Tämä artikkeli perustuu laajaan Savonian konetekniikan opiskelijoiden viestintä- ja vuorovaikutuspolku 2023–2025-julkaisuun, joka ilmestyy Savonia Finnan julkaisusarjassa toukokuun 2026 aikana. Tutkimuspolulle astuivat Savonian Tekniikan Konetekniikan syksyllä 2023 opiskelunsa aloittaneet päiväopiskelijat. Tähän artikkeliin on koottu tuloksia, havaintoja ja tulevaisuudennäkymiä polun varrelta.

Suomalainen ammattikorkeakoulutus viettää 30-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2026. Ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa syksyllä 1996 Ammattikorkeakoululain astuttua voimaan 17.3.1996. Tuolloin aloitti myös Pohjois-Savon Ammattikorkeakoulu, nykyinen Savonia-ammattikorkeakoulu, josta tähän mennessä on valmistunut jo yli 34 000 opiskelijaa. Myös kuopiolaisella tekniikan opetuksella on juhlavuosi, koska Kuopion Tekninen koulu aloitti 140 vuotta sitten (1886). Tällä hetkellä Savoniassa opiskelee yhteensä noin 2500 insinööriopiskelijaa. Savonia on osoittanut merkityksensä alueellisena vaikuttajana, sillä valmistuneista 63 % jää Pohjois-Savoon ja Savoniasta valmistuneiden työllisyysaste on ammattikorkeakoulujen kärkeä.

Menestyksen vastapainona ammattikorkeakouluopetus on kohdannut myös kritiikkiä. Syksyllä 2000 silloinen opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala kirjoitti Savon Sanomien Päivän teema -palstalla otsikolla Mitä peruskoululle pitäisi tehdä? Sarjala otti kirjoituksessaan kantaa lyhyesti myös tuolloin 4-vuotiaiden ammattikorkeakoulujen tuloksiin. Sarjalan mukaan ammattikorkeakouluissa aloitti vuosittain 9000 uutta insinööriopiskelijaa, mutta valmistuneiden määrä jäi kolmeen tuhanteen. Yhtenä syynä mainittiin opiskelijoiden heikot matematiikan ja fysiikan taidot.

Opiskelijoiden geneerisistä taidoista on oltu aika ajoin huolissaan heikentyneiden Pisa-tulosten vuoksi. Etenkin opiskelijoiden matemaattisista taidoista on huolestuttu, mutta myös lukutaidosta 2015 alkaen. Heikentyvä suuntaus on ollut molemmissa jatkuva. Keväällä 2023 käyty valtakunnallinen keskustelu geneeristen taitojen merkittävästä heikentymisestä eri kouluasteilla synnytti halun tutkia Savonian opiskelijoiden viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Kohderyhmäksi valikoituivat konetekniikan tuolloin aloittaneet opiskelijat, koska tutkimuspolun rakentaminen onnistui parhaiten heidän viestinnän opetuksen sijoittumiseen kahtena opiskeluvuotena.

Tutkimuspolun tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden viestintätaitoja sekä osaamiseen mahdollisesti liittyviä taustatekijöitä (ikä, koulutustausta, kotipaikka, työkokemus, median käyttö). Polun alussa pohdittiin, miksi viestintä ja vuorovaikutus ovat tärkeitä taitoja sekä opinnoissa että työelämässä. Tuloksena oli ajatus, että opittu tieto ja osaaminen jalostuvat asiantuntemukseksi vuorovaikutuksessa. Osaaminen täytyy välittää vastaanottajalle kirjoittamalla, puhumalla, esiintymällä, tekemällä, lähi- tai etätapaamisessa, digitaalisesti tai fyysisesti läsnä. Toisaalta dialogissa kuunteleminen on tärkeä osa vuorovaikutusta. Viestintä ja vuorovaikutus ovat olennaisia taitoja asiantuntijaksi kasvamisessa. Opiskelijat saivat tutkia projektiviestinnässä kerrontaa ja ongelmanratkaisua videon ja podcastin kautta. Opiskelijakuvaa syvennettiin Webropol-kyselyllä ja omaa ääntä kuulosteltiin Learning Cafessa. Tutkimusote on ollut monimenetelmäinen, sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen.

Opiskelijoiden taustat ja lähtötaso

Ensimmäisenä opiskelusyksynä 2023 opiskelijat tekivät kaksi lähtötasotestiä ja aineistopohjaisen esseen ryhmissä. Testien yhteydessä kysyttiin myös kotipaikkakuntaa, koulutustaustaa, työkokemusta ja ikää.

