Lähtökohtana terveyden edistäminen ja kestävä kehitys

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on kaksi keskeistä lähestymistapaa. Preventiivisen eli ennaltaehkäisevän työskentelyn tavoitteena on ehkäistä ongelmien syntyminen ennen kuin ne ilmenevät tai pahenevat. Promotiivisen eli terveyttä edistävän työskentelyn tavoitteena on taas vahvistaa yksilöiden ja yhteisöiden voimavaroja, jotta he voivat vaikuttaa itse hyvinvointiinsa ja terveyteensä. (Patja, Absetz & Rautava 2022.)

Terveyden edistäminen on kestävän kehityksen kannalta kestäviä tekoja. Sen avulla vahvistetaan yksilöiden ja yhteisöjen voimavaroja, edistetään terveellisiä ympäristöjä sekä ennalta ehkäistään sairauksia. Näin säästetään resursseja ja parannetaan elämänlaatua. (Suomen YK:n liitto 2025.) Community mapping -menetelmän eli yhteisökartoituksen avulla voidaan vaikuttaa näihin kestävän kehityksen teemoihin terveyden edistämisen kautta. Tällöin rakennetaan hyvinvointia yhteiskunnassa ottaen huomioon ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet.

Community mapping terveyden edistämisen työkaluna

Community mapping -menetelmän avulla voidaan selvittää yksilöiden tai ryhmien kanssa tehtävässä kartoituksessa asiakkaiden kokemia tärkeitä tekijöitä tai esteitä terveyden ylläpitämisessä. Kun nämä keskeiset asiat saadaan selville, palveluita ja ohjausta voidaan räätälöidä tarkemmin vastaamaan asiakkaiden todellisia tarpeita. Kartoituksessa syntynyttä tietoa voidaan hyödyntää moniammatillisissa yhteistyöryhmissä, kehitysehdotusten perustana tai välittää palautteena kunnalle tai hyvinvointialueelle. (Murray, Shelton, Norman & Head 2022.)

Menetelmä tukee myös terveydenhoitajan työtä yksilövastaanotolla, kun asiakkaiden elinympäristö tunnetaan laajemmin. Tämä vahvistaa luottamuksellista suhdetta yhteisöön ja tuo asiakkaille kokemuksen siitä, että heidän näkemyksiään arvostetaan ja tarpeisiin halutaan vastata, mikä on keskeistä asiakaslähtöisessä toiminnassa. Sen avulla voidaan tunnistaa myös piilossa olevia huolia tai kehittämisideoita. Asiakkaille syntyy kokemus osallisuudesta ja siitä, että heidän mielipiteillään on merkitystä. Tarpeiden varhainen tunnistaminen mahdollistaa ajoissa tapahtuvan ohjauksen tuen piiriin ja siten nopeamman puuttumisen mahdollisiin ongelmiin. Samalla kun löydetään alueita, joissa yhteisö voi jo hyvin, voidaan vahvistaa myönteisiä tekijöitä entisestään. (Rotegård, Moore, Fagermoen & Ruland 2010.)

Erasmus BIP-kurssi Kuopiossa

Keväällä 2025 järjestettiin Kuopiossa ensimmäinen terveydenhoitajatyöhön keskittyvä Erasmus BIP -intensiivikurssi. Kurssi oli osa eurooppalaista yhteistyöohjelmaa, jossa yhdistyy verkko-opetus ja lyhytaikainen opintojakso toisessa maassa. Järjestäjänä toimi Savonia-ammattikorkeakoulu yhteistyössä espanjalaisen UCAM yliopiston ja itävaltalaisen FH Joanneum ammattikorkeakoulun kanssa. Kurssille osallistui terveydenedistämisen, terveysalan johtamisen, terveydenhoitajatyön sekä hoitotyön opiskelijoita, että opettajia Espanjasta, Itävallasta ja Suomesta.

Kurssin tavoitteena oli vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia toimia kansainvälisissä ja moniammatillisissa ympäristöissä sekä kehittää kulttuurien välistä osaamista. BIP-kurssin yhtenä terveyden edistämisen tehtävänä oli suorittaa yhteisökartoitus community mappingin avulla. Opiskelijat oppivat analysoimaan sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat terveyteen erityisesti maaseutualueilla. Lisäksi painotettiin terveyden edistämistä, yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä sekä kokemusten jakamista eri maiden välillä. BIP-kurssi antoi opiskelijoille mahdollisuuden laajentaa ymmärrystä globaaleista terveyshaasteista ja oppia erilaisia ratkaisuja, joita voi hyödyntää omassa työssä ja koulutuksessa.

