Artikkeli käsittelee osallisuuden merkitystä vammaispalveluja saavalle ja kuinka kuvalliset AAC-menetelmät tukevat osallisuuden toteutumista. Vammaispalveluja saavan osallisuus voi jäädä pinnalliseksi oman elämän päätöksissä, jos ammattilaiset eivät huolehdi riittävästä tuesta kommunikaatiossa. Visuaalisuuden lisääminen ja ammattimainen käyttö voisi varmistaa osallisuuden toteutumisen vammaispalveluissa.

Vammaispalveluja saa monimuotoinen ihmisryhmä Suomessa. Vammaispalveluiden erityispalveluihin ovat oikeutettuja henkilöt, jotka tarvitsevat välttämättä apua tai tukea arjessaan johtuen vamman tai sairauden aiheuttamasta pitkäaikaisesta fyysisestä, psyykkisestä, kognitiivisesta, sosiaalisesta tai aisteihin liittyvästä toimintarajoitteesta ja jotka eivät saa riittäviä palveluja mm. ensisijaisen sosiaalihuoltolain perusteella (THL 2025c; Vammaispalvelulaki 675/2023, 2§). Tällaisia ovat esimerkiksi henkilöt, joilla on eriasteinen kehitysvammaisuus (muun muassa Downin syndrooma), psyykkisen kehityksen häiriö (muun muassa kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö esimerkiksi ADHD, autismin kirjo) tai onnettomuuden, sairauden myötä saatu vamma kuten muistisairaus (THL Kansallinen koodistopalvelin 2024; WHO 2019).

Vuonna 2024 vammaistukia sai 4,7 % väestöstä. Merkittävästi suurin yksittäinen ryhmä on mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, joihin älylliset kehitysvammat ja psyykkisen kehityksen häiriöt kuuluvat (Kela 2025a & 2025b; WHO 2019). Monihäiriöisyys on usein toistuva piirre. Esimerkiksi autismin kirjon diagnoosin saaneista 33 % on myös kehitysvamma (Zeidan ym. 2022).

Osallisuuden merkitys vammaispalveluja saavalle

Osallisuus on vammaisille henkilöille tärkeää, koska osallisuus kuuluu ihmisoikeuksiin (Ihmisoikeusliitto 2025). Osallisuus tarkoittaa osallisuutta omaan elämään, yhteisöihin ja vaikuttamisen prosesseihin sekä osallisuutta yhteisestä hyvästä (THL 2024a). Vammaisilla henkilöillä se merkitsee erityisesti oikeutta osallistua yhteiskuntaan ja heitä koskevaan päätöksentekoon (Ihmisoikeuskeskus n.d.). Tähän liittyy vahvasti itsemääräämisoikeus, jonka perusteella henkilöllä on oikeus osallistua päättämään henkilökohtaista elämäänsä koskevista asioista (Vammaispalvelulaki). Erityisesti merkittävien päätösten kohdalla (muun muassa muuttaminen, opiskelun aloittaminen) voidaan tarvita tuettua päätöksentekoa, jossa varmistetaan henkilön kyky ymmärtää esimerkiksi mitä vaihtoehtoja on olemassa ja mitä seurauksia eri valinnoilla on (Vammaispalvelulaki 14 §).

Jotta itsemääräämisoikeus ja osallisuus toteutuisivat vammaispalveluja tarjottaessa, voidaan joissain tapauksissa tarvita erilaisia tukimuotoja vuorovaikutukseen, esimerkkinä puhetta tukevia tai korvaavia kommunikaatiomenetelmiä (AAC eli Augmentative and Alternative Communication). AAC-menetelmiä käytetään, kun henkilöllä ei ole puhekieltä tai hänellä on haasteita ilmaista itseään tai ymmärtää puhuttua kieltä. AAC-menetelmät voivat puheen rinnalla tukea esimerkiksi viestin suuntaamista, auttaa puheen vuorovaikutuksellisen roolin havaitsemista tai vähentää puhumiseen liittyvää painetta. AAC:n avusteisiin kommunikaatiokeinoihin kuuluvat erilaiset kuvalliset menetelmät. (Käypä hoito- suositus 2023; Aydin & Diken 2020, 120.)

Kuvalliset AAC-menetelmät tukevat osallisuuden toteutumista

Vammaispalveluja tarvitsevalla haasteet ja vahvuudet ovat hyvin yksilöllisiä. Esimerkiksi autismin kirjon henkilöllä visuaalinen muisti on usein vahva, mutta puutteita voi olla kuuloaistiin pohjautuvassa muistissa ja kommunikointi verbaalisesti ei välttämättä onnistu (Kerola, Kujanpää & Timonen 2009, 26, 168–171). Myös keskivaikeasti kehitysvammaiselle keskittyminen voi olla lyhytjänteistä ja abstraktien käsitteiden, muun muassa tulevaisuuden asioiden, käsitteleminen on vaikeaa (Launonen 2023, 94–95).

AAC-menetelmistä on havaittu olevan erityistä hyötyä vammaisille henkilöille (Aydin & Diken 2020; Launonen 2023, 94–95). AAC-menetelmät tukevat vuorovaikutusta havainnollistamalla ja jäsentämällä toimintaa konkreettisesti kuvan avulla. Menetelmät tukevat puheen ymmärtämistä, esimerkiksi jos puhe on vaikeaselkoista, ja ne tukevat muistia. (Käypä hoito -suositus 2019.) Yksilöllisten tarpeiden vuoksi menetelmän valinta tulee olla aina asiakkaan edun mukainen. Kuvalliset menetelmät eivät myöhemmin käyttöön otettuna korvaa asiakkaan ensisijaista ja tuttua kommunikaation tukea, joka voi olla esimerkiksi selkokieli tai tukiviittomat, mutta ne voivat joissakin tilanteissa olla hyödyllisiä. (Launonen 2023, 173.)

Vaikka henkilö ei oma-aloitteisesti aloittaisi vuorovaikutusta muiden kanssa, se ei tarkoita, etteikö henkilöllä olisi tarvetta tai halua osallistua päättämään omista asioistaan. Esimerkiksi autismin kirjolla olevat ja älyllisesti kehitysvammaiset ovat kertoneet itsenäisyyden olevan heille tärkeää. Itsenäisyyttä he ovat toivoneet tuettavan siten, että he saavat osallistua päättämään asioista ja kommunikoida heille sopivalla tavalla. (Ryan ym. 2024.)

Ilman asiakkaan aitoa mielipidettä ammattilaisen on vaikea arvioida, mikä päätös asiakkaan arjessa on asiakkaalle merkityksellinen. Molemminpuolisella ymmärretyksi tulemisella ja sen varmistamisella voidaan merkittävästi vaikuttaa vammaispalveluja saavan elämänlaatuun. Muun muassa käyttäytymisvaikeudet voivat vähentyä (Käypä hoito -suositus 2023). Turvallisuuden tunteen lisääminen vaikuttaa merkittävästi kykyyn pystyä tekemään selkeitä valintoja (Ryan ym. 2024).

Ammattilaisten osaamista AAC:n kuvallisista menetelmistä on vahvistettava

Vammaispalveluja toteutetaan niin julkisella kuin yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Hyvinvointialueilla, yrityksissä ja säätiöissä yleisiä palveluja ovat työ- ja päivätoiminta sekä asumisen tuki, esimerkiksi tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. (THL 2025a & 2025b; THL 2024b) Näissä työpaikoissa toimii sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, esimerkiksi sosionomeja, sairaanhoitajia ja lähihoitajia (Valvira n.d.). Kaikki ammattilaiset osallistuvat asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen.

Kaikilla ammattilaisilla ei kuitenkaan ole erityisosaamista käyttää AAC:n kuvallisia menetelmiä. Myöskään käyttökelpoisia materiaaleja ei ole aina helposti saatavilla. Kuvallisen menetelmän käytössä haasteita voi tuottaa ammattilaisen tahaton vaikutus asiakkaan ilmaisuun tai tulkintavirhe tilanteessa. Esimerkiksi autismin kirjon henkilöillä toisinaan esiintyvässä ekolaliassa eli kaikupuheessa voi olla kiusaus tulkita henkilön toistavaa puhetta yksioikoisesti (Neely ym. 2015). Henkilön lausuma fraasi vaikkapa elokuvasta voi liittyä jonkun sanan osalta kysyttyyn kysymykseen tai olla kokonaan liittymättä. Joskus asiakas saattaa jopa kiintyä johonkin merkkiin tai kuvaan, jolloin asiakas vastaa aina samaa kuvaa osoittamalla. Vaarana on, että asiakkaan osallisuus toteutuu vain näennäisesti, koska viestin ymmärtämistä ei varmisteta.

