KIRI – Kiihdytä kiertotaloudella – Uutta arvonluontia tekstiili- ja muotialalle jatkuvan oppimisen koulutuksissa perehdyttiin tekstiili- ja muotialan kestävään kehitykseen, kiertotalouteen ja kehitettiin osaamista tulevaisuuden toimijoina. KIRI-koulutusten tavoitteena oli vastata muoti- ja tekstiilialan vihreän siirtymän ja kiertotalouden osaamisvaatimuksiin työelämälähtöisellä toteutuksella (STJM 2022).

KIRI-koulutushanke toteutettiin Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Savonia-ammattikorkeakoulu yhteistyönä (KIRI14/2024-6/2025 ja KIRI2 2/2025-2/2026).

Tässä artikkelissa avataan sitä, miksi ja miten kehitimme KIRI-koulutusten digipedagogiikkaa, mitä tarkoitetaan digiempatialla ja miten digiempatia toteutui KIRI-koulutuksissa.

KIRI-opinnot toimivat yhtenä mallina siitä, miten sisältöjen ja digipedagogisten valintojen avulla voidaan rakentaa luovia ja vaikuttavia oppimiskokemuksia. Verkko-oppiminen on parhaimmillaan uusi tapa oppia yhdessä, rakentaa yhteisöjä ja synnyttää uusia ideoita. Tähän voidaan tuoda ratkaisuja digiempatialla.

Digipedagogiikan jatkuva kehittäminen ja pedagogisten ratkaisujen optimointi verkossa vaativat resursseja, mutta voivat tuottaa merkittäviä tuloksia sekä oppijoille että koulutuksen kehittäjille.

Oppimiskokemusta rakentamassa

Oppimiskokemus rakentuu monesta tekijästä. Opiskelijat voivat opiskella paikasta ja ajastakin riippumatta, mutta samalla hyötyä aktivoivista ja yhteisöllisistä elementeistä, jotka tuovat oppimiseen merkityksellisyyttä. Oppimismuotoilu on opiskelijakeskeisen oppimisprosessin luomisen ajattelumalli, jolla voidaan rakentaa oppimista aktivoivaa verkkopedagogiikkaa. Hyvin suunniteltu oppimisympäristö on pedagoginen kokonaisuus, jossa rakenteet, vuorovaikutus ja ohjaus tukevat opiskelijan sitoutumista ja oppimista. Jotta opiskelija haluaa palata opintojen äärelle yhä uudelleen, on laadukkaan sisällön lisäksi panostettava itse oppimisprosessin mielekkyyteen. Digivision laatukriteerit korostavat opiskelijan aktivoimista ja aktiivisen roolin rakentamista, oppimisympäristön rakenteellista selkeyttä ja saavutettavuutta sekä saatavilla olevaa eri tavoin toteutettua palautetta ja ohjausta (Digivisio 2030, 2024). Yhdessä nämä tekijät tukevat hyvän oppimiskokemuksen rakentamista. (Kuva 3.)

Sitran hiljaiset signaalit – työpaja kiritti digiempatian kehittämiseen

KIRI-hankkeen edetessä havaittiin, että digipedagogiikkaa oli tarpeen tarkastella oppimiskokemuksen kehittämiseksi. Verkkokoulutusten määrä kasvaa jatkuvasti, ja samalla opiskelijoiden odotukset yksilöllisestä ohjauksesta ja laadukkaasta oppimiskokemuksesta vahvistuvat.

Aloitimme digipedagogiikan kehittämisen Sitran Heikot signaalit -työpajan avulla, jossa työkaluna toimi Heikot signaalit –luotain. Heikko signaali on ensioire muutoksesta, jolla saattaa olla merkitystä tulevaisuudessa. Luotain-työskentelyn tarkoituksena on viedä osallistujien ajattelu kauemmaksi arkisen havainnoinnin alueilta. Työpohjassa oli neljä osioita: jotain, mistä moni ei vielä tiedä, jotakin outoa, jossain ihan muualla ja jotain mistä on vaikea puhua (Sitra a, 2025). Kehittämisen keskiöön sijoitimme koulutuksen tulevaisuuden. Työpajassa nousi esiin asioita vaikeitakin asioita: mitä jos syväosaaminen loppuu, epäaitoa ei voi enää erottaa aidosta, ympäristö saastuu lopullisesti ja onko opettajasikin aito vai feikki? Sen lisäksi esille tulivat muun muassa formaalin koulutuksen arvostuksen väheneminen sekä osaamiskuilun ja käyttäytymiskuilun tuomat ongelmat (Kuva1).

