Joukko ihmisiä luokkahuoneessa.

Savonia-artikkeli Pro: Blended Intensive Programme (BIP) -viikko Savoniassa: Bioanalyytikoiden rooli terveyden edistämisessä ja diagnostiikassa

Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Blended Intensive Programme (BIP) -viikko järjestettiin ensimmäistä kertaa bioanalytiikan tutkinto-ohjelmassa Savoniassa. Tälle viikon mittaiselle intensiivikurssille osallistui 11 Savonian bioanalyytikko-opiskelijan lisäksi seitsemän opiskelijaa ja yksi opettaja UCLL Leuven-Limburgista Belgian Leuvenista ja kolme opiskelijaa Niederheinista Saksan Krefeldistä. Samaan aikaan yhdeksän Savonian bioanalyytikko-opiskelijaa osallistui BIP-intensiivikurssille ERASMUS-partnerikorkeakoulussa UC Leuven-Limburgin kampuksella Belgiassa ja Niederheinissa Saksan Krefeldissä.

Partnerikorkeakoulumme Euroopassa ovat jo useamman vuoden järjestäneet yhteisen, kansainvälisen projektiviikon viikolla 12. Osallistujia on ollut mm. Belgiasta, Saksasta, Itävallasta, Hollannista ja Isosta-Britanniasta. Viikon aikana eri korkeakoulut järjestävät samankaltaisen projektiviikon samanaikaisesti eri maissa. Jokaisesta korkeakoulusta osa opettajista ja opiskelijoista jää omalle kampukselle ja osa lähtevät vaihtoon toiseen korkeakouluun. Kaikissa osallistuvissa paikoissa projektiviikon perusrakenne on sama, projektien yksityiskohtaisen toteutuksen kuitenkin vaihdellessa maittain. Viikon lopuksi opiskelijoiden arviointi tapahtuu samalla arviointilomakkeella. Myös Savoniassa järjestetty BIP-viikko noudatti toteutukseltaan tätä yhteistä BIP-viikon rakennetta.

Johdanto

BIP-viikon markkinointi ja osallistujien rekrytointi aloitettiin Savoniassa hyvissä ajoin ja osallistujat olivat saaneet muun muassa asumiseen ja saapumiseen liittyvää informaatiota joulukuussa 2024. Projektiryhmiin jako tehtiin satunnaistamalla opiskelijat eri projekteihin. Tieto ryhmiin jaosta lähetettiin helmikuussa ja osallistujat saivat tarkemmat tiedot projektien sisällöstä BIP-viikkoon liittyvässä virtuaalitapaamisessa. Virtuaalitapaamisessa käytiin läpi BIP-viikon ohjelmaa, esiteltiin Moodle-ympäristö ja osallistujat pääsivät Zoomin Breakout-roomeissa tutustumaan projektiryhmäläisiinsä.

BIP-viikko

Viikon ohjelmassa oli ensimmäisenä päivänä tutustumista toisiin osallistujiin, vierailu XR-centerissä, kampuskierros ja yhteinen ruokailu suomalaisten opiskelijoiden johdolla. Päivän päätteeksi opiskelijat pääsivät projekteja vetävien opettajien kanssa perehtymään tarkemmin projektien sisältöön ja ohjeisiin. Projekti 1 käsitteli mikrobiologiaa, projekti 2 fysiologiaa ja terveydentilan selvittämisessä käytettyjä näytetutkimuksia ja projekti 3 hematologian ja kemian näytetutkimuksia.

Project 1: The role of the diagnostics in the prevention of the infection diseases

Mikrobiologian projektiin osallistui 8 opiskelijaa ja he työskentelivät työpareina. Opiskelijat saivat tehtäväksi tunnistaa kahdelta viljelymaljalta bakteerit ja tehdä niille antibioottiherkkyysmääritykset. Tunnistusprosessi eteni bakteerien tunnistuskaavion mukaisesti.

Varsinaiset näytteet olivat kantakokoelmabakteereja, mutta niiden taustaksi oli esitelty virtsa- ja leikkaushaavanäyte. Virtsanäytteestä tunnistettiin Escherichia coli, Proteus mirabilis ja Klebsiella pneumoniae. Leikkaushaavanäytteen bakteerin nimeksi saatiin Staphylococcus aureus. Kaikille bakteereille määritettiin myös sopivat diagnostiset antibiootit.

Opiskelijat työskentelivät ohjeiden mukaan joustavasti ja mutkattomasti. Työmenetelmät erosivat osittain eri maiden välillä. Olikin hyödyllistä vaihtaa tietoja erilaisista työskentelytavoista. Lisäksi opiskelijat vertailivat kirjallisessa tehtävässä eri maiden bakteerien ja antibioottiresistenssin esiintyvyyttä ja kansallista ohjausta.

Mikrobiviljelmiä eri väreissä.
Kuva 1.

Project 2: Health status examinations

Projektissa opiskelijat tutustuivat yleisimpiin kliinisen fysiologian tutkimuksiin ja vieritesteihin. Tavoitteena oli ymmärtää tutkimusten periaatteet ja näiden tutkimusten ja sairauksien ehkäisyn välinen suhde. He myös selvittivät, mikä rooli bioanalyytikolla näissä tutkimuksissa on ja minkälaisia eroja esimerkiksi menetelmissä ja viitearvoissa on verrattuna heidän kotimaahansa. He tutustuivat myös suomalaiseen FINRISKI-laskuriin ja selvittivät, minkälainen laskuri heidän kotimaassaan on ja selvittivät näiden laskureiden eroja.

Ihmisiä tietokoneen äärellä.
Kuva 2.

Project 3: Haematology/ chemistry: The case of plasma cell disorders

Hematologian ja kemian projektin ensimmäisenä päivänä harjoiteltiin laskimoverinäytteenottoa, joka ei automaattisesti kuulu belgialaisten ja saksalaisten bioanalyytikko-opiskelijoiden koulutusohjelmaan. Onnistuneesti otetuista näytteistä analysoitiin verenkuvat ja tehtiin sivelyvalmisteet, jotka värjättiin ja lopuksi mikroskopoitiin.

Projektin kokoava aihe oli plasmasolutauti eli myelooma, joka on veren ja luuytimen plasmasolujen syöpä. Opiskelijat saivat tutkittavaksi aitoja poikkeavia potilasnäytteitä, joiden taustatiedoiksi oli tehty todellista plasmasolutautia kuvaavat muut laboratoriolöydökset. Potilasnäytteistä ajettiin verenkuvat ja tehtiin sivelyvalmisteen mikroskopiatutkimus. Ennen seuraavan päivän kemian osuutta opiskelijat miettivät, millä löydöksillä jatkettaisiin proteiinifraktioiden ja immunofiksaation analysointiin. Seuraavana päivänä opiskelijat jatkoivat potilasnäytteiden tutkimista tekemällä seerumeista proteiinien elektroforeesitutkimuksen ja jatkotutkimuksena paraproteiinin tyypityksen immunofiksaatiolla.

Ihmisiä tietokoneen äärellä.
Kuva 3.

Palaute BIP-viikosta Savonialla

BIP- viikon päätteeksi keräsimme osallistujilta palautetta Moodlen Palaute-työkalulla. Kaikki osallistujat (n=21) vastasivat palautekyselyyn. Ennen lähiviikkoa pidetty virtuaalitapaaminen koettiin hyödylliseksi (n=19) ja sen kerrottiin vähentäneen viikkoon liittyvää stressiä. Palautteen mukaan kaikki osallistujat kokivat saaneensa riittävästi informaatiota ennen BIP-viikkoa. 

BIP-viikon ohjelmaan (projektit ja ilta-aktiviteetit) oltiin tyytyväisiä, vaikka projektien sisältö ei ollut kaikille kv-opiskelijoille tuttua. Tiistain ja keskiviikon päivät olivat varattu projektien käytännölliselle toteutukselle ja torstain aamupäivä projektiesitysten työstämiseen. Päivien rytmitys oli rauhallinen ja päiviä pidettiinkin joko sopivan pitkänä tai hieman lyhyinä. Projektiryhmissä oli 6–8 opiskelijaa ja projekteissa heidät jaettiin yleisesti työpareiksi. Opiskelijoiden satunnaista ryhmiin jakamista pidettiin onnistuneena ja ryhmien kokoa sopivana. 

Opiskelijat työstivät projekteistaan yhteisen esityksen. Suurin osa piti esitykselle varattua työstöaikaa riittävänä, mutta osa opiskelijoista olisi tarvinnut enemmän aikaa sen tekemiseen. Suomalaiset opiskelijat vastasivat kv-opiskelijoista sekä arkipäivisin että iltaisin. Yhteisistä vapaa-ajan aktiviteeteista Saana spa, luistelu, kaupunkikierros sekä herkkuiltapäivä pidettiin poikkeuksetta.

Suurin osa vastaajista tykkäsi sairaalalaboratorioon ja Savonian XR-centeriin tehdyistä vierailuista. Erilaisten laitteiden näkemistä pidettiin mielenkiintoisena. 

Kulttuuristen erojen huomiointi kirvoitti mielipiteisiin. Vaihto-opiskelijat pitivät suomalaisen korkeakoulun rennosta ilmapiiristä opettajien ja opiskelijoiden välillä. Erilainen ruokailurytmi haastoi hieman toteutusta, mutta mahdollisti vapaiden sosiaalisten kontaktien toteutumisen myös projektipäivien aikana. Saksassa ja Belgiassa bioanalyytikot eivät yleensä ota näytteitä ja se olikin hyvin jännittävä osuus projektipäivissä. Suomalaiset opiskelijat pääsivät harjoittamaan ohjaustaitojaan ja vaihto-opiskelijat kokeilemaan verinäytteenottoa ensimmäistä kertaa. Suomalainen sauna ja avantouinti jäivät varmasti mieleen. 

Lopuksi kysyimme, suosittelisivatko osallistuneet BIP-viikkoa toisille. Poikkeuksetta vastaus oli kyllä. Perusteluiksi mainittiin englannin käytössä harjaantuminen ja eri maiden erilaisiin toimintatapoihin tutustuminen. Koulutusten sisältö on eri maissa erilainen – osa tulijoista oli insinööriopiskelijoita, eikä heidän koulutukseensa kuulunut kliinisiä opintoja. Osa taas tuli farmaseuttilinjalta, jossa näkökulma on myös erilainen kuin suomalaisen bioanalyytikon koulutuksessa.

Yleisarvosanaksi saimme 8, mikä on ekakertalaisille kelpo suoritus!

Kirjoittajat:

Anni Oikkonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Mirja Saukkonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Riitta Kiiskinen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Susanna Vuohelainen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Ulla Korhonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu