”Asiakasta ei kiinnosta yrityksen, vaan heille toimitetun tuotteen hiilijalanjälki sekä tuotteen kautta mahdollisesti saatava hiilikädenjälki.”

”Asioiden mittaaminen ja datan kerääminen ei ole se juttu vaan sen tiedon analysointi ja oikeanlainen hyödyntäminen.”

Näin kommentoivat yritysten edustajat datan keruuta, käyttöä ja asiakaskeskeistä liiketoiminnan kehittämistä KiertoKasvu-hankkeen järjestämässä BISNESTÄ KIERTOTALOUDESTA -tilaisuudessa. Miten yritykset ja organisaatiot voivat auttaa asiakkaitaan tekemään vastuullisempia valintoja, lisäämään hiilikädenjälkeään eli positiivisia ilmastovaikutuksia sekä rakentamaan kestävämpää arkea ja liiketoimintaa? Asiakaslähtöisesti sekä dataa ymmärtäen ja hyödyntäen.

Kirjoitus on osa BISNESTÄ KIERTOTALOUDESTA -artikkelisarjaa, jossa syvennytään kiertotalouden maailmaan – avaten kiertotaloutta teema kerrallaan.

Asiakkaan tarpeiden syvällisen ymmärtämisen ja lisäarvon konkretisoinnin merkitys

Kuluttajat arvostavat yhä enenevissä määrin läpinäkyvyyttä tuotantoketjussa ja suosivat kestävämmin tuotettuja tuotteita ja palveluita. Kun yritykset lähestyvät kiertotaloutta vastuullisuuden näkökulmasta, kuluttajien asiakastarpeet jäävät helposti toiseksi. Kiertotalouden piiriin kuuluvat tuotteet sekä palvelut tulisikin suunnitella ja niistä viestiä siten, että ne vastaavat asiakkaiden tunnistettuihin tarpeisiin ja ovat houkuttelevia markkinoilla.

Asiakaskeskeisyys tarkoittaa tarkoituksenmukaisuutta. Täytyy olla selvillä, millaista asiakkaan haastetta ratkotaan ja millaista ratkaisua tarjotaan. Pitää pystyä tarkoituksenmukaiseen tuotantoon. Asiakkaalle kannattaa tarjota vain todellista lisäarvoa tuottavia tuotteita ja palveluita. On tunnettava, mikä juuri kyseiselle asiakkaalle on tärkeää. Sen kautta on mahdollista konkretisoida ja osoittaa lisäarvo. Piirrä kuvia, tee kaavioita, vertaa johonkin käsinkosketeltavaan. Osoita rahallinen säästö, ympäristövaikutus tai sosiaalinen merkitys. On myös oleellista huomata, että tarpeet muuttuvat ja elävät ajassa, joten tuote tai palvelu ei tavallaan ole ikinä valmis – kehityksen tulee olla jatkuvaa.

Liiketoiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen auttaa luomaan asiakkaita palvelevaa ja sitoutumista tukevaa ympäristövastuullisuutta. Asiakkaan tarpeita oppii ymmärtämään luottamuksellisessa suhteessa. On oltava kiinnostunut asiakkaistaan, ja siitä miten heille voi olla avuksi. Myytävä tuote tai palvelu ei itsessään kiinnosta asiakasta, vaan kyseisen tuotteen tai palvelun lopputulema. Tuote on vain väline halutun lopputuloksen tai toiminnon saavuttamiseksi, oli se sitten kurnivan vatsan hiljentäminen tai suuren koneen kuljettamisen paikasta toiseen.

Datan ja digitalisaation rooli asiakastarpeiden tunnistamisessa ja kestävän liiketoiminnan kehittämisessä

Teknologiat mahdollistavat tiedon keräämisen usein reaaliaikaisesti. Tietoa voidaan käyttää resurssien seurantaan ja optimointiin, kiertotalouden mukaiseen suunnitteluun ja asiakaslähtöisten palveluiden ja tuotteiden luomiseen. Jatkuva asiakastarpeiden ja -käyttäytymisen ennakoiminen sekä teknologian hyödyntäminen asiakaskokemuksen parantamiseksi ovat ratkaisun avaimia asiakaslähtöisen ja kestävän liiketoiminnan kehittämisessä.

Digitalisaation myötä yhä enemmän tietoa asiakkuudesta on mahdollista kerätä ja hyödyntää tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Kerätty asiakasdata ja sen analysointi tukevat asiakasymmärryksen syventämistä ja lisäarvon kasvattamista asiakkaille. Keskeistä siis ei ole datan määrä, vaan sen oikeanlainen käyttö, analysointi ja osaava hyödyntäminen ratkaisee.

Miten data ja digitalisaatio tukevat kiertotaloutta?

Kiertotaloudessa datan arvo perustuu sen jakamiseen. Yhteistyö datan keräämisessä ja jakamisessa sekä sujuva tiedonkulku toimitusketjussa ovat keskeisiä asioita, jotta dataa voidaan hyödyntää tehokkaasti verkottuneessa kiertotaloudessa. Arvoketjun sisäinen datan jakaminen mahdollistaa esimerkiksi hankintaketjujen optimoinnin, yhteiskehittämisen asiakkaiden ja alihankkijoiden kanssa, luottamuksen vahvistamisen sekä paremman riskienhallinnan.

Integroidut tietokannat auttavat hyödyntämään tietoa koko tuotteen elinkaaren ajalta. Datan mahdollistaessa tiedon jakamisen koko arvoketjussa valmistajalta loppukäyttäjälle, tukee se esimerkiksi uudelleenkäyttämistä, kunnostamista ja kierrättämistä. Reaaliaikainen data auttaa seuraamaan materiaalien käyttöä ja energiatehokkuutta, mikä mahdollistaa prosessien optimoinnin. Korkein lisäarvo pystytään tuottamaan, kun käyttöasteet on optimoitu koko arvoketjussa. Tämä edellyttää läheistä vuorovaikutusta kumppanien kanssa. Data myös mahdollistaa palveluiden – kuten tuotteiden vuokrauksen tai jakamisen – kehittämisen, mikä vähentää uusien tuotteiden valmistustarvetta. Dataa voidaan hyödyntää hukan havaitsemisessa ja sen vähentämisen tukena. Data voi ohjata uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämistä tiettyyn suuntaan tai auttaa osoittamaan toistuvia tapahtumia ja nostamaan esiin poikkeuksia.

Uudet digitaaliset teknologiat tukevat siirtymää kiertotalouteen ja kestävään liiketoimintaan. Digitalisaation avulla voidaan muun muassa virtaviivaistaa liiketoimintaa, poistaa turhia välivaiheita ja viiveitä, järkevöittää logistiikkaa, optimoida energiankäyttöä tai yhdistää materiaaliarvoketjuja toisiinsa. Digitaalisia alustoja voidaan käyttää kaikilla kiertotalouden sektoreilla työkaluna materiaalitehokkuuden lisäämiseen ja erityisesti materiaalikiertojen kaventamiseen. Materiaalivirtojen lisäksi digitaaliset alustat myös mahdollistavat tiedon jakamisen.

Yhtenä esimerkkinä kiertotaloutta tukevista digitaalisista teknologioista ovat digitaaliset tuotepassit. Digitaalinen tuotepassi on tuotteen digitaalinen tietokuvaus, joka kokoaa keskeiset tiedot kuten alkuperän, materiaalit, ympäristövaikutukset ja kierrätysohjeet. Se seuraa tuotteen elinkaarta ja lisää läpinäkyvyyttä arvoketjussa tuotannosta käyttöönottoon ja mahdollisille jälkimarkkinoille. Tuotepassi voi olla esimerkiksi viivakoodi tai QR-koodi, jonka kautta eri toimijat pääsevät tarkastelemaan tuotetietoja. Tuotepassin tietojen tulee olla täsmällisiä ja ajantasaisia. Parhaimmillaan tuotepassin rakentamiseen liittyvä datankeruu nostaa yritysten osaamista ja kykyä rakentaa datapohjaisia liiketoimintamalleja.

Kiinnitä huomiota datan laatuun

Pelkkä datan avoin jakaminen ei tee siitä arvokasta, jos tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Eri käsitteiden ja ilmaisujen vaihtelu heikentää datan hyödynnettävyyttä: samaa materiaalia voidaan kuvata eri termeillä, ja sama termi voi tarkoittaa eri asioita eri yhteyksissä. Ilman yhtenäistä sanastoa datan arvo jää vähäiseksi.

Jaettavaksi tarkoitettua tietoa voi myös olla vaikeaa tai kallista kerätä ja jakaa, se voi olla teknologisesti siiloutuneessa rakenteessa, huonolaatuista tai sopimattomassa muodossa muiden toimijoiden hyödynnettäväksi. Yhteiset metodologiat tiedon keräämiselle sekä hallinnalle voivat puuttua.

Kiertotalouteen liittyvän datan tärkeimmäksi ominaisuudeksi nouseekin sen laatu. Datan korkea laatu ja yhtenäisyys ovat edellytys sen hyödyntämiselle. Datan on oltava luotettavaa, ajantasaista, hyvin kuvattua, asianmukaisesti tallennettua, turvallista ja riittävän monipuolisesti hyödynnettävissä eri järjestelmien kesken. Ilman toimivia datamääritelmiä materiaalivirtojen automatisointi ei onnistu ja ilman automatiikkaa uusiomateriaalin hinta nousee ihmistyövaatimuksen takia helposti korkeammaksi kuin neitseellisen materiaalin.

Kysymyksiä pohdittavaksi

Millaisia kiertotaloutta tukevia mahdollisuuksia tunnistat datan ja teknologioiden käytössä?

Millaista tietoa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tarvitsette edetäksenne?

Millaisia haasteita datan käyttöön ja digitalisaation hyödyntämiseen liittyy?

Mitä tarvitsette näiden haasteiden ratkaisemiseksi?

Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (KiertoKasvu) on EU:n osarahoittama hanke, jonka rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Savon liitto.

---

Kirjoittajat:

Mari Haikonen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Miika Virtanen, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Eloranta et al. 2022. LAB Open. Asiakaslähtöiseen ympäristövastuullisuuteen liiketoiminnan mallintamisen avulla -blogikirjoitus. https://www.labopen.fi/lab-pro/asiakaslahtoiseen-ymparistovastuullisuuteen-liiketoiminnan-mallintamisen-avulla/

Greene & Korkman 2022. The Stuff People Want. https://designforum.fi/materiaali/mita-huomisen-kuluttaja-haluaa/

Heliskoski et al. 2018. Vaikuttavuuden askelmerkit. Työkaluja ja esimerkkejä palveluntuottajille. Sitran selvityksiä 130. https://www.sitra.fi/julkaisut/vaikuttavuuden-askelmerkit/

Kasvuryhmä 2019. Futureback. Kasvua kiertotaloudesta -työkirja. https://www.kasvuryhma.fi/nakemykset/kasvua-kiertotaloudesta–tyokirja

Sitra 2025. Digitaalisten tuotepassien pelikirja. https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2025/03/sitra-digitaalinen-tuotepassi-pelikirja.pdf

Sitra ja Deloitte 2022. Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista. Käsikirja yrityksille. https://www.sitra.fi/julkaisut/kestavaa-kasvua-kiertotalouden-liiketoimintamalleista/

TEM 2022. Kiertotalouden digitalisaatio ja ekosysteemit. Nykytila, tavoitearkkitehtuuri ja toimenpiteet. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-989-6

UNECE 2024. Leveraging Digital Solutions for the Circular Economy https://unece.org/sites/default/files/2024-12/CircularEconomyTransition_PaperSeries.pdf