Kuvallisten menetelmien tarjonta on viime vuosikymmeninä laajentunut. Maksullisia ovat esimerkiksi PCS-merkit ja Talking mats-menetelmä, joista viimemainitun käyttöön neuvotaan hankkimaan koulutus (Papunet 2024; Douglas 2017; Muistiliitto n.d.). Ilmaisia menetelmiä ovat muun muassa piirrosviestintä ja erilaisia kuvia saa Papunetin kuvatyökalu-materiaalipankista (Papunet 2024). Myös tiettyyn tilanteeseen soveltuvia ilmaisia materiaalipaketteja on kehitetty, esimerkiksi Kuvakommunikaation käyttö RAI-arvioinnissa – toimintamallin tukimateriaali Kuvatuki RAI-arviointikeskusteluun ja Tuetun päätöksenteon opas ja selkokuvat – materiaali (Kehitysvammaliitto 2025; Savas-Säätiö 2021). Ammattilaisten osaamista ja tietämystä eri menetelmien käytöstä on vahvistettava osana sekä ammatti- että ammattikorkeakoulutuksia ja mahdollisesti myös työpaikkakoulutuksissa. Käytettävän materiaalitarjonnan laajentamista olisi hyvä jatkaa. Näillä toimilla vammaispalveluja saavien osallisuus oman elämänsä päätöksissä vahvistuu.

---

Kirjoittajat:

Tia Vesterinen, AMK opiskelija, sosionomin tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elina Pekonen, lehtori, sosiaaliala tutkintokoulutus, Savonia-ammattikorkeakoulu

Auli Pohjolainen, lehtori, sosiaaliala tutkintokoulutus, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Aydin, O. & Diken, I. H. 2020. Studies Comparing Augmentative and Alternative Communication Systems (AAC) Applications for Individuals with Autism Spectrum Disorder: A Systematic Review and Meta-Analysis. Education and Training in Autism and Developmental Disabilitites 55 (2), 119–141. ResearchGate. https://doi.org/10.1177/215416472005500202. Viitattu 28.10.2025.

Douglas, P. 2017. Do you need training to use Talking Mats? TalkingMats. https://www.talkingmats.com/do-you-need-training-to-use-talking-mats/. Viitattu 4.11.2025.

Ihmisoikeuskeskus n.d. YK:n vammaisyleissopimus. Vammaisten henkilöiden oikeudet. https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/vammaisten-henkiloiden-oikeudet/yk-n-vammaisyleissopimus/. Viitattu 5.11.2025.

Ihmisoikeusliitto 2025. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksien-julistus/. Viitattu 5.11.2025.

Kansaneläkelaitos (Kela) 2025a. Tuorein julkistus. Tilasto Kelan vammaisetuuksista (SVT). Tietotarjotin. Kansaneläkelaitos. Julkaistu 16.4.2025. https://tietotarjotin.fi/tilasto/2707112/tilasto-kelan-vammaisetuuksista. Viitattu 5.11.2025.

Kansaeläkelaitos (Kela) 2025b. Vammaistukien saajat rivimuuttujana Sairauspääryhmä. Vammaistukien saajat ja maksetut etuudet. Tilastotietopalvelu. Kansaneläkelaitos. https://tilastot.kela.fi/ibmcognos/bi/?perspective=classicviewer&pathRef=.public_folders%2FRaportit%2F91%2BEtuudet%2F9102%2BVammaisetuudet%2FVammaistukien%2Bsaajat%2Bja%25C2%25A0maksetut%2Betuudet%2B%25289102RS002%2529&id=i66E0AB4E3BE5414585F7FD46A0CAED72&objRef=i66E0AB4E3BE5414585F7FD46A0CAED72&action=run&format=HTML&prompt=true&cmPropStr=%7B%22id%22%3A%22i66E0AB4E3BE5414585F7FD46A0CAED72%22%2C%22type%22%3A%22report%22%2C%22defaultName%22%3A%22Vammaistukien%20saajat%20ja%C2%A0maksetut%20etuudet%20%289102RS002%29%22%2C%22permissions%22%3A%5B%22execute%22%2C%22read%22%2C%22traverse%22%5D%7D. Viitattu 5.11.2025.

Kehityksellinen kielihäiriö (kielen kehityksen häiriö, lapset ja nuoret). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 25.10.2025). https://www.kaypahoito.fi/hoi50085#K1

Kehitysvammaliitto 2025. Kuvakommunikaatiota hyödyntävä uusi toimintamalli tukee kehitysvammaisen henkilön osallisuutta RAI-arvioinnissa. https://www.kehitysvammaliitto.fi/kuvakommunikaatiota-hyodyntava-uusi-toimintamalli-tukee-kehitysvammaisen-henkilon-osallisuutta-rai-arvioinnissa/. Viitattu 28.10.2025.

Kerola, K., Kujanpää, S. & Timonen, T. 2009. Autismin kirjo ja kuntoutus. Jyväskylä: PS-kustannus.

