Johdanto

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu vuosittain noin 25 000 suomalaista eli tämä sairausryhmä koskettaa isoa osaa suomalaisista. Aivoverenkiertohäiriöiden esiintyvyys painottuu ikääntyneeseen väestöön, mutta viime vuosikymmeninä nuorempien, alle 50-vuotiaiden, sairastuvuus on lisääntynyt (Lancet Neurology 2024). Aivoverenkiertohäiriöt aiheuttavat usein toimintakyvyn pitkäaikaista heikentymistä, aiheuttaen indikaation moniammatilliselle kuntoutukselle, mikä on tutkimuksissa todettu tehokkaaksi (Pitkänen & Jäkälä 2020). Moniammatillisuuden toteutumisessa aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutuksessa on kuitenkin vielä puutteita (Suvinen ym. 2024), minkä vuoksi uudet menetelmät, kuten AVH-digihoitopolku, jolla moniammatillisen työskentelyn toteutumista ja sujuvuutta voidaan edistää, ovat AVH-kuntoutukseen tervetulleita.

Sairastuessa tuen ja tiedon tarve on suurimmillaan ja myös moniammatillinen kuntoutus tulisi aloittaa mahdollisimman varhain sairastumisen jälkeen (Aivoinfarkti: Duodecim Terveysportti 2024). Digitalisaatio nähdään maailmanlaajuisesti yhtenä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämisen painopisteenä. Sen yhtenä tavoitteena on myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työkuorman väheneminen ja työajan tehostaminen (Tuomikoski, Liljamo, Reponen, Kanste 2022). Jotta kehitettyjä sovelluksia voidaan käyttää, ne tulisi integroida kliiniseen käytäntöön (Gordon, Landman, Zhang, Bates 2020).

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella eli Pohteella on otettu käyttöön vuoden 2024 alusta aivoverenkiertohäiriödigihoitopolku. AVH digihoitopolun yhtenä tarkoituksena on, että kaikki AVH sairastuneet olisivat ammattilaisten tiedossa ja siten palvelujen piirissä, eikä väliinputoajia olisi. (Pohde.fi 2024). Tutkimuksessa, johon tämä artikkeli perustuu, kartoitettiin ammattilaisten kokemuksia digihoitopolun käytöstä. Saatujen tutkimustulosten pohjalta on laadittu suositus ammattilaisille helpottamaan digihoitopolun käyttöä sekä keinoja polun ylläpitoon.

Ammattilaisten käyttökokemuksia digihoitopolusta

Digihoitopolku nähtiin uutena ja hyödyllisenä työkaluna ja tieto kuntoutujista on nyt kootusti yhdessä paikassa. Hoitopolun käyttökokemusten perusteella havaittiin myös, että digihoitopolku on muuttanut työnkuvaa; ohjausmateriaalit löytyvät yhdestä paikasta ja ohjaaminen digilaitteiden avulla on lisääntynyt. Teknisinä asioina polun kehittämiselle jatkossa käyttäjät toivoivat alustan helpompaa käyttöä, muun muassa verenpainekeskiarvojen automaattista laskemista ja teknistä integraatiota muihin potilastietojärjestelmiin. Tämä vähentäisi kirjautumisia eri järjestelmiin ja säästäisi aikaa sekä helpottaisi edelleen polun käyttöä. Tekninen yhteen toimivuus ja järjestelmien integraatio vähentävät ammattilaisten kuormitusta ja parantavat työn sujuvuutta (Cresswell & Sheikh 2013).

Digihoitopolun hyödyt ja haasteet

Digihoitopolun hyötyinä nousi esille moniammatillisen yhteistyön lisääntyminen, työn kuormituksen sen sijaan koettiin vähentyneen. Hyötynä nähtiin myös, että kuntoutuja saa helposti yhteyden ammattilaiseen. Kehitettävänä seikkana digihoitopolusta nousi esille polun jalkauttamisen haasteet. Organisaation tuen sekä polun käytön koulutuksen puute nähtiin myös haasteina. Riittämätön työaika polun käyttöön lisäsivät työn kuormitusta. Selkeää roolitusta polun käyttöön kaivattiin myös. Selkeät vastuut, digitaaliset ja hyvin toimivat työkalut ja alustat, investoinnit henkilöstön työaikaan ja koulutukseen ovat välttämättömiä digitaalisten ratkaisujen edistämisessä ja käyttöönotossa (Sussex 2024). Kuntoutujiin liittyvänä haasteena lisäksi nousi esille, että kaikki kuntoutujat eivät ota polkua käyttöön riippuen heidän kognitiivisista ja käytännön haasteistaan.

