Biokaasu tarjoaa mahdollisuuden parantaa maatilojen energiaomavaraisuutta, ravinteiden kierrätystä ja ympäristöystävällisyyttä. Haastattelututkimuksessa selvitettiin 12 biokaasua tuottavan maatalousyrittäjän kokemuksia: miten investointi koettiin, millaisia haasteita kohdattiin ja mitä neuvoja biokaasuinvestointia suunnitteleville yrittäjille tarjotaan.

Haastatelluista suurin osa oli maitotilayrittäjiä, mutta edustettuna olivat myös naudanliha-, kasvi- ja siipikarjatuotanto. Tilojen peltopinta-ala vaihteli 145–800 ha välillä, ja biokaasureaktorien koot 77–2300 m3. Biokaasuinvestointien kustannukset olivat olleet keskimäärin noin 1,18 miljoonaa euroa, ja tukitaso yleisimmin 50 %. Laitosten käyttöönottovuodet painottuivat viimeiseen viiteen vuoteen, mikä kuvaa hyvin alan kasvua. Kaasun avulla tuotettiin lämpöä kaikilla laitoksilla, lisäksi myös sähköä yhdeksällä ja liikennepolttoainetta kolmella laitoksella.

Hyödyt ja oheishyödyt: biokaasu on enemmän kuin energiaa

Biokaasuntuotannon suurimpana hyötynä pidettiin luonnollisesti energiaomavaraisuuden paranemista, mutta lähes yhtä vahvasti nousivat esiin lietepohjaisen prosessin mädätejäännöksen edut lietelantaan verrattuna. Mädätejäännös on lähes hajutonta, homogeenista ja helposti käsiteltävää, jolloin levitys on sujuvaa eikä aiheuta epäsopua naapurustossa. Mädätteen sisältämästä typestä merkittävä osa on liukoisessa muodossa ja siten paremmin kasvien käytettävissä. Lisäksi mädäte imeytyy nopeasti maahan, mikä vähentää kasvuston likaantumista.

Positiivisina asioina mainittiin muun muassa laitosten toimintavarmuus ja pieni päivittäinen ajankäyttö. Joillain tiloilla käytettiin kuivikkeena mädätejäännöksestä separoitua kuivajaetta, mikä lisää omavaraisuutta. Biokaasulaitoksen koettiin myös tukevan tilojen kestävän kehityksen tavoitteita ja parantavan sekä yleistä imagoa että rahoitusasemaa tulevaisuudessa. Yleisesti koettiin, että biokaasu ei ole pelkkä energiaratkaisu, vaan kokonaisvaltainen osa maatilan toimintaa.

Haasteet – lupaprosessit ja kustannusten hallinta

Vaikka hyödyt ovat moninaiset, investointi biokaasulaitokseen ei välttämättä ole ongelmaton. Kolme keskeistä haastatteluissa esiin noussutta haastetta olivat lupaprosessit, kustannusten hallinta ja tietyt tekniset ongelmat.

Rakennus- ja ympäristölupaprosessien kestot vaihtelivat muutamasta viikosta useisiin vuosiin. Epäjohdonmukaisuudet ja jopa mielivaltaisilta tuntuneet viranomaisvaatimukset aiheuttivat turhautumista, ja moni joutui tekemään täydennyksiä hakemuksiin. Esimerkkeinä mainittiin toistuvat lausuntopyynnöt, ohjeiden puutteet ja hankkeen kyseenalaistaminen viranomaisten taholta. Kokemukset korostavat asiantuntija-avun ja hyvän ennakkosuunnittelun tärkeyttä. Uusiin Elinvoimakeskuksiin kohdistuu suuria odotuksia yhdenvertaisen käsittelyn ja sujuvien hakuprosessien suhteen.

Haasteet kustannusten hallinnassa näkyivät budjetin ylityksinä, joita syntyi yli puolelle vastaajista, erityisesti infrarakentamisen (2 vastaajaa) ja laitetoimittajien toiminnan vuoksi (3 vastaajaa). Kustannusarviot vaihtelivat alle puolesta miljoonasta 3,6 miljoonaan, ylitykset puolestaan muutamasta kymmenestä tuhannesta yli sataan tuhanteen euroon.

