Neuropsykiatrisessa kuntoutuksessa omakuntoutus – yhdessä suunnitellusta ja ohjatusta työskentelystä, tukee asiakkaan arjen sujumista ja vahvistaa itseohjautuvuutta. Tässä YAMK-opinnäytetyön kehittämistyössä syntynyt työkalupakki kokoaa konkreettisia keinoja, joilla kuntoutus kiinnittyy arkeen ja mahdollistaa muutoksen siellä, missä sitä eniten tarvitaan.

Miten kuntoutus voisi tukea asiakkaan arkea myös kuntoutuskäyntien välillä? Omakuntoutus on yhdessä suunniteltua ja ammattilaisen ohjaamaa työskentelyä, jonka tavoitteena on edistää kuntoutumista ja vahvistaa asiakkaan itseohjautuvuutta arjessa (Paavonen, Karhula & Heinijoki 2024, 9–12).

Tämä artikkeli pohjautuu Hanna Hietarinnan ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön, jossa tarkasteltiin neuropsykiatristen asiakkaiden omakuntoutusta. Opinnäytetyö toteutettiin soveltuvin osin toimintatutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa käytännön kehittäminen ja tutkimus etenivät rinnakkain yhteiskehittämisen periaatteiden mukaisesti (Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2020, 17–22).

Kehittämistyöhön osallistui kolmihenkinen moniammatillinen työryhmä, johon kuuluivat psykologi, toimintaterapeutti sekä sairaanhoitaja. Tutkija toimi työryhmän yhtenä jäsenenä ja kehittämisprosessin koordinoijana. Kehittämistyö toteutui aikavälillä 04/2025–04/2026. Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi moniammatillisen työryhmän käyttöön omakuntoutuksen työkalupakki.

Moniammatillinen kehittämisprosessi

Kehittämisprosessi käynnistyi työryhmässä tunnistetusta tarpeesta kehittää neuropsykiatristen asiakkaiden omakuntoutusta tukevia käytännön menetelmiä. Työn teoreettinen viitekehys rakentui moniammatillisen työskentelyn, neuropsykiatrisen kuntoutuksen ja omakuntoutuksen käsitteiden ympärille.

Tutkimuksellinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastateltiin kolmea neuropsykiatrisen kuntoutuksen parissa työskentelevää ammattilaista: psykologia, toimintaterapeuttia ja sairaanhoitajaa. Haastatteluaineistosta tunnistettiin teemoja, jotka liittyivät erityisesti arjen tukikeinoihin, motivaatioon ja asiakkaan osallistumiseen kuntoutukseen.

Analyysin tuloksia käsiteltiin moniammatillisissa työpajoissa, joissa arvioitiin omakuntoutusmenetelmien käytännön toteutettavuutta ja soveltuvuutta osaksi kuntoutustyötä. Työkalupakki koottiin vaiheittain sähköiselle alustalle yhteiskehittämisen pohjalta.

Tulokset

Opinnäytetyön tulosten perusteella neuropsykiatrisen omakuntoutuksen tukeminen rakentuu asiakaslähtöisyydestä, motivaation vahvistamisesta sekä konkreettisista arkea tukevista menetelmistä. Kuntoutuksen vaikuttavuus korostui erityisesti silloin, kun harjoittelu liittyi asiakkaan omaan arkeen ja asiakas osallistui aktiivisesti tavoitteiden suunnitteluun.

Arkea tukivat esimerkiksi viikko-ohjelmat, kalenterit, muistutukset ja tehtävälistat, jotka helpottivat arjen hallintaa ja tavoitteiden toteuttamista kuntoutuskäyntien välillä. Myös myönteinen palaute, asiakkaan vahvuuksien huomioiminen sekä perheen ja muun verkoston tuki vahvistivat motivaatiota ja tukivat opittujen taitojen siirtymistä käytännön tilanteisiin.

Tulosten pohjalta moniammatillisen työryhmän käyttöön kehitettiin omakuntoutuksen työkalupakki, joka kokoaa yhteen arkea tukevia menetelmiä ja materiaaleja neuropsykiatrisen kuntoutuksen tueksi.

Omakuntoutus osaksi arkea

Opinnäytetyön tulokset tukevat aiempaa tutkimustietoa siitä, että neuropsykiatrisessa kuntoutuksessa vaikuttavuutta syntyy erityisesti silloin, kun kuntoutus kiinnittyy asiakkaan arkeen ja asiakas osallistuu aktiivisesti tavoitteiden suunnitteluun (Paavonen ym. 2024, 9–14; Valaas ym. 2023, 5).

Konkreettiset harjoitteet, asiakkaan osallisuus, tavoitteellinen ohjaus ja moniammatillinen tuki voivat vahvistaa toimintakykyä pitkäjänteisesti sekä edistää taitojen siirtymistä arjen tilanteisiin (Klockar ym. 2023, 4–6).