Heikot signaalit-työpajan jälkeen jatkoimme työskentelyä hyödyntäen Muutoksen ensioireet -työpohjaa (Sitra b, 2025). Signaaliksi valittiin koulutuksen tulevaisuus. Työpohjan avulla pyrimme tunnistamaan ilmiön ja sen vaikutukset sekä mikä on ilmiön merkitys Kirille haasteina ja mahdollisuuksina. (Kuva 2)

Tunnistimme yhdeksi keskeiseksi ilmiöksi verkkokoulutusten erittäin laajan tarjonnan, jonka kanssa myös Kiri-koulutus kilpailee. Toisaalta yhä useampi kaipaa lisäkoulutusta, johon kaivataan lyhyitä ja tehokkaita kursseja, ei kokonaisia tutkintoja. Verkkokurssit tarjoavat tähän ratkaisuja, mutta opiskelija joutuu toimimaan usein yksin verkossa ilman riittävää vuorovaikutusta. Toisaalta nykyhetki ruokkii hetkellisen nautinnon ja “kaikki minulle ja heti” odotuksia.

Ilmiön vaikutuksena näimme opiskelijan roolin vahvistumisen aktiivisena asiakkaana. Mahdollisuuksiksi nousivat ajatukset opiskelijoiden ottamisesta vertaisiksi keskustelukumppaneiksi. Opiskelijat olisivat olla osa “KIRI-heimoa”, eivät vain yksittäisiä opiskelijoita. Tämä voisi vahvistaa opiskelijoiden kokemusta merkityksellisyydestä ja osallisuudesta.

Työpajassa nousi esiin erityisesti empatian merkitys digitaalisessa oppimisympäristössä. Tästä syntyi käsite digiempatia. Digiempatia valittiin keskeiseksi kehittämisteemaksi, jonka avulla voidaan vahvistaa opiskelijan kokemusta nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta – myös silloin, kun oppiminen tapahtuu yksin.

Mikä digiempatia?

Digiempatia, tai virtuaaliempatia, on digitaalisissa ympäristöissä esiintyvä empatian ilmenemismuoto (Čekić, 2025). Se vaatii kognitiivisten, emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen hyödyntämistä virtuaalisissa ympäristöissä (Friesem, 2016). Empatia itsessään jäsennetään kognitiiviseen ja affektiiviseen/emotionaaliseen ulottuvuuteen, jotka kuvaavat kyvykkyyttä ymmärtää toisen näkökulmaa sekä jakaa toisen henkilön tunteita (Jyväskylän yliopisto, 2024). Digitaalisissa ympäristöissä empatia on kykyä tulkita ympäristöön tallennettuja viestejä monipuolisesti sekä osoittaa kommunikaation aiheuttamia tunnereaktioita ja osoittaa myötätuntoa, tekstin lisäksi hyödyntäen esimerkiksi emojeita tai muita digiympäristön tarjoamia ilmaisukeinoja. Digiympäristössä kognitiivinen empatia välittyy digitaalisen viestinnän kautta, mutta tunnepohjaisen emotionaalisen empatian välittyminen on herkempää digitaalisten ympäristöjen rajoituksille erityisesti sanattomien signaalien puutteen vuoksi. (Cekić, 2025.)

Digiempatia ja yhteisöllisyys edistävät opiskelijan sitoutumista opintoihin

Oppimiskokemuksen kannalta viestin sisällön lisäksi on tärkeää huomioida sen muotoilu. Esimerkiksi, puhutteleva ja sinutteleva viestintätapa teksti- ja äänimateriaaleissa luo henkilökohtaisuuden tunnetta. Digiempatia (Duarte ym., 2023) ja tunneäly (Stolba ym., 2024) ovat keskeisiä tekijöitä oppimiseen sitouttavan läsnäolon illuusion rakentamisessa. Opettajan empaattisuus, opiskelijoiden aloitteisiin reagointi ja keskusteluihin osallistuminen luovat turvallisuutta ja edistävät opiskelijoiden kuuluvuuden tunnetta (Dulfer, Gowing & Mitchell, 2024). Empaattinen viestintä, kannustavat palautteet ja opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen lisäävät luottamusta ja sitoutumista. Kun opettaja käyttää lämpimiä, henkilökohtaisia viestejä, hyödyntää videotervehdyksiä ja aktiivista keskustelun moderointia, syntyy tunne siitä, että oppimisprosessi on yhteinen ja merkityksellinen.

