/10.1111/acps.

Branjerdporn, G., Hussain, B., Roberts, S., & Creedy, D. (2022). Uncovering the Model and Philosophy of Care of a Psychiatric Inpatient Mother-Baby Unit in a Qualitative Study with Staff. International Journal of Environmental Research and Public Health, 19(15), 9717. https://doi.org/10.3390/ijerph19159717

Connellan, K., Bartholomaeus, C., Due, C., & Riggs, D. W. (2017). A systematic review of research on psychiatric mother-baby units. Archives of Women’s Mental Health, 20(3), 373-388. https://doi.org/10.1007/s00737-017-0718-9

Gillham, R., & Wittkowski, A. (2015). Outcomes for women admitted to a mother and baby unit: A systematic review. International Journal of Women’s Health, 7, 459-476. https://doi.org/10.2147/IJWH.S69472

Griffiths, J., Lever Taylor, B., Morant, N., Bick, D., Howard, L. M., Seneviratne, G., & Johnson, S. (2019). A qualitative comparison of experiences of specialist mother and baby units versus general psychiatric wards. BMC Psychiatry, 19, 401. https://doi.org/10.1186/s12888-019-2389-8

Lever Taylor B, Billings J, Morant N, Johnson S. How do women’s partners view perinatal mental health services? A qualitative meta-synthesis. Clin Psychol Psychother. 2018; 25: 112–129. https://doi.org/10.1002/cpp.2133

Pietikäinen, Johanna, Tiina Taka-Eilola ja Tiina Paunio. (2019). Suomeen tarvitaan perinataalipsykiatriaa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2019;135(19):1809-11. Viitattu 27.5.2026. https://www.duodecimlehti.fi/duo15167

Pietikäinen, J., Hakulinen, T., & Holopainen, A. (2020). Raskausajan ja synnytyksen jälkeisen masennuksen ja ahdistuneisuuden varhaista hoitoa tulee tehostaa . Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 57(2). https://doi.org/10.23990/sa.89553