Tutkimusten mukaan omakuntoutuksessa keskeisiä ovat asiakkaan toimijuuden vahvistuminen, itseohjautuvuuden tukeminen sekä arkeen sidottujen menetelmien hyödyntäminen (Lorig & Holman 2003, 2; Timmermans ym. 2024, 5–7). Lisäksi esimerkiksi psykoedukaatio, toiminnanohjauksen tukeminen, tunnesäätelyn harjoittelu ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen voivat tukea neuropsykiatristen asiakkaiden arjen hallintaa ja osallistumista opinnoissa, työelämässä ja sosiaalisissa tilanteissa (Kenter ym. 2023, 4–5; Sibley ym. 2021, 3–4; Soares ym. 2021, 166–170).

Arki on ympäristö, jossa haasteet ilmenevät – ja jossa muutos tapahtuu.

---

Kirjoittajat

Hanna Hietarinta, sairaanhoitaja, Kuntoutus- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisen asiantuntija YAMK-opiskelija, Savonia ammattikorkeakoulu

Anu Kinnunen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

OpenAI. 2026. GPT-5.3 (ChatGPT). Tässä Savonia pro asrtikkelissa tekoälyä on hyödynnetty kirjoitusprosessin tukena. Tekoälyä käytettiin yksittäisten lauseiden ja kappaleiden muotoiluun sekä tekstin selkeyttämiseen. Tekoäly tarkisti tekstin oikeinkirjoituksen. Artikkelin visuaalinen kuva on tuotettu tekoälyn avulla tekijän antamien sisältö- ja rakenneohjeiden perusteella. 20.5.2026. https://chat.openai.com

Kenter, R. M. F., Gjestad, R., Lundervold, A. J., & Nordgreen, T. 2023. A self guided internet delivered intervention for adults with ADHD: Results from a randomized controlled trial. Nature Reviews Psychology, 3(10), 701–719. https://doi.org/10.1016/j.invent.2023.100614. Viitattu 11.1.2026.

Klockar, E., Kylén, M., Gustavsson, C., Finch, T., Jones, F., & Elf, M. 2023. Self-management from the perspective of people with stroke – An interview study. Patient Education and Counseling, 112, 1-6. https://doi.org/10.1016/j.pec.2023.107740. Viitattu 6.11.2025.

Lorig, K. R., & Holman, H. R. 2003. Self-management education: History, definition, outcomes, and mechanisms. Annals of Behavioral Medicine, 26(1), 1–7. https://doi.org/10.1207/S15324796ABM2601_01. Viitattu 11.4.2026.

Ojasalo, J., Moilanen, T., & Ritalahti, J. 2020. Johdatus laadulliseen tutkimukseen (4. painos). Sanoma Pro. Viitattu 11.4.2026.

Paavonen, A.-M., Karhula, M., & Heinijoki, H. 2024. Opas omakuntoutuksen käytännön toteutukseen. Kela. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-284-206-0. Viitattu 11.4.2026.

Sibley, M. H., Graziano, P. A., Bickman, L., Coxe, S. J., Martin, P., Rodriguez, L. M., Fallah, N., & Ortiz, M. 2021. Implementing parent-teen motivational interviewing + behavior therapy for ADHD in community mental health. Prevention Science, 22(6), 701–711. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32103410/. Viitattu 11.4.2026.

Soares, E. E., Bausback, K., Beard, C. L., Higinbotham, M., Bunge, E. L., & Gengoux, G. W. 2021. Social skills training for autism spectrum disorder: A meta-analysis of in-person and technological interventions. Journal of Technology in Behavioral Science, 6, 166–180. https://doi.org/10.1007/s41347-020-00177-0. Viitattu 12.4.2026.

Timmermans, L., Boeykens, D., Sirimsi, M. M., Van de Velde, D., De Vriendt, P., Decat, P., Foulon, V., Van Hecke, A., Vermandere, M., & Schoenmakers, B. 2024. Self-management support (SMS) in primary care practice: A qualitative focus group study of care professionals’ experiences. BMC Primary Care, 25. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38429637/. Viitattu 1.5.2026.

Valaas, H. L., Klokkerud, M., Hildeskår, J., Hagland, A. S., Kjønli, E., Mjøsund, K., Øie, L., Wigers, S. H., Eppeland, S. G., Høystad, T. Ø., Klokkeide, Å., Larsen, M., & Kjeken, I. 2023. Associations between adherence to self-management activities and change in function and health outcomes in the rehabilitation of patients with rheumatic and musculoskeletal diseases. Journal of Rehabilitation Medicine, 55, jrm00362. https://doi.org/10.2340/jrm.v55.2214. Viitattu 6.4.2026.