Savonia-artikkeli Pro: Aktiivista ikääntymistä edistämässä Maailman fysioterapia -päivänä 8.9.2025
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Vietimme maailman fysioterapiapäivää 8. syyskuuta. Tämän vuoden teemana oli fysioterapian rooli aktiivisessa ikääntymisessä, kaatumisten ehkäisyssä ja gerastenian torjunnassa. Väestön ikääntyessä nopeasti (Ritchie & Roser 2023), fysioterapian merkitys korostuu entisestään. Päivän ohjelma koostui kansainvälisistä luennoista päivän teeman mukaisesti sekä paikallisesta osuudesta, jossa fysioterapeuttiopiskelijat pääsivät verkostoitumaan keskenään terveen ikääntymisen teemojen saattelemana.
Aktiivinen ikääntyminen
Väestö ikääntyy nopeammin kuin koskaan aikaisemmin historiassa. Yli 80-vuotiaiden määrän on arvioitu kolminkertaistuvan vuosien 2020–2050 välillä 426 miljoonaan (World Health Organization 2023). Terve ikääntyminen on prosessi, jossa kehitetään ja ylläpidetään toimintakykyä, joka mahdollistaa hyvinvoinnin ikääntyessä. Tervettä ikääntymistä tukee mahdollisimman aktiivisena pysyminen, tasapainon haastaminen säännöllisesti, sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen, liikkeessä pysyminen ja terveellisesti syöminen. (World Health Organization 2020a.) Ikääntymiseen liittyvien terveysongelmien ehkäiseminen edellyttää säännöllistä fyysistä aktiivisuutta ja liikkumista elämän eri vaiheissa. Liikunnalla voidaan vähentää riskiä sairastua myöhemmin kroonisiin sairauksiin. (Izquierdo ym. 2025; World Health Organization 2024)
Uskomus, että iäkkäänä on liian vanha aloittamaan lihasvoimaharjoittelun, on myytti, jonka tutkittu tieto kumoaa (The Lancet Healthy Longevity 2025). Moni luulee, että lisäpainot vahingoittavat niveliä, kun todellisuudessa tilanne on aivan päinvastoin. Painojen avulla toteutettu voimaharjoittelu voi auttaa ehkäisemään nivelvammoja ja parantamaan nivelten yleistä terveyttä. Vastusharjoittelu voi parantaa voiman lisäksi myös liikkuvuutta, kestävyyttä, tasapainon hallintaa sekä sydän- ja keuhkoterveyttä, minkä lisäksi se voi tukea iäkkäiden aikuisten henkistä hyvinvointia (Li ym. 2024).
Keho voi heikentyä kenellä tahansa esimerkiksi vähäisen liikunnan, tautien tai vammojen vaikutuksesta, mutta tyypillisempää se on vanhemmalla iällä. Heikkenemisen seurauksena henkilö voi kokea itsensä uupuneeksi, liikkuminen hidastuu ja tasapainon kanssa tulee haasteita. (Zhao ym. 2022). Voimaharjoittelu hyödyttää kaiken ikäisiä! (WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour 2020b). Fysioterapeutit ovat ammattilaisia suunnittelemaan ja ohjaamaan turvallista voimaharjoittelua.
Kaikkien, myös ikääntyvien, tulisi liikkua niin paljon kuin mahdollista ja vähäinenkin fyysinen aktiivisuus on parempi kuin liikkumattomuus. Tämä korostui kaikkien kansainvälisten luennoitsijoiden puheenvuoroissa. Erityisesti istuminen on huonoksi terveydelle ja sitä tulisi tauottaa mahdollisimman usein (Sagelv ym. 2023). Liikkuminen parantaa terveyttä kokonaisuudessaan ja sillä on myönteisiä vaikutuksia myös uneen (Banno ym. 2018) ja mielenterveyteen (Noetel ym. 2024). Iäkkäiden tulisi liikkua vähintään 2,5 tuntia viikossa kevyesti hengästyen. Viikoittaisen liikunnan voi jakaa esimerkiksi viikon jokaiselle päivälle ja liikkua vähintään puoli tuntia päivittäin. Lisäksi kahdesti viikossa tulisi harjoittaa lihasvoimaa ja tasapainoa. Liikkua voi yksin tai ryhmässä oman mielenkiinnon mukaisesti ja tarvittaessa fysioterapeutit voivat auttaa sopivan ja turvallisen harjoitusohjelman laatimisessa. (UKK-instituutti 2025.)