Launonen, K. 2023. Vuorovaikutus: kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. 6. painos. Espoo: Opike.

Muistiliitto n.d. Keskustelumatto. Kuvia tueksi mielipiteen ilmaisemiseen. Kuvat kommunikoinnin tukena. https://muistiliitto.fi/muistisairaus-ja-arki/kommunikoinnin-tukeminen/kuvat-kommunikaation-tukena/. Viitattu 4.11.2025.

Neely, L., Gerow, S., Rispoli, M., Lang, R. & Pullen, N. 2016. Treatment of Echolalia in Individuals with Autism Spectrum Disorder: a Systematic Review. Review Journal of Autism and Developmental Disorders 3(1). ResearchGate. https://www.researchgate.net/publication/285754576_Treatment_of_Echolalia_in_Individuals_with_Autism_Spectrum_Disorder_a_Systematic_Review. Viitattu 28.10.2025.

Papunet, 2024. Kuvat ja esineet kommunikoinnissa. Papunet-verkkopalvelu. Kehitysvammaliitto. Päivitetty: 22.3.2024. https://papunet.net/tietoa/keinoja-vuorovaikutukseen/kuvat-ja-esineet-kommunikoinnissa/. Viitattu 28.10.2025.

Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot (AAC) autismikirjon henkilöillä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu 28.10.2025). https://www.kaypahoito.fi/nix03190

Ryan, J., Brown, H. M, Borden, A., Devlin, C., Kedmy, A., Austin, L., Nicholas, D. B., Kingsley, B. & Thompson-Hodgetts, S. 2024. Being able to be myself: Understanding autonomy and autonomy-support from the perspectives of autistic adults with intellectual disabilities, Autism : the international journal of research and practice 28 (12), 3092–3104. Sage Journals. https://doi.org.ezproxy.savonia.fi/10.1177/13623613241254. Viitattu 28.10.2025.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) 2024a. Osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet. Osallisuuden edistäminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen. Päivitetty 27.11.2024. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-osa-alueet-ja-osallisuuden-edistamisen-periaatteet. Viitattu 5.11.2025.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2024b. Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta. Johtaminen, valvonta ja tilastot. Vammaispalvelujen käsikirja. Päivitetty 17.10.2024. https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/johtaminen-valvonta-ja-tilastot/vammaispalvelujen-hankinta. Viitattu 5.11.2025.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) 2025a. Palvelujen järjestämisvastuu. Johtaminen, valvonta ja tilastot. Vammaispalvelujen käsikirja. Päivitetty 11.3.2025. https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/johtaminen-valvonta-ja-tilastot/palvelujen-jarjestamisvastuu. Viitattu 5.11.2025.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) 2025b. Tuki ja palvelut. Vammaispalvelujen käsikirja. Päivitetty 21.2.2025. https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut. Viitattu 5.11.2025.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) 2025c. Vammaispalvelulain soveltamisala. Tuki ja palvelut. Vammaispalvelujen käsikirja. Päivitetty 4.7.2025. https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/vammaispalvelulain-soveltamisala. Viitattu 5.11.2025.

THL Kansallinen koodistopalvelin 2024. THL tautiluokitus ICD-10. https://koodistopalvelu.kanta.fi/codeserver/pages/code-view-page.xhtml?conceptCodeKey=100055633&classificationType=1. Viitattu 5.11.2025.

Savas-Säätiö 2021. Tuetun päätöksenteon opas ja selkokuvat. https://www.savas.fi/oppaat-ja-julkaisut/materiaalipankki-tuetun-paatosenteon-selkokuvat/. Viitattu 4.11.2025.

Valvira n.d. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilönä työskentely. https://valvira.fi/ammattioikeudet/ammattihenkilona-tyoskentely. Viitattu 5.11.2025.

Vammaispalvelulaki 675/2023. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/675#chp_2__sec_14. Viitattu 28.10.2025.

World Health Organization (WHO) 2019. Chapter V, Mental and behavioural disorders (F00-F99). ICD-10 Version:2019. International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems 10th Revision (ICD-10)-WHO. https://icd.who.int/browse10/2019/en#/F70-F79. Viitattu 5.11.2025.

Zeidan, J., Fombonne, E., Scorah, J., Ibrahim, A., Durkin, M. S., Saxena, S., Yusuf, A., Shih, A. & Elsabbagh, M. 2022. Global prevalence of autism: A systematic review update, Autism Res. 15 (5), 778–790. https://doi.org/10.1002/aur.2696. Viitattu 28.10.2025.