Konetekniikan 2023 aloittaneista eniten opiskelijoita on Kuopiosta, 16 opiskelijaa (48,4 %). Vain 7 opiskelijaa 33 vastanneesta on kotoisin muualta kuin Pohjois-Savosta. Kun tähän yhdistetään se tieto, että Savoniasta valmistuneista 63 % jää Pohjois-Savon alueelle, niin näyttää siltä, että Pohjois-Savosta tullaan mielellään opiskelemaan, ja myös jäädään asumaan, kotiseudulle. Tästä voi päätellä myös, että ryhmien kulttuurinen tausta on melko samankaltainen, millä voi olla positiivista vaikutusta ryhmäytymiseen ja vuorovaikutukseen.

Ammattikorkeakouluun tullaan joko ammatillisesta oppilaitoksesta tai lukiosta. Savonian konetekniikan 2023 aloittaneista opiskelijoista puolet oli ammattikoulutaustaisia ja puolet lukiotaustaisia. 57,6 prosentilla opiskelijoista ei ollut työkokemusta lainkaan tai alle vuoden. Tämä saattaa vaikuttaa myöhemmin opiskelun aikana kesätöiden ja harjoittelupaikkojen saantiin. Kyselyissä opiskelijat jaettiin ikäluokkiin 29 vuotta tai nuorempi, sekä 30 vuotta tai vanhempi.

Lähtötasotestien tuloksista voi nähdä, että vanhemmat opiskelijat suoriutuivat testistä paremmin kuin nuoremmat. Vanhemmat opiskelijat myös motivoivat esimerkillään nuorempia opiskelemaan ja esimerkiksi tulemaan ylimääräisiin harjoituksiin. Koulutustaustan osalta voi havaita, että ammattikoulutaustaiset suoriutuivat testeistä hieman paremmin kuin lukiotaustaiset ja ylsivät parempaan arvosanaan hieman useammin. Testeissä hylättyjä oli myös hieman enemmän lukiotaustaisilla. Tulos kumosi ennakkokäsityksen ammattikoulutaustaisten huonommasta viestintätaitojen hallinnasta, ainakin tässä konetekniikan ryhmässä.

Aineistopohjaisen esseen aiheen opiskelijat saivat valita konetekniikan alalta oman kiinnostuksensa pohjalta. Opiskelijoiden tuli hakea ja käyttää tekstissä asiaankuuluvia lähteitä. Essee kirjoitettiin Savonian raportointipohjalle ja lähteet tuli merkitä Savonia lähdeviiteohjeistuksen mukaan. Esseet kirjoitettiin ryhmissä, minkä vuoksi oli järkevintä antaa ryhmille yhteinen suullinen palaute. Kirjoitelmassa arvioitiin tehtävän ohjeiden noudattamista, kielenkäytön täsmällisyyttä, oikeakielisyyttä sekä kirjoitelman selkeyttä ja johdonmukaisuutta. Kaikissa arviointikohdissa oli ohjauksen tarvetta. Huomioitavaa on, että tekoälyä ei käytetty, mutta parissa tapauksessa palautettiin aiemmissa opinnoissa tehty työ.

Kerronnan rakenteiden tutkiminen videona kamerakynätekniikalla

Kevään 2024 orientaatioprojektissa tehtiin projektin loppuraportti projektiryhmissä käyttäen kameraa kynänä. Kamerakynätekniikka on jo vanha tuttu pedagoginen menetelmä, jossa videokameraa käytetään kynän tavoin ajatusten ilmaisemiseen, havaintojen tekemiseen ja oppimiseen. Se korostaa kuvaamista toiminnallisena välineenä perinteisen kirjoittamisen rinnalla. Tekniikka kehittää mediataitojen lisäksi myös yhteistyö ja vuorovaikutustaitoja.

Videon kautta tarkasteltiin kerronnan rakentumista, jäsentelyä ja takaumien merkitystä. Videot esitettiin projektin lopuksi, jolloin voitiin yhdessä tarkastella kunkin suullisesta ilmaisusta, äänenkäyttöä ja videon kokonaiskerrontaa. Videoissa voitiin viitata lähteisiin ja havainnollisesti kuvata esimerkiksi hitsausta. Opiskelijat saivat avukseen käsikirjoituspohjan, johon he saattoivat suunnitella kuvattavan näkymän, siihen sisältyvän sanoman, toiminnan, kuvakulman, tehosteet ja otoksen keston.

Opiskelijat innostuivat tehtävästä ja paneutuivat aiheeseen hienosti. Luova toiminta teki ilmapiiristä vapautuneen ja hyväntuulisen.

Ongelmanratkaisua podcastin muodossa

Kevään 2025 TKI-projektissa harjoiteltiin ongelmanratkaisua ja vuorovaikutusta podcastissa. Tehtävä tehtiin ryhmissä, joissa opiskelijoille annettiin suunniteltavaksi mikrotyöpaja kuvitteellisessa ympäristössä. Suunnittelun jälkeen aiheesta äänitettiin podcast.

Kun käytetään luovia menetelmiä, ohjaajan tulee olla mahdollisimman selkeä ja ymmärrettävä. Tässä tapauksessa ryhmille ei sanottu riittävän selkeästi, että tarkoitus on vasta podcastin äänityksessä päättää työpajan rakennustavoista keskustelun ja vuorovaikutuksen kautta. Niinpä useimmat ryhmät paneutuivat säntillisesti ongelmanratkaisuun, tekivät mallipiirroksia ja jättivät podcastissa turhan vähän tilaa aidolle keskustelulle ja mielipiteen ilmaisulle.

Prosessista annettiin suullinen palaute. Useimmat opiskelijat eivät olleet aiemmin äänittäneet podcastia. Ohjaajalle palkitsevinta tässä tehtävässä olikin ryhmien ilo ja vapautuneisuus äänityksen jälkeen. Kaksi ryhmää aikoi ryhtyä tekemään omia podcasteja.

Loppukyselyn tulokset

Loppukyselyyn vastasi 38 opiskelijaa. Testejä ja kyselyitä käsiteltiin kvantitatiivisin menetelmin, ja esseitä, videoita ja podcasteja laadullisin menetelmin. Palautetta annettiin suullisesti havaintojen pohjalta.

Pitkän tekstin lukemista suurin osa opiskelijoista piti helppona tai erittäin helppona. Pitkän tekstin lukeminen oli hankalaa tai erittäin hankalaa neljälle opiskelijalle. Lukihaasteita oli kolmella ja tenteissä sai lisäaikaa kaksi opiskelijaa.

Kysymykseen Mistä luet päivän uutiset? suurin osa (76 %) kertoi lukevansa ne sosiaalisesta mediasta (FB, Instagram, Tiktok, YouTube). Iltapäivälehdistä luki 58 % ja päivittäin ilmestyvästä sanomalehdestä 24 %. Tällä kysymyksellä haluttiin kartoittaa opiskelijoiden tiedonsaantikanavia asteikolla lineaari-epälineaari.

Kirjoittamisen osalta 76 % katsoi olevansa aloittelija ja 24 % asiantuntija. Oman aineistopohjaisen esseen kirjoittamisen taidon suurin osa (61 %) arvioi kohtalaiseksi (3) asteikolla 1–5. Neljä opiskelijaa arvioi taitonsa erinomaiseksi (5) ja yksi opiskelija erittäin huonoksi (1).

Opiskelijat kokivat tarvitsevansa viestinnänohjausta opinnäytetyö kirjoittamisessa (81 %), opintojen aloitusvaiheessa (62 %) ja projekteissa (27 %). Tulos vahvistaa opiskelijoiden kannalta hyväksi viestinnän opetuksen järjestämisen siten, että projektien tilalle tulee Ammatillinen viestintä 3 op. Järjestely parantaa suurempiin kokonaisuuksiin keskittymistä opetuksessa.

TKI-projekti loppuseminaarin suullisessa esityksessä opiskelijat onnistuivat omasta mielestään parhaiten jännityksen hallinnassa ja äänenkäytössä. Tähän saattoi vaikuttaa, että puhumista ja vuorovaikuttamista harjoiteltiin paljon videoissa ja podcasteissa. TKI-projektin suullisesta esityksestä suurin osa (54 %) antoi itselleen arvosanan 3.