Kaatumiset ovat maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin tapaturmaisen kuolemien syy. Joka vuosi maailmanlaajuisesti 37,3 miljoonaa kaatumista vaatii lääketieteellistä apua. Yli 60-vuotiaat ovat suurimmassa riskissä kuolemaan johtaville kaatumisille. (Montero-Odasso ym. 2022.) Harjoittelu on avainasemassa kaatumisten ehkäisyssä, minkä vuoksi ikääntyneille suositellaan tehokkaita liikuntaohjelmia laajamittaisesti (Sherrington ym. 2020.). Fysioterapeutit ovat asiantuntijoita arvioimaan kaatumisriskiä ja laatimaan yksilöllisiä harjoitteluohjelmia, jotka auttavat parantamaan voimaa, tasapainoa, koordinaatiota ja liikkuvuutta. Harjoittelun tulee olla haastavaa, mutta turvallista.
Fysioterapeuttiopiskelijoiden verkostoitumista ja yhdessä oppimista
apahtuman paikallisen osuuden sisältö oli interaktiivinen sekä verkostoitumista ja yhdessä oppimista edistävä. Tilaisuuden alussa kuultiin Suomen Fysioterapeuttien Mauri Katajiston ja Pohjois-Savon fysioterapeuttien Riina Myyryläisen puheenvuoro fysioterapeuttien jatkuvasta oppimisesta, itsensä kehittämisestä sekä verkostoitumisesta. Fysioterapeutilla on perustutkintoon valmistumisen jälkeen lakisääteinen vastuu ylläpitää omaa ammatillista osaamistaan ja jo opiskeluaikana opiskelijat voivat verkostoitua Suomen fysioterapeuttiopiskelijaverkoston kautta muiden korkeakoulujen opiskelijoiden kanssa. Instagramista verkosto löytyy tunnisteella @fysioterapeuttiopiskelijat ja Facebookista ryhmänimellä Suomen fysioterapeuttiopiskelijat. (Suomen Fysioterapeutit, julkaisuaika tuntematon.)
Iltapäivä jatkui fysioterapeuttiopiskelijoiden aktiivisella osallistumisella ja yhdessä oppimisella. Musiikilla on tunnetusti erilaisia terveyshyötyjä erityisesti ikääntyneiden terveyden edistämisessä ja kuntoutuksessa muun muassa halvauksen ja dementian sairastaneilla (Särkämö 2017). Ryhmässä musiikin elementtien harjoittelu sopi päivän teemaan erinomaisesti, sillä fysioterapeutin ammatti-identiteetin rakentuminen pitää sisällään reflektiivisyyden, itsesäätelyn ja itseluottamuksen kehittymistä, mikä tarkoittaa fysioterapeutilla muun muassa ryhmässä toimimisen taitoa ja kehotietoisuuden kehittymistä (Suomen Fysioterapeutit 2016). Musiikin lehtori Marko Salmela opetti fysioterapeuttiopiskelijoille musiikin elementtejä kehollisin menetelmin ja sai niin opettajat kuin opiskelijatkin hakeutumaan yhteiseen rytmiin.
Kun kehot ja mielet olivat lämmenneet kehollisesti tuotetun musiikin tahtiin, pääsivät opiskelijat jatkamaan verkostoitumista ja toisiinsa tutustumista speed friendingin keinoin Riina Myyryläisen ohjaamana. Opiskelijat tutustuivat toisiinsa “pikakaverideiteillä” ja hyödynsivät tutustumisessa apuna muun muassa ikääntymiseen liittyviä teemoja. Aikuisiällä voi olla haastavaa saada uusia ystäviä, ja speed friending mahdollistaa uusiin ihmisiin tutustumisen ja sosiaalisen piirin laajentumisen (Alanko 2025).
Yhteisen tutustumisen jälkeen iltapäivän päätti fysioterapian tutkinto-ohjelman yllätysnumero. Savonia-ammattikorkeakoulu nousi pitkäjänteisen työn tuloksena vuonna 2023 Suomen parhaaksi työpaikaksi suurten yritysten sarjassa (Great Place to Work 2023) ja on jatkanut menestystään tämän jälkeen. Savonia haluaa tarjota opiskelijoille parhaan mahdollisen oppimiskokemuksen eli olla Great Place to Learn (Rantamäki & Aura 2024). Fysioterapian tutkinto-ohjelman opettajien tahtotila on, että Savonia on erinomainen paikka opiskella fysioterapeutiksi. Tahtotilan ansiosta muodostui idea tutkinto-ohjelman omalle logolle: Great Place to Become Physiotherapist. Logon ensijulkaisu tapahtui arvolleen sopivasti Maailman fysioterapia -päivän lopuksi!
Logolla painatettiin rajoitettu erä haalarimerkkejä fysioterapian tutkinto-ohjelman opiskelijoille ja opiskelijat voivat hankkia oman logolla varustetun t-paidan Savonia-shopista osoitteesta: https://go.innoflame.fi/goshop/savonia
Lopuksi
Fysioterapeutit tukevat ikääntyvien ihmisten toimintakykyä ja itsenäisyyttä yksilöllisten harjoitusohjelmien avulla. Säännöllinen liikunta, erityisesti lihasvoimaa ja tasapainoa kehittävä harjoittelu, vähentää kaatumisriskiä ja ehkäisee gerastenian kehittymistä. On tärkeää muistaa, että liikunnan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä – jokainen askel kohti aktiivisempaa arkea on askel kohti terveempää ikääntymistä. Kaatumisten ehkäisy auttaa ylläpitämään elämänlaatua.
Fysioterapeuttiopiskelijoiden keskinäinen verkostoituminen ja ammatti-identiteetin kehittymisen tukeminen on tärkeää koko opintojen ajan. Maailman fysioterapiapäivän viettäminen yhdessä terveen ikääntymisen, jatkuvan oppimisen, verkostoitumisen sekä uusien sosiaalisten suhteiden luomisen teemojen parissa edistää tervettä ikääntymistä.
Kirjoittajat:
Marja Äijö, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
Riikka Sabat, kuntoutuksen tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
Renja Karhunen, kuntoutuksen tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
Saijamari Hiltunen, fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Alanko H. 2025. Onko aikuisiällä vaikea löytää uusia ystäviä? Speed friending saattaa olla ratkaisu. MTV Uutiset. Viitattu 18.9.2025. Saatavilla: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/onko-aikuisialla-vaikea-loytaa-uusia-ystavia-speed-friending-saattaa-olla-ratkaisu/9193606
Banno, M., Harada, Y., Taniguchi, M., Tobita, R., Tsujimoto, H., Tsujimoto, Y., Kataoka, Y. & Noda, A. 2018. Exercise can improve sleep quality: A systematic review and meta-analysis. PeerJ 6, e5172.
