Perehdytys on keskeinen osa terveydenhuollon laadukasta ja turvallista toimintaa. Sen avulla uusi työntekijä omaksuu työyhteisön käytännöt ja saa valmiudet tehtävien suorittamiseen. