Artikkeli perustuu kliininen asiantuntija, palliatiivinen hoitotyö YAMK- tutkintoon johtavan koulutuksen opinnäytetyöhön. Opinnäytetyössä selvitettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla, miten sairaanhoitajat toteuttavat maksakirroosia sairastavan potilaiden kokonaisvaltaista palliatiivista hoitotyötä.

”Palliatiivisen hoidon syvin tarkoitus on turvata ihmisarvo ja kokonaisvaltainen hyvinvointi myös silloin, kun parantavaa hoitoa ei enää ole. Palliatiivinen hoito varmistaa, ettei kukaan kulje sairauden ja kuoleman äärellä yksin”.

Maksakirroosi on etenevä ja monimuotoinen sairaus, joka heijastuu samanaikaisesti fyysiseen toimintakykyyn, psyykkiseen jaksamiseen, sosiaaliseen osallisuuteen sekä hengelliseen ja eksistentiaaliseen hyvinvointiin (Philips & Kedarisetty 2022; Waterman ym. 2022). Palliatiivinen hoito käynnistyy kuitenkin edelleenkin vasta myöhäisessä vaiheessa, jolloin oirehallinta, elämänlaadun ylläpito ja läheisten tukeminen ovat jo huomattavan haasteellisia (Wright, Woodland & Hudson 2022).

Ennakoiva hoitosuunnitelma lisää turvallisuutta

Maksakirroosin aaltoileva ja ennakoimaton kulku tekee ennakoivan hoitosuunnitelman laatimisesta olennaista (Philips & Kedarisetty 2022; Wright ym. 2022). Maksakirroosia sairastavan toiveet, arvot, elämänlaatuun liittyvät tavoitteet ja mahdolliset hoidon rajaukset tulee kartoittaa ajoissa, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa erityisesti silloin, kun toimintakyky heikkenee nopeasti (Waterman ym. 2022). Ennakoiva hoidon suunnittelu vähentää äkillisiä ja kuormittavia sairaalajaksoja ja vahvistaa hoidon jatkuvuutta. (Sookyung ym. 2022). Myös läheisten toimijuus selkeytyy, kun hoitolinjaukset ja yhteinen ymmärrys ovat olemassa jo ennen sairauden vaikeinta vaihetta (Donlan ym. 2021).

Sairaanhoitaja palliatiivisen hoitopolun ytimessä

Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella sairaanhoitaja on keskeinen toimija maksakirroosia sairastavan palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa, sillä hän kohtaa potilaan tarpeet niiden kaikissa ulottuvuuksissa ja toimii hoidon koordinaattorina eri ammattiryhmien välillä (Sookyung ym 2022; Ractliffe 2025). Fyysisessä hoidossa korostuvat oireiden lievittäminen ja äkillisten muutosten havaitseminen (Waterman ym. 2022). Sairauden herättämät hengelliset ja eksistentiaaliset kysymykset, kuten elämän merkityksellisyys, epävarmuus tulevasta ja kuoleman läheisyys, voivat lisätä kokonaisvaltaista kärsimystä (Philips & Kedarisetty 2022). Ahdistuksen, epävarmuuden ja kuolemaan liittyvien pelkojen kohtaaminen edellyttää rauhallista vuorovaikutusta, empaattista läsnäoloa ja sensitiivistä kommunikointia, joka auttaa jäsentämään tilannetta maksakirroosia sairastavan kokemusmaailmasta käsin (Donlan ym. 2021).

Maksakirroosia sairastavan tarpeiden ulottuvuudet

Juuri näiden kaikkien moiniaisten tarpeiden vuoksi sairaanhoitajalta edellytetään kliinisen osaamisen rinnalla kykyä havaita myös hienovaraisia, ilmaisemattomia tarpeita. Kokonaisvaltainen ymmärrys maksakirroosia sairastavan elämäntilanteesta mahdollistaa hoidon, joka vastaa maksakirroosia sairastavan todellisiin, muuttuviin tarpeisiin eikä pelkästään näkyviin oireisiin.

Kohti arvostavaa hoitokulttuuria

Varhain aloitettu palliatiivinen hoito mahdollistaa sen, että maksakirroosia sairastava kohdataan kokonaisena ihmisenä omine kokemuksineen, pelkoineen, toiveineen ja merkityksellisiksi kokeminensa asioineen (Philips & Kedarisetty 2022; Waterman ym. 2022). Tämä edellyttää terveydenhuollolta selkeitä hoitopolkuja, saumattomasti toimivaa moniammatillista yhteistyötä ja sairaanhoitajilta vahvaa ammatillista sensitiivisyyttä sekä eettistä herkkyyttä (Sookyung ym. 2022; Ractliffe 2025). Arvostava hoitokulttuuri rakentuu kyvystä nähdä ihminen diagnoosin sijaan elävänä ja kokevana omaäänisenä yksilönä, jonka kärsimyksellä on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, hengellinen ja eksistentiaalinen ulottuvuus (Fabrellas ym. 2023; Hjorth ym. 2024).

Kun nämä tarpeet huomioidaan rinnakkain ja ajoissa, maksakirroosia sairastava saa mahdollisuuden kohdata sairauden etenemisen ja elämän loppuvaiheen sekä kuoleman turvallisesti, arvokkaasti ja omien arvojensa mukaisesti.

---

Kirjoittajat:

Tiina Piirainen, sairaanhoitaja, kliininen asiantuntija palliatiivinen hoitotyö YAMK- opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja-Anneli Hynynen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Työssä käytetty seuraavasti tekoälyä:

Apuna kuvan käsittelyssä (kuva: Maksakirroosia sairastavan tarpeiden ulottuvuudet) 24.10.2025.

Donlan, J., Ufere, N., Indriolo, J., Chung, R., El-Jawahri, A. & Traeger, L. 2021. Patient and Care-giver Perspectives on Palliative Care in End-Stage Liver Disease. Journal of Palliative Medicine 24 (5), 719–724. https://doi.org/10.1089/jpm.2020.0551. Viitattu 20.11.2025.

Fabrellas, N., Carol, M., Palacio, E., Aban, M., Lanzilotti, T., Nicolao, G., Chiappa, M.T., Esnault, V., Graf-Dirmeier, S., Helder, J., Gossard, A., Lopez, M., Cervera, M. & Dols, L. 2020. Nursing Care of Patients with Cirrhosis: The LiverHope Nursing Project. Hepatology 71 (3), 1106–1116. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1002/hep.31117. 16.11.2025.

Fabrellas, N., Künzler-Heule, P., Olofson, A., Jack, K. & Carol, M. 2023. Nursing care for patients with cirrhosis. Journal of Hepatology 79 (1), 218–225. https://doi.org/10.1016/j.jhep.2023.01.029. 16.11.2025.

Hjorth, M., Svanberg, A., Sjöberg, D., Rorsman, F. & Kaminsky, E. 2020. Liver cirrhosis turns life into an unpredictable roller coaster: A qualitative interview study. Journal of Clinical Nursing 29 (23–24), 4782–4792. https://research.ebsco.com/c/u4zl2b/viewer/html/rbssl5o55z. 18.11.2025.

Hjorth, M., Svanberg, A., LoMartire, R., Kaminsky, E. and Rorsman, F. 2024. Patient perceived quality of cirrhosis care– adjunctive nurse-based care versus standard medical care: a pragmatic multicentre randomized controlled study. BMC Nursing 23, 123. https://doi.org/10.1186/s12912-024-01934-9. 18.11.2025.

Philips, C.A. & Kedarisetty, C.K. 2022. Palliative Care for Patients with Ends-Stage Liver Disease. Journal of Clinical and Experimental Hepatology 13 (2), 319328. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10025682/. 16.11.2025.

Ractliffe, F.C. 2025. Navigating Hepatology: Charting New Waters with Nurse-Led Approaches. Journal of Gastroenterology Nurses and Clinical Associates (JGENCA), 34 (1), 15–21. 20.11.2025.

Sookyung, K., Kyunghwa, L., Changhwan, K., Jahyun, C. & Sangheem, K. 2022. How Do We Start Palliative Care for Patients with End-Stage Liver Disease? Gastroenterology Nursing 45 (2), 101–112. https://journals.lww.com/gastroenterologynursing/fulltext/ 16.11.2025.

Waterman, B., Ramsay, S., Whitsett, M., Patel, A., Radcliff, J., Kotler, D., Winers, A., Woodrell, C., Ufere, N., Serper, M., Walling, A., Jones, C. & Sean, K. 2021. Top Ten Tips Palliative Care Clinicians Should Know About End-Stage Liver Disease. Jornal of Palliative Medicine 24 (6), 924–931.18.11.2025.

Wrigth, M., Woodland, H. & Hudson, B. 2022. Symptom control in advanced chronic liver disease: integrating anticipatory palliative and supportive care. BMJ Journals Frontline Gastroenterology 13 (1), 109–115. https://doi.org/10.1136/flgastro-2022-102114