Terveyden edistäminen yhteisön ja ympäristön näkökulmasta

Planetaarinen terveys on tapa tarkastella ihmisen ja luonnon välisiä yhteyksiä. Käytännössä se tarkoittaa, että ympäristön muutokset vaikuttavat ihmisten terveyteen sekä hyvinvointiin ja vastaavasti myös ihmisten oma toiminta vaikuttaa ympäristöön. (Grotenfelt-Energen, Holmström & Laisi 2023.)

Kurssin aikana opiskelijat hyödynsivät community mapping -menetelmää, jonka avulla tarkasteltiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä paikallisesta näkökulmasta. Menetelmässä yhteisön jäsenet kartoittavat oman alueensa resursseja, haasteita, vahvuuksia ja kehitystarpeita visuaalisesti, usein kartan muodossa.

Yhteisön kartoitus auttaa tunnistamaan tekijöitä, jotka vaikeuttavat terveyspalveluihin pääsyä erityisesti maaseutualueilla. Kun ymmärretään, miten pitkät etäisyydet, ikääntyminen ja palvelujen puute vaikuttaa ihmisten arkeen, voidaan kehittää paremmin saavutettavia ja oikeudenmukaisia palveluja. Paikallisten kokemusten kuunteleminen ja yhteisön tarpeisiin vastaaminen vahvistaa osallisuutta, turvallisuudentunnetta ja luottamusta palvelujärjestelmään. (Sanz Tolosana & Oliva Serrano 2021.)

Lisäksi yhteisön kartoitus työskentelytapana lisää ymmärrystä paikallisista olosuhteista ja osoittaa, miten yhteisön osallistaminen voi tukea terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä konkreettisesti. Yhteisöterveyden tavoitteena on edistää koko väestön terveyttä, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien asemaa (Suomen punainen risti 2025). Community mapping -menetelmänä on tehokas työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa sekä positiivisia että negatiivisia terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Yhteisöterveyteen vaikuttavat lisäksi esimerkiksi yksilön valinnat, yhteiskunnalliset olosuhteet, kulttuuri ja yhteisön voimavarat. Menetelmän avulla saatuja tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi palveluiden kehittämisessä ja resurssien kohdentamisessa, jotta ne vastaisivat paremmin yhteisön todellisiin tarpeisiin.

Terveydenhoitajan ammatillisuus

Promotiivinen ja preventiivinen työ on keskeinen osa terveydenhoitajan ammatillista osaamista yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta (Haarala 2022). Kurssilla syvennyimme erityisesti yhteisötason terveyden edistämiseen, ja tarkastelimme siihen vaikuttavia tekijöitä. Hyödynsimme näyttöön perustuvaa tietoa ja community mapping -menetelmää terveyden edistämisen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Terveydenhoitajan osaamiseen kuuluu myös kyky tunnistaa erilaisia ympäristötekijöitä sekä eri-ikäisten terveyteen, turvallisuuteen ja toimintakykyyn vaikuttavia haasteita (Haarala 2022). Ympäristönkartoituksessa tunnistimme terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja pohdimme niiden merkitystä sekä yksilön että yhteisötasolla. Terveyden ylläpitäminen ja vahvistavien tekijöiden edistäminen kuuluvat terveydenhoitajan ammatillisuuteen (Haarala 2022). Ympäristönkartoitus tarjosi arvokasta tietoa väestön terveydestä sekä siihen vaikuttavista myönteisistä ja kielteisistä tekijöistä.

Kirjoittajat:

Jaana Puisto, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, s2418729@edu.savonia.fi

Sofia Tervo, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, sofia.tervo@edu.savonia.fi

Makarita Uwi, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, makarita.uwi@edu.savonia.fi

Pauliina Rissanen, lehtori, sosiaali- ja terveystutkintokoulutus, hoitotyö tutkintokoulutus, pauliina.rissanen@savonia.fi