On huomattava, että tulokset ja huomiot koskevat vain konetekniikkaa, eivät koko Savoniaa. Viestinnän opintojen sisällöt ja määrät poikkeavat toisistaan eri koulutusaloilla. Tulokset ovat suuntaa antavia, koska opiskelijamäärä vaihteli testeissä ja muissa harjoitteissa. Opiskelijoita oli alussa mukana 64 ja loppukyselyssä vain 38. Keskeytyneiden opintojen syitä olisi ollut hyvä tutkia paremmin.

Tulevaisuuden näkymiä ja kehittämisideoita

Laajemman julkaisun visio-osassa tarkastellaan paradigman muutosta opetuksen kehittämisessä. Tässä keskeisiä termejä ovat luovuus, motivaatio, ajattelemisen ajattelemisen (metakognition) opettaminen sekä tekoälyn viisas ja eettinen käyttö, joiden kehittämisen tavoitteena on ehyt ajattelu.

Lukuvuonna 2025-2026 olemme Savoniassa kehittäneet viestintäopetuksen tueksi pellillisyyttä hyödyntävän Moodle-kurssin, jossa opiskelijat pääsevät ratkomaan kuvitteellisen yrityksen TKI-osaston viestintäkaaosta. Pelillistämisen tarkoituksena on herätellä motivaatiota ja luovuutta. Tehtäviin on rakennettu myös itsereflektioelementtejä esimerkiksi oman viestintätyylin tunnistamisen näkökulmasta, mikä tukee myös metakognition kehittymistä. Tulevaisuudessa opetuksessa onkin enenevissä määrin tarpeellista huomioida opiskelijoiden motivoinnin tukeminen ja oman aktiivisuuden ja kriittisen ajattelun herättely ja tuki, sillä paitsi opiskelijoiden toiveet ja odotukset, myös tekoäly vaikuttaa siihen, kuinka opetusta ja oppimisprosesseja tulee rakentaa.

Enemmän tulevaisuusvisioista voi lukea myöhemmin toukokuussa Savonian konetekniikan opiskelijoiden viestintä- ja vuorovaikutuspolku 2023–2025 – julkaisusta (Savonia-Finnan julkaisusarja).

---

Kirjoittajat

Teija Tossavainen, viestinnän lehtori (1.9.2025 saakka), Savonia-ammattikorkeakoulu

Oona Rantamäki, monimuotopedagogiikan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tommi Salmela, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Kirjallisuutta ja tutkimuksia

Hakala, J. (2024). Motivaatio. Meitä liikuttava voima ja miten se vahvistuu. Keuruu: Otavan Kirjapaino.

Hakala, J. (2024). Laadullisen tutkimuksen ABC. Menetelmäopas opinnäytteen tekijälle. Tallinna: Gaudeamus Oy.

Hautio, M.;& Lindholm, A. (2025). Tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmät. Helsinki: Professional Publishing Finland Oy.

Koponen, J.;Salin, L.;& Isotalus, P. (2025). Etäjohtaminen ja digitaalinen viestintä. Druktãva: Gaudeamus Oy.

Kosmyna, N. (10. 6. 2025). Your brain on chatgpt: Accumulation of cognitive debt when using an ai assistant for essay writing task. (N. Kosmyna, Toimittaja) Haettu 15. 8. 2025 osoitteesta (MIT) Media Lab Research Theme: Life with AI: https://www.media.mit.edu/publications/your-brain-on-chatgpt/

Lakka, L. (2024). Takarivin tekstikäytänteet. Helsinki: Helsingin yliopisto. Haettu 10. 6. 2024 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9671-2

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (21. 1. 2021). Korkeakouluopiskelijoiden geneerisiä taitoja voidaan vahvistaa koko koulutuspolun ajan. Haettu 15. 8. 2023 osoitteesta Opetus- ja kulttuuriministeriö: https://okm.fi/-/korkeakouluopiskelijoiden-geneerisia-taitoja-voidaan-vahvistaa-koko-koulutuspolun-ajan

Pietilä, P. (4. 4. 2025). Äidinkielen luokka ja sukupuoli : etnografinen tutkimus äidinkielen/suomen opinnoista osaamisperusteisessa tekniikan alan ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Haettu 4. 6. 2025 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-84-1298-4

Ursin, J.;Hyytinen, H.;& Silvennoinen, K. (21. 1. 2021). Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi : Kappas!-hankkeen tuloksia. Haettu 15. 8. 2023 osoitteesta Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:6: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-892-2

Åkerblad, L.;& Seppänen-Järvelä, R. (2024). Monimenetelmällinen tutkimus. Helsinki: Gaudeamus.