Vuonna 2025 vietämme kestävyysviestinnän huippuvuotta. Vuoden aikana paneudumme eri tapahtumin viestinnän mahdollisuuksiin ilmastotyön vauhdittajana. Kevään aikana järjestettiin muun muassa ajatuspajoja. Yhden ajatuspajan teemana oli: TIEDE – Ilmastoviestintää ihmisaivoille.

Vaikka tiedeyhteisö peräänkuuluttaa ripeitä ilmastotoimia, tutkimuksilla on päästy myös sen jäljille, miksei tieto useinkaan riitä motivoimaan muutoksiin. Ilmastoviestinnän onnistuminen vaatii, että väistetään karikot, jotka liittyvät mm. inhimillisiin taipumuksiin, ajattelun vinoumiin ja erilaisiin rakenteisiin. Toisaalta on tärkeää oivaltaa myös ihmisaivojen ja -yhteisöjen vahvuudet. Niiden huomiointi viestinnässä on olennaista menestyksekkäille ilmastotoimille, oivallutti meitä ilmastotutkija ja tietokirjailija  Mira Hulkkonen (FT). Hänen kirjansa  Ilmasto-oivalluksia – Kuinka ihmismielen supervoimat valjastetaan planeetan parhaaksi  julkaistiin vuonna 2023 (Gaudeamus)

Kuvittele miltä maailma voisi näyttää ja kerro se eteenpäin

Työpajassa pohdimme viestintää kohderyhmien näkökulmista alustajan oivallusten pohjalta.

Asiantuntija-ryhmässä valitsimme oivallukset:

Oivallus 1: Avita kuvittelukykyä.
Anna mallia! Esimerkit ja vastustamattomat roolimallit ovat avainasemassa, kun autetaan näkemään muutosten houkuttelevuus. Esimerkkeinä voivat olla myös taide, elokuvat, kirjallisuus. ​

Jotta voimme toteuttaa kestäviä valintoja, tulee meidän ensin pystyä kuvittelemaan se, miltä maailma näyttää niiden seurauksena ja toisaalta ”mielikuvaharjoitella” (kuin urheilijat) niiden toteuttamista. Erityisesti paremman maailman kuvittelukyky on meillä kollektiivisesti heikohko.​

Oivallus 2: Juhli onnistumisia matkan varrella.

Se kasvattaa ymmärrystä siitä missä mennään ja miltä onnistuminen näyttää. Ilmastotoimet yhdistyvät positiivisiin tunteisiin.

Keskustelusta nousi seuraavanlaisia ehdotuksia asiantuntijaviestintään:

• Ole rohkea!

Ollakseen rohkea ympärille tarvitaan luottamuksen ilmapiiriä ympärille

• Tee yhteistyötä monialaisesti, eri osaajien kanssa

Se avartaa ajattelua ja pakottaa pois siiloista

• Herätä tunne! ja - Ole asianTUNTIJA!

Nämä kirvoittivat vilkasta keskustelua ilmaisutyyleistä ja kielenkäytöstä: ammatti vs. asiateksti, yleistajuttavuus vs. tietty kohdeyleisö, luova ilmaisu viestin tuottamisessa. 

Tässä yhteydessä puhuttiin taiteilijoiden tai luovan kirjoittamisen metodeista viestintämuotojen monipuolistamiseksi ja viestin selkeyttämiseksi. Yksi keskusteluvirta pyöri tunne-sana ympärillä: asiantuntija tuntee teoreettisesti asian syvällisesti, ja joskus siihen liittyy vahvoja emootioita. Pitäisikö uskaltaa tuntea enemmän, voisiko sen kääntää vahvuudeksi ja pyrkiä viestinnässä myös tunteiden herättämiseen?

Tunteita herättävät viestit kiinnostavat

Asiantuntijaviestinnässä vaaditaan ydinviestien tiivistämistä ja ylipäätään tekstin tiiviyttä; tällöin vaarana on, että oleelliset asiat hukkuvat ja vastaanottaja ei ymmärrä asiakokonaisuutta. Esimerkiksi hankehakemuksissa vastassa on myös rajallinen merkkimäärä. Ja vaikka liitteitä voi lisätä, herää epäilys, luetaanko niitä syvällisesti.

Asiantuntija joutuukin viestimään monentasoisesti ja eri kohderyhmille: kollegoille, tki-rahoittajille, hankkeiden kohderyhmille, tutkimusorganisaatioille, erilaisille asiantuntijoille, suurelle yleisölle. Kun viestin vastaanottajia on monenlaisia, on haasteena osata käyttää oikeanlaista kieltä oikealle yleisölle.

On tutkittu tosiasia, että viestit, jotka herättävät meissä tunteita, saavat myös kiinnostumaan asiasta. Todennäköisesti myös muistamme myöhemmin asian paremmin – tai vähintään sen aiheuttaman tunnereaktion.

Viralliset asiakirjat, suunnitelmat ja raportit herättävät harvoin vahvoja tunnereaktioita. Asiakirjoittaminen keskittyy nimensä mukaisesti asioihin: faktoihin, lukuihin, tietoihin, viitteisiin.

Millaista olisi esittää sama asia erilaisessa muodossa? Helpottaisiko se monimutkaisten asiakokonaisuuksien hahmottamista, ymmärtämistä ja kirkastamista?

Ilmasto muuttuu

Ilmastokestävyyttä tietoisesti ja ennakoivasti

Sopeutumistoimilla mahdollisuuksia ja vaikutuksia.

Uusi

Innovatiivinen

Yhteistyö

Mahdollisuuksia: ilmastotietoisuus

Climate Goals

Coordination need,

Coordination done

by network.

Impact by climate road map.

Impressiveness supports decision making

Widely achieving responsibilty of companies.

Tools and tips has not yet been sufficient.

Ilmastokulttuuri vaikuttaa

Päästövähennyksiin ilmastotiekartalla.

Vastuullisuuspoluilta ilmastoriskeihin sopeutumiseen.

Yhdessä

Kokeilemalla

Vaikuttavasti

Viestimällä

Näistä on Pohjois-Savon ilmastokulttuuri tehty.

Kyllä, hankesuunnitelmasta saa tosiaan aikaiseksi runon! Runoversioita on mielenkiintoista lukea. Mitä ne paljastavat minusta tai käsiteltävästä asiasta? Avaako lyhyeen runoon tiivistetty, virkamieskielestä riisuttu teksti jotakin uutta hankkeesta, sen tavoitteista ja toimintatavoista?

Jatkoimme testaamista kesäkuussa Savonian Hankeviestijöiden ryhmän artikkelityöpajassa. Koolla oli noin 10 hankeviestinnän ammattilaista. Tehtävänannon jälkeen yleisin reaktio oli hämmennys ja valtava lisäkysymysten tulva. Viestintäasiantuntijat totesivat itsekin, että tarkkoihin säädöksiin ja ohjeisiin perustuvaan TKI-viestintään tottuneelle ammattilaiselle luovuus, rajattomuus, suoranainen sääntöjen puute tuntui aluksi vaikealta. “Voinko käyttää samaa sanaa kaksi kertaa”, “voinko taivuttaa sanaa, entä vaihtaa sijamuotoja?” kysymykset kuuluivat. Muutamia ikäviä sääntöjäkin oli: ei saa käyttää konetta, ei Chat GPT:tä ja pitää kirjoittaa runot käsin. Nämä tuntuivat aluksi hankalalta, lopulta useimmista vapauttavilta säännöiltä.

Kun alkuhämmingistä oli selvitty, ryhmä hiljeni ja alkoi paneutuneesti ensin tutkia edessään olevia hankesuunnitelmia ja Savonian strategian otteita, sitten etsiä teksteistä sydänsanoja ja muodostaa niistä runoja. Lopputuloksena syntyi upeita tiivistyksiä. Näin kokemusta luonnehti eräs paikalla ollut pitkän linjan viestintäammattilainen:

“Ensin oli valtava hämmennys, sitten kamala kakofonia ja lopuksi syvä hiljaisuus, kun runosuonet alkoivat avautua. Syntyi hienoja runoja (…) Suosittelen lämpimästi kokeilemaan #blackoutpoetryä 😉! Antaa mukavasti perspektiiviä kirjoittamisen eri näkökulmiin. Asiantuntija voi olla myös asian tuntija”

TKI-toiminnan ydin löytyy sydänsanojen kautta?

Tulimme siihen tulokseen, että Black Out Poetry voi olla erinomainen keino alustaa hankkeen alkutaipaleella aihetta ja johdattaa tiimi syvemmälle teemaan. Millaisia eri tiimiläisten runot ovat? Paljastavatko ne, että tiimin eri jäsenet lähestyvät aihetta eri suunnista tai preferoivat kokonaan eri osia suunnitelmasta? Samanlainen työpaja sopisi hyvin myös hankkeen puoliväliin tai hetkeen, jolloin tuntuu, että alkuperäinen, yhteinen suunta on hukassa. Se saattaa hyvinkin löytyä uudelleen sydänsanojen ja runouden kautta!

Vaikka asiantuntijan työ on vahvasti tietopohjaista, hyvin argumentoitua, lähteisiin ja perusteltuun tietoon perustuvaa, ei tunnettakaan sovi unohtaa. Projektin etenemisessä myös intuitiolla on keskeinen rooli – varsinkin kokenut asiantuntija peilaa alitajuisesti, ollaanko menossa oikeaan suuntaan, vai pitääkö sitä hakea uudelleen. Tulevaisuuteen tähtäävä menestyksekäs kehittämistyö edellyttää mielikuvituksen ja luovuuden käyttöä.

Asiantuntija saa siis olla myös asianTUNTIJA. Se on yksi luovuuden elinehdoista.

Olipa kyse viestinnästä ulospäin, tiimin sisällä tai vaikka vain omien ajatusten jäsentelystä, tunteiden ja alitajunnan herätteleminen kannattaa.

Kirjoittajat:

Raisa Leinonen, TKI-asiantuntija, Ilmastokriisi-hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu

Aino-Maria Savolainen, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Kestävyysviestinnän huippuvuoden päätapahtuma ja foorumi järjestetään 23.10.2025 Scandicissa Kuopiossa (Satamakatu 1).

Yhteistyössä:

Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Europe Direct Kuopio, Savonia sekä hankkeet Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hanke, Ilmastokriisi – alueellinen sopeutuminen ilmastonmuutokseen -hanke  Pohjois-Savon SISU ja Ilmastokriisi – alueellinen sopeutuminen ilmastonmuutokseen – Ilmastoturvallisuus

Lähteet:

Hulkkonen, Mira: Ilmasto-oivalluksia – Kuinka ihmismielen supervoimat valjastetaan planeetan parhaaksi. (Gaudeamus 2023)

Glatch, Sean: What is Blackout Poetry? Examples and inspirations. 2023 https://writers.com/what-is-blackout-poetry-examples-and-inspiration Haettu 16.6.2025.

Ilmastokriisi – alueellinen sopeutuminen ilmastonmuutokseen – Ilmastoturvallisuus -hanke.

Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hanke, Ilmastokriisi – alueellinen sopeutuminen ilmastonmuutokseen -hanke