Suositus digihoitopolun käyttöön ja ylläpitoon

Digihoitopolun jalkauttaminen koko hyvinvointialueelle on tärkeää. Organisaation on annettava riittävästi työaikaa ammattilaisille polun käyttöönottoon ja päivittäiseen käyttöön. Ammattilaisilla on oltava selkeät roolit laadittuna polun käyttöön. Tutkimuksessa saadut tulokset tukevat aiempaa tutkimusta, jonka mukaan osastonhoitajille tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että digihoitopolun käyttöönotossa tuli olla riittävät henkilöresurssit sekä johdon tuki (Mikkonen, Wahlberg, Paalimäki-Paakki, Jauhiainen & Linjamo 2023). Polun ylläpitäminen ja aktiivinen kehittäminen jatkossa on tärkeää. Voidaan kuitenkin todeta, että aivoverenkiertohäiriödigihoitopolku nähdään hyödyllisenä arjen työkaluna, joka mahdollistaa moniammatillisen yhteistyön sekä katkeamattoman aivoverenkiertohäiriön hoito- ja kuntoutusketjun.

---

Kirjoittajat

Päivi Höykinpuro, sairaanhoitaja, Monialaisen kuntoutuksen asiantuntija YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Annu Suvinen, ft, TtM, Fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, annu.suvinen@savonia.fi

---

Lähteet

Aivoinfarkti. Duodecim. Terveysportti. Lääkärin käsikirja. Tiina Sairanen 16.12.2021. https://www.terveysportti.fi/apps/dna/ltk/article/ykt00889/search/aivoverenkiertoh%C3%A4iri%C3%B6. Viitattu 30.11.2024.

Cresswell, K., & Sheikh, A. Organisational issues in the implementation and adoption of health information technology innovations: an interpretative review. 2013. International Journal on Medical Informatics. Volume 82, Issue 5, May 2013, Pages e73-e86. https://doi.org/10.1016/j.ijmedinf.2012.10.007 Viitattu 25.4.2026.

Gordon, W.J., Landman, A., Zhang, H. & Bates, D.W. 2020. Beyond validatition: getting health apps into clinical practice. npj Digital Medicine, 3:14. https://doi.org/10.1038/s41746-019-0212-z Viitattu 29.11.2025.

Lancet Neurology 2024;23:P973–1003. https://www.thelancet.com/journals/laneur/article/PIIS1474-4422(24)00369-7/abstract. Viitattu 14.4.2026.

Mikkonen, H., Wahlberg, J., Paalimäki-Paakki, K., Jauhiainen, J. & Linjamo, P. (2023) ”Osastonhoitajien kokemukset saamastaan tiedosta ja tuesta sekä toiminnan muutoksen johtamisesta Terveyskylän digihoitopolun käyttöönotossa: laadullinen tutkimus”, Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 15(3), 366–379. https://doi.org/10.23996/fjhw.122875. Viitattu 19.3.2025.

Pitkänen, J. & Jäkälä, P. 2020. Aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutuksen pullonkaulat. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2020;136(4):411–2. Viitattu 14.4.2026.

Pohde, Ilona. tietohallinto. Terveyskylä. Terveyskylä-ohjeet 2025. https://pohde.sharepoint.com/sites/intranet-tietohallinto/SitePages/Terveyskyla.aspx.Viitattu 23.10.2025.

Sussex, J., Atherton, H., Abel, G., Clark, C., Cockcroft, E., Leach, B., Marriot, C., Newbound, J., Picthforth, E., Winder, R. & Campbell, J. 2024. Supporting Patients’ Use of Digital Services in Primary Health Care in England: Syntesis of Evidence From a Mixed Methods Study of” Digital Facilitation”. JMIR Hum Factors 2024;11e52516. https://doi.org/10.2196/52516 Viitattu 25.4.2025.

Suvinen, A., Saari, H. & Kinnunen, A. 2024. Perusterveydenhuollon sairaaloiden aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutus. Moniammatillinen yhteistyö, sisällöt ja niiden siltaus ICF-luokitukseen. Kuntoutus 2024;47(4): 31–41. Viitattu 14.4.2026.

Tuomikoski, K., Liljamo, P., Reponen, J., & Kanste, O. 2022. Digitaalisten hoitopolkujen vaikutukset terveydenhuollon ammattilaisten prosesseihin erikoistuneessa terveydenhuollossa. Suomen EHealth- ja EWelfare -lehti, 14(3), 326–338. https://doi.org/10.23996/fjhw.112648 Viitattu 29.11.2025.