Sosiaalisen läsnäolon kokemuksen vahvistaminen alkaa jo suunnitteluvaiheessa, sillä verkko-opiskelijan sitouttaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja vaivannäköä. Verkossa tapahtuvaa mielekästä oppimista voi edistää esimerkiksi autenttisilla videoilla ja käytännön harjoituksilla (Tolonen ym., 2024). Kreijns ym. (2024) korostavat, että oppimisympäristön rakenteet ja vuorovaikutusmekanismit, kuten keskustelualueet ja ohjaavat viestit, luovat pohjan yhteisöllisyydelle. Lowenthal ym. (2023) mukaan opiskelijoiden kokemus kuulumisesta syntyy, kun opettaja ja vertaiset ovat näkyvästi läsnä oppimisprosessissa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi suunnittelemalla kurssille säännöllisiä aktivointipisteitä, joissa opettaja osallistuu keskusteluun ja antaa palautetta. Kun kurssin rakenne tukee aktiivista osallistumista ja tarjoaa tilaa reflektiolle, opiskelijat kokevat oppimisprosessin mielekkääksi ja hallittavaksi. Näin oppimismuotoilu ei ainoastaan järjestä sisältöä, vaan luo kokemuksen, jossa opettajan läsnäolo, yhteisöllisyys ja digiempatia kietoutuvat yhteen.

Digityökalut digiempatian välittäjinä

Kirin digipedagogiikka rakentui Moodlen ja muiden verkkoalustojen ympärille. Ne muodostivat monipuolisen oppimisympäristön, jossa opiskelija voi ideoida, työstää ja jakaa omia ideoidaan ja projektejaan. Moodlen työkaluvalintojen taustalla olivat Kiri-opintojen pedagogiset tavoitteet, kuten oppimisen joustavuus ja digiempatia. Oppimisessa haluttiin hyödyntää oppijayhteisön välistä vuorovaikutusta. Näitä tavoitteita tukemaan valittiin työkaluja, jotka tukevat opettajan ja opiskelijan välistä sekä opiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä.

Virtuaaliset seinät, kuten Moodlen yhteisöllinen taulu, Miro ja Zoomin Whiteboard, tarjosivat visuaalisen ja helposti lähestyttävän tavan jakaa ideoita ja rakentaa tietoa yhdessä. Eri tarkoituksiin rakennetut keskustelualueet puolestaan mahdollistivat pohdinnan ja vertaispalautteen, kun myös opiskelijat voivat kommentoida toistensa tuotoksia. Erilaiset Moodlen tarjoamat viestitoiminnot tarjosivat lisäksi henkilökohtaisen yhteydenpitokanavan, mikä lisäsi saavutettavuutta ja tukee yksilöllistä ohjausta. Uutis- ja tiedotuskanavat varmistivat, että kaikki opiskelijat pysyvät ajan tasalla kurssin etenemisestä ja tärkeistä ilmoituksista. Etätapaamiset Zoomissa loivat reaaliaikaista vuorovaikutusta sekä tukivat ohjausta sekä ryhmätyöskentelyä.

Valituilla työkaluilla haluttiin myös edistää opiskelijoiden motivaatiota sekä mahdollistaa palautteen antaminen ja opettajan näkökulmasta arvioinnin helppous. Kysely- ja palautetyökalut antoivat opiskelijoille mahdollisuuden vaikuttaa ja tuoda esiin kokemuksiaan, mikä lisää osallisuuden tunnetta. Ne tarjosivat myös opettajalle mahdollisuuden tunnustella opiskelijaryhmän tuntemuksia sekä kohdentaa ohjausta tai peilata pedagogisten valintojen onnistuneisuutta verkkokurssin aikana. Oppitunti-aktiviteetti ja lyhyet kirjoitustehtävät tentti- ja keskustelualueaktiviteeteilla jäsensivät ja vaiheistivat oppimista sekä mahdollistivat opettajan antaman kohdennetun palautteen.