Teknisistä haasteista nousi useimmin esiin kuivien syötteiden, kuten säilörehun ja ruokintatähteiden, lisäys reaktoriin. Ongelmina mainittiin syöttimien tukkeutuminen ja jäätyminen. Käytännön ratkaisuja kuivien syötteiden lisäykseen oli lähes yhtä monta kuin niitä käyttäviä laitoksiakin, joten vakiintunutta käytäntöä ei vaikuta vielä syntyneen.

Kohdatuista haasteista huolimatta lähes kaikki vastaajat (11/12) tekisivät investoinnin uudelleen, osa jopa suuremmassa mittakaavassa.

Käytännön vinkit investointia suunnitteleville

Biokaasuinvestointi on pitkäaikainen ratkaisu, joka vaatii huolellista suunnittelua. Haastatellut yrittäjät antoivat runsaasti neuvoja, joista keskeisimmät ovat:

• Tutustumiskäynnit: Käy useilla laitoksilla ja keskustele käyttäjien kanssa. Näin saat realistisen kuvan arjesta ja kustannuksista.

• Laitetoimittajien taustat: Selvitä referenssit ja huoltopalvelut. Luotettavuus on olennaista sekä laitoksen rakennus- ja käynnistysvaiheessa että myöhemmin prosessin jo toimiessa. Biokaasulaitos on pitkäikäinen investointi.

• Kilpailutus: Tee selkeät sopimukset ja älä hyväksy ylimääräisiä kustannuksia ilman perusteluja.

• Asiantuntija-apu: Konsultin käyttö lupaprosesseissa ja suunnittelussa säästää aikaa ja hermoja.

• Kannattavuuslaskelmat: Huomioi maksuvalmius ja varaudu viivästyksiin.

• Kapasiteetin suunnittelu: Mieti tulevaisuuden tarpeet, älä mitoita vain nykyhetken mukaan.

• Kaasun hyödyntäminen: lämpö, sähkö ja lämpö, liikennekaasu tai niiden yhdistelmä – monipuolisuus lisää joustavuutta.

• Verkostoituminen: Kokemusten jakaminen auttaa välttämään virheitä ja löytämään uusia ratkaisuja.

Moni vastaaja kannusti rohkeuteen. Vaikka investointi on suuri, hyödyt ovat pitkäaikaisia ja tukevat tilan kilpailukykyä.

Tulevaisuuden näkymät – biokaasu osaksi arkea

Biokaasuntuotanto maatiloilla nähtiin edelleen vähän hyödynnettynä mahdollisuutena. Yrittäjät korostivat yhteistyön merkitystä, jotta energian tuotanto ja hyödyt pysyvät viljelijöiden käsissä. Biokaasu tarjoaa ympärivuotista energiaa ja voi olla kilpailukykyisempi vaihtoehto kuin monet muut uusiutuvat ratkaisut. Moni haastateltu näkee, että biokaasulaitos pitäisi olla jokaisen navetan jatkeena. Potentiaalia on paljon, tarvitaan vain rohkeutta tarttua siihen.

Biokaasu ei ole pelkkä energiaratkaisu, vaan kokonaisvaltainen askel kohti kestävää ja kannattavaa maataloutta. Haastattelujen perusteella investointi tuo mukanaan monia taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja käytännön hyötyjä, jotka helpottavat arkea ja parantavat tilan omavaraisuutta. Vaikka lupaprosessit ja kustannusten hallinta voivat olla haastavia, huolellisella suunnittelulla ja oikeiden kumppanien kanssa toteutettuna asiat onnistuvat.

”Rohkeutta! Prosessissa ei menetetä mitään, vaan päinvastoin ympäristökin hyötyy!”

Artikkeli perustuu FarmGas-PS3 –hankkeessa toteutetun haastattelututkimuksen tuloksiin.

---

Kirjoittaja: Anu Tiikkainen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu