Nykyaikainen datakeskus, jossa on useita rivejä korkeita, mustia palvelintelineitä, jotka loistavat sinisillä valoilla puhtaassa, kirkkaasti valaistussa huoneessa.

Savonia-artikkeli Pro: Datakeskusten hukkalämpöjen hyödyntämisen mahdollisuudet

Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

14.12.2025 Artikkelit Pro Energiatekniikka Kone ja energia TKI

This work is licensed under CC BY-SA 4.0

Datakeskusten rooli energiamurroksessa on kaksijakoinen: ne ovat sekä suuria sähkönkuluttajia että potentiaalisia sähköverkon tasapainottajia. Datakeskuksissa voidaan tilapäisesti vähentää sähkönkulutusta tai siirtää kuormaa pois kalliilta tai ruuhkaisilta tunneilta. Toisaalta datakeskukset alkavat olla kriittistä infrastruktuuria, moderni yhteiskunta ei enää toimi ilman tietoliikenneyhteyksiä, internettiä ja pilvipalveluita.

Suomen datakeskukset

Suomessa oli syyskuun 2025 tilastoinnin mukaan 33 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu sähkötehon kapasiteetti on noin 285 MW. Suomen datakeskukset kuluttivat sähköä vuonna 2024 noin 1,6 TWh, mikä oli hieman alle 2 prosenttia Suomen noin 82, 7 TWh kokonaiskulutuksesta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vihreän siirtymän investointien dataikkunassa oli runsaat 60 datakeskukseksi luokiteltua investointihanketta elokuun 2025 lopussa. Investointipäätös oli tehty 13 hankkeesta, käynnistysvaiheeseen oli edennyt 8 hanketta, suunnittelu- ja esisuunnitteluvaiheessa oli yhteensä 41 hanketta. Vielä suurempi määrä datakeskuksia on todennäköisesti suunnitteilla. Datakeskuksiin liittyvässä keskustelussa tulee muistaa, että läheskään kaikki suunnitelmat eivät etene investointi- ja rakentamisvaiheeseen. Datakeskusten määrän lisääntyessä, niiden sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan 5–6 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Tämä olisi noin 3–4 prosenttia Suomen kokonaiskulutuksesta. (Valtioneuvoston julkaisu 2025.)

Datakeskusten kuluttama sähköteho muuttuu datakeskuksissa hukkalämmöksi, mikä tarkoittaa tämänhetkiseksi hukkalämmönmäärän olevan noin 1,6 TWh. Uusien datakeskusinvestointien myötä niissä muodostuvan hukkalämmön määrän arvioidaan nousevan 5-6 TWh vuoteen 2030 mennessä. Vuotuinen hukkalämmön määrä Suomessa on arviolta noin 130 TWh. Tästä teknisesti kohtuullisesti hyödynnettävissä on noin 35 TWh. (Työ- ja elinkeinoministeriö.) Hukkalämpöä muodostuu erityisesti paperi- ja sellu-, teräs- ja kemianteollisuudessa. Muita hukkalämmön tuottajia datakeskusten lisäksi ovat esimerkiksi kaupan ala, uimahallit, jäähallien jäähdytys sekä jätevedenpuhdistamot. (HAMK, 2025.)

Hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuus

Datakeskuksissa muodostuva hukkalämpö on hyvin matalalämpöistä yleisesti 25-45 asteista, mikä vaikeuttaa lämmön hyödyntämistä. Muodostuvan hukkalämmön lämpötila riippuu Taulukon 1. mukaisesti käytetystä jäähdytysmenetelmästä ja lämmön talteenottopaikasta. Yksinkertaisimmillaan muodostuvaa hukkalämpöä voidaan hyödyntää läheisten tilojen ja rakennusten lämmittämiseen esimerkiksi vesikiertoisen lattialämmityksen avulla.

Suomenkielinen taulukko, jossa esitetään jäähdytysmenetelmät, jäähdytysaineet, hukkalämmön talteenottopaikat ja hukkalämmön lämpötilat palvelinhuoneiden ilma- ja nestejäähdytyksessä, lämpötilat vaihtelevat 10-90 °C:n välillä. — Taulukko 1. Jäähdytystapojen vaikutus datakeskuksessa muodostuvan hukkalämmön lämpötilaan. Muunneltu taulukko julkaisusta Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B; Raportteja ja selvityksiä B 190.

Hukkalämmön johtaminen kaukolämpöverkkoon laajentaa lämmön hyödyntämisen mahdollisuuksia. Kaukolämpöverkkoa varten hukkalämmön lämpötilaa pitää nostaa esimerkiksi lämpöpumppujen avulla noin 90 °C asteeseen. Antti-Jussi Laine Suomen datakeskusyhdistyksestä kertoo, että Suomessa on noin 16 000 km kaukolämpöverkkoa, jolloin hukkalämmön liittäminen kaukolämpöverkkoon olisi helppoa suurimmassa osassa Suomea. Kaukolämpöverkon tulisi kuitenkin sijaita lähellä datakeskusta, jotta hukkalämmön hyödyntäminen on teknistaloudellisesti järkevää.

Datakeskusten hukkalämmön hyödyntämiseksi tulee aktiivisesti etsiä muitakin vaihtoehtoja kuin kaukolämpönä hyödyntäminen. Yksi suuri datakeskus tuottaa hukkalämpöä enemmän kuin pienet kaupungit tai kunnat pystyvät kaukolämpönä hyödyntämään. Lisäksi kesäaikaan kaukolämmön tarve on pieni.

Kajaanissa Renforsin rannan yritysalueella sijaitsee muun muassa Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) LUMI-supertietokone, joka tuottaa vuosittain noin 32,4 GWh hukkalämpöä. Hukkalämpö hyödynnetään yritysalueen sekä Kajaanin kaupungin kaukolämpöverkoissa. CSC:n toiminnan laajentuessa Kajaanissa myös muodostuvan hukkalämmön määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2027 mennessä noin 500 GWh, mikä ylittää Kajaanin kaupungin vuosittaisen noin 300 GWh kaukolämpötarpeen.

Esimerkiksi Renforsin rannan alueella sijaitseva Pölkky Oy on selvittänyt alueella muodostuvan hukkalämmön hyödyntämisestä sahatoiminnassa syntyvän sahanpurun kuivaukseen sekä biohiilen valmistukseen sahanpurupelletistä.

Jenni Kinnunen Tieteen tietotekniikan keskuksesta (CSC) perään kuulutti innovatiivisia uusia ratkaisuja hukkalämmön hyödyntämiseen. Tällaisia voisivat olla muassa ruuan tuotanto kuten esimerkiksi kasvihuoneviljely, kalan kiertovesikasvatus, sienten, levien, äyriäisten tai hyönteisten kasvatus. Lauri Pispa E-Heat Oy:ltä kertoi Seinäjoella yritysesimerkistä, jossa datakeskuksesta muodostuva hukkalämpö menee kurkkukasvihuoneelle ja sieltä loppulämpö hyödynnetään vielä paikallisessa kaukolämpöyhtiössä.

Teollisuuslämmön käyttötarkoituksia edustavien kuvakkeiden ruudukko: kaukolämpö, elintarviketuotanto, tislaamo/panimo, vesiviljelykasvihuone, tasavirtakäyttö paikan päällä, biomassasta tuotettu energia, akkukäyttö ja kaupallinen pesula, joista jokainen on merkitty lämpötilan mukaan. — Kuva 1. Koonti hukkalämmön potentiaalisista käyttömahdollisuuksista sekä hyödynnettävissä olevasta hukkalämmöstä (H= High temperature, M= Medium temperature, L= Low temperature). Mukailtu Googlen esitysmateriaalista.

Näiden lisäksi hukkalämpöä on mahdollista hyödyntää esimerkiksi biokaasulaitoksen prosessissa ja erilaisten biomassojen kuivauksessa, lämmöstä sähkön tai lämmöstä viileän tuottamisessa sekä muissa lämpöä käyttävissä teollisissa prosesseissa kuten puolijohdeteollisuudessa, farmasiassa ja akkuteollisuudessa. Myös höyryn tuottaminen voi olla mahdollista datavoimalaitoksen avulla. E-Heat Oy on mukana pilotoimassa 160 °C ja 6,5 bar höyryn tuottamista datakeskuksen hukkalämmöstä. Kuvassa 1. on esitetty erilaisia hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuuksia.

Kirjoittajat:

Laura Leppänen, Tki-Asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Petteri Heino, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

CSC, 2025. Jenni Kinnunen: Esitysmateriaali 4.12.2025

E-Heat Oy, 2025. Lauri Pispa: Esitysmateriaali 4.12.2025

FDCA, 2025. Antti-Jussi Laine: Esitysmateriaali 4.12.2025

HAMK, 2025. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hukkalämmön määrä ylittää kaukolämmön tuotannon Suomessa. https://www.hamk.fi/suomessa-hukkalammon-maara-ylittaa-kaukolammon-tuotannon/ Viitattu 5.12.2025.

KAMK, 2025. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Kirjallisuuskatsaus datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuuksista. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/883377/KAMK_julkaisu_B.pdf?sequence=2&isAllowed=y Viitattu 4.12.2025.

TEM. Hukkalämpö. https://tem.fi/hukkalampo Viitattu 5.12.2025.

Valtioneuvoston julkaisu, 2025. Datakeskusten kansallinen tiekartta. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/908eb6e7-d2c0-4592-99bc-196998db717b/content Viitattu 4.12.2025

Kuvalähteet:

Kuva 1. Hukkalämmön potentiaaliset käyttömahdollisuudet. Google: Data Center Heat Recovery. Esitysmateriaali Data Center Heat Recovery Workshop 25.3.2025.

Seitsemän logon rivi: Euroopan unioni, Pohjois-Savon Liitto, Pohjois-Savon Energiaklusteri, Navitas, Savon Ammattiopisto ja Savonia, joilla jokaisella on omat värinsä ja kuvakkeensa, valkoisella pohjalla.

Kaikki artikkelit