Oppimistehtävät syventämässä vuorovaikutusta

Digiempatiaa luotiin teknisten valintojen lisäksi tehtävien sisältöjen kautta. Johdanto kestävään tulevaisuuteen –opinnoissa niin osallistujat kuin ohjaajat esittelivät itsensä toisilleen ja Kiertotalous ja muotoiluajattelu –opinnoissa kokonaisuuden rakentaminen aloitettiin herkistelytehtävillä “Mikä on sinun merkityksellisin muotimuistosi?” ja “Millainen muotoiluajattelija olet”. Orientaatio ja herkistelytehtävät olivat osallistujille kevyitä toteuttaa, mutta niiden tarkoituksena oli auttaa osallistujia orientoitumaan opintokokonaisuuteen sekä pohtimaan omaa suhdettaan teemaan ja omaan osaamiseensa. Näin ne loivat matalan kynnyksen osallistumiselle ja tukivat oppimiseen ja aiheeseen virittäytymistä sekä parhaimmillaan yhteenkuuluvuutta.

Opiskelijat harjoittelivat myös konkreettista empatiaa Sitran Fiksu kuluttaminen Suomessa -julkaisun motivaatioprofiilien avulla (Huumo, E., et al., 2019). Motivaatioprofiilit ovat alun perin luotu yrityksille parantamaan asiakasymmärrystä ja toimintatapoja. Tuote tulevaisuuden palveluna -opinnoissa motivaatioprofiileita hyödynnettiin opiskelijoiden empatiatyökaluna “Role playing”-idealla.

Kiri-opinnot opiskelijan oppimiskokemuksena

Opintojaksopalautteiden mukaan opiskelijat arvostivat tapaa, jolla laajat ja haastavat tehtävät pilkottiin selkeisiin osiin ja rytmitettiin esimerkiksi KIRI-muotoiluajattelun vaiheiden – ymmärrä, fokusoi, ideoi, ratkaise – mukaisesti. Tehtävät olivat osallistujien mielestä käytännönläheisiä, toimivia ja luovia. He kokivat myös päässeensä kokeilemaan ideoita oikeasti ja he kokivat olevansa otettuja huomioon myös yksilöinä. Verkkokurssille laitoimme myös kannustavia välispiikkejä, kuten “Sinä ja systeeminen muutos voitte olla olennainen osa maailmaa muuttavaa trendiä.”

Sitran Muutoksen ensioireet -työpajatyöskentelyn mahdollisuudet -osiosta esiin nousseita opiskelijoiden läsnäolon ja yhteenkuuluvuuden tunnetta pyrittiin korostamaan niin synkronisilla kuin asynkronisilla menetelmillä ja toimintatavoilla. Konkreettista synkronista yhteisöllisyyttä opiskelijoille tarjottiin muon muassa yhteisohjauksissa.

Myös asynkronisessa opiskelussa oppimiskokemus ja yhteisöllisyys tulivat esille opiskelijoilta kerätyssä palautteessa. Suurin osa opiskelijoista piti verkko-opetuksessa käytettyjä menetelmiä innostavina ja heidän mielestään digitaaliset työkalut tekivät kurssista monipuolisen ja käytännönläheisen. Opiskelijat kokivat mahdollisuuden palautteenantoon tärkeänä itselleen. Kurssilla syntyi heidän mielestään parhaimmillaan aito vuorovaikutus ja yhteisöllisyyden tunne. Opiskelijoiden mielestä erityisen antoisaa oppimisprosessissa oli tutustuminen toisten opiskelijoiden töihin ja niiden kommentointi Learn-alustalla. Tuote tulevaisuuden palveluna -yhteiskehittämisen verkkovälitteiset työpajat.

KIRI-opintojen koettiin myös avanneen uusia näkökulmia muotoiluajattelun soveltamiseen kiertotaloudessa, ja tehtävien luovaa sekä taiteellista ilmaisua sallivaa luonnetta arvostettiin.

Kehittämiskohteina tuotiin esiin tarve pidemmälle pohdinta-ajalle sekä mahdollisuudelle syventyä omiin harjoituksiin ilman aikataulullista kiirettä. Lisäksi osa opiskelijoista koki digitaalisten oppimisympäristöjen tekniset ratkaisut ajoittain kuormittavina. Tehtävien toteuttaminen blogimuotoisella alustalla koettiin kuitenkin mielekkäämmäksi kuin virtuaalisen seinän käyttö, sillä se tuki heidän mielestään paremmin sisällön jäsentelyä ja muiden opiskelijoiden tuotoksiin tutustumista.