Great Place to Work 2023. Miten Savonia ammattikorkeakoulusta tuli Suomen Paras Työpaikka? Viitattu 18.9.2025. Saatavilla: https://greatplacetowork.fi/artikkelit/miten-savonia-ammattikorkeakoulusta-tuli-suomen-paras-tyopaikka/
Izquierdo M. ym. 2025. Global consensus on optimal exercise recommendations for enhancing healthy longevity in older adults (ICFSR) J Nutr Health Aging 29(1):100401. doi: https://doi.org/10.1016/j.jnha.2024.100401
Li, A., Sun, Y., Li, M., Wang, D. & Ma, X. 2024. Effects of elastic band resistance training on the physical and mental health of elderly individuals: A mixed methods systematic review. PloS one, 19(5): e0303372. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0303372
Montero-Odasso M. ym. 2022. World guidelines for falls prevention and management for older adults: a global initiative. Age Ageing. 30;51(9):afac205. doi: https://doi.org/10.1093/ageing/afac205
Noetel, M., Sanders, T., Gallardo-Gómez, D., Taylor, P., Del Pozo Cruz, B., van den Hoek, D., Smith, J. J., Mahoney, J., Spathis, J., Moresi, M., Pagano, R., Pagano, L., Vasconcellos, R., Arnott, H., Varley, B., Parker, P., Biddle, S., & Lonsdale, C. (2024). Effect of exercise for depression: systematic review and network meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ (Clinical research ed.), 384, e075847. https://doi.org/10.1136/bmj-2023-075847
Rantamäki O. & Aura S. 2024. Savonia-artikkeli: Opiskelijan aika on arvokasta – askeleita kohti erinomaista oppimiskokemusta. Savonia-amattikorkeakoulu. Viitattu 18.9.2025. Saatavilla: https://www.savonia.fi/artikkelit/opiskelijan-aika-on-arvokasta-askeleita-kohti-erinomaista-oppimiskokemusta/
Ritchie H & Roser M. 2023. Age structure. Our World in Data. Viitattu: 12.9.2025. Saatavilla: https://ourworldindata.org/age-structure
Sagelv ym. Device-measured physical activity, sedentary time, and risk of all-cause mortality: an individual participant data analysis of four prospective cohort studies. Br J Sports Med, 2023;57(22):1457-1463.
Sherrington, C., Fairhall, N., Kwok, W., Wallbank, G., Tiedemann, A., Michaleff, Z. A., Christopher, A. C. M. Ng & Bauman, A. 2020. Evidence on physical activity and falls prevention for people aged 65+ years: Systematic review to inform the WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour. The international journal of behavioral nutrition and physical activity, 17(1):144. https://doi.org/10.1186/s12966-020-01041-3
Suomen Fysioterapeutit, julkaisuaika tuntematon. Jatkuvan oppimisen suositus. Saatavilla: https://www.suomenfysioterapeutit.fi/fysioterapia/perustutkinnon-jalkeinen-koulutus/jatkuvan-oppimisen-suositus/ Viitattu 18.9.2025.
Suomen Fysioterapeutit. 2016. Fysioterapeutin ammatillinen osaaminen. Fysioterapeutin ydinosaaminen. Viitattu 18.9.2025. Saatavilla: https://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/ammatillinen-osaaminen.html
Särkämö T. Music for the ageing brain: Cognitive, emotional, social, and neural benefits of musical leisure activities in stroke and dementia. Dementia. 2017;17(6):670-685. https://doi.org/10.1177/1471301217729237
The Lancet Healthy Longevity. The life course approach: setting the stage for healthy ageing. Lancet Healthy Longev. 2025 Jan;6(1):100686. doi: 10.1016/j.lanhl.2025.100686. Epub 2025 Jan 24. PMID: 39870094.
UKK-instituutti. 2025. Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. Viitattu: 12.9.2025. Saatavilla: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/
World Health Organization. 2020a. Healthy ageing and functional ability. Viitattu: 12.9.2025. Saatavilla: https://www.who.int/news-room/questions-and-answers/item/healthy-ageing-and-functional-ability
WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour. 2020b. Geneva: World Health Organization. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO. Viitattu: 12.9.2025. Saatavilla: https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/336656/9789240015128-eng.pdf?sequence=1
World Health Organization. 2023. Ageing and health. Viitattu: 12.9.2025. Saatavilla: https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/ageing-and-health
World Health Organization. 2024. Ageing and health. Viitattu: 12.9.2025. Saatavilla: https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/ageing-and-health
Zhao W, Hu P, Sun W, Wu W, Zhang J, Deng H, Huang J, Ukawa S, Lu J, Tamakoshi A, Liu X. 2022. Effect of physical activity on the risk of frailty: A systematic review and meta-analysis. PLoS ONE 17(12): e0278226. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0278226