Myös asynkronisessa opiskelussa oppimiskokemus ja yhteisöllisyys tulivat esille opiskelijoilta kerätyssä palautteessa. Suurin osa opiskelijoista piti verkko-opetuksessa käytettyjä menetelmiä innostavina ja heidän mielestään digitaaliset työkalut tekivät kurssista monipuolisen ja käytännönläheisen. Opiskelijat kokivat mahdollisuuden palautteenantoon tärkeänä itselleen. Kurssilla syntyi heidän mielestään parhaimmillaan aito vuorovaikutus ja yhteisöllisyyden tunne. Opiskelijoiden mielestä erityisen antoisaa oppimisprosessissa oli tutustuminen toisten opiskelijoiden töihin ja niiden kommentointi Learn-alustalla. Tuote tulevaisuuden palveluna -yhteiskehittämisen verkkovälitteiset työpajat.

KIRI-opintojen koettiin myös avanneen uusia näkökulmia muotoiluajattelun soveltamiseen kiertotaloudessa, ja tehtävien luovaa sekä taiteellista ilmaisua sallivaa luonnetta arvostettiin.

Kehittämiskohteina tuotiin esiin tarve pidemmälle pohdinta-ajalle sekä mahdollisuudelle syventyä omiin harjoituksiin ilman aikataulullista kiirettä. Lisäksi osa opiskelijoista koki digitaalisten oppimisympäristöjen tekniset ratkaisut ajoittain kuormittavina. Tehtävien toteuttaminen blogimuotoisella alustalla koettiin kuitenkin mielekkäämmäksi kuin virtuaalisen seinän käyttö, sillä se tuki heidän mielestään paremmin sisällön jäsentelyä ja muiden opiskelijoiden tuotoksiin tutustumista.

Lue lisää KIRI-koulutushankkeesta artikkelista: Luovuutta ja läsnäoloa verkossa – Kiri-koulutushanke pyrki uudistamaan tekstiili- ja muotialan oppimista – Savonia-AMK

---

Kirjoittajat

Taija Kokkonen, tuntiopettaja, Savonia-amk

Laura Pakarinen, lehtori, Savonia-amk

Oona Rantamäki, monimuotopedagogiikan asiantuntija, Savonia-amk

Sirpa Ryynänen, lehtori, Savonia-amk

---

Lähteet

Čekić, E. (2025). Virtual Empathy: A Systematic Review of the Impact of Digital Communication on Interpersonal Relationships and Social Dynamics. International Journal of Psychology, 10(2), 11–29. https://doi.org/10.47604/ijp.3320

Digivisio 2030. (2024). Digipedagogiikan laatukriteerit: työkirja. Saatavilla: https://digivisio2030.fi/laatukriteerit/

Duarte, A., Surugiu, R., Moraru, M., & Marinescu, V. (2023). Digital empathy in online education: A comparison study between Portugal and Romania. Communicar 76(31), 105-115. https://doi.org/10.3916/C76-2023-09

Friesem, Y. (2016). Empathy for the Digital Age: Using Video Production to Enhance Social, Emotional, and Cognitive Skills. Teoksessa S. Y. Tettegah & D. L. Espelage (toim.), Emotions, technology, and behaviors (s. 21–45). Academic Press. https://doi.org/10.1016/B978-0-12-801873-6.00002-9

Huumo, E., et al. (2019). Fiksu kuluttaminen Suomessa: Motivaatioprofiilit apuna liiketoiminnan suunnittelussa. Case study, Suomi (SITRAn selvityksiä 144). Helsinki: Sitra.)

Jyväskylän yliopisto, 2024. Empatia on ihmisyyden keskeinen ominaisuus ja taito. Saatavissa: https://www.jyu.fi/fi/uutinen/empatia-on-ihmisyyden-keskeinen-ominaisuus-ja-taito

Sitra a (2025). Heikot signaalit –luotain. Saatavissa: https://www.sitra.fi/tyokalu/heikot-signaalit-luotain/

Sitra b (2025). Muutoksen ensioireet. Saatavissa: https://www.sitra.fi/tyokalu/muutoksen-ensioireet/

Stolba, A., Hope, A., Branch, J., Manoj, P., Trinier, J., Behboudi, A., vaOostveen, R. & Childs, E. (2024). Beyond content delivery: Harnessing emotional intelligence for community building in fully online digital spaces. International Journal of Educational Technology in Higher Education, 21(48). https://doi.org/10.1186/s41239-024-00481-2

Tolonen, M., Arvonen, M., Renko, M., Pääkkönen, H., & Piippo-Savolainen, E. (2024). The effect of promoting factors on learning by four different delivery modes. BMC Medical Education 24, 880. https://doi.org/10.1186/s12909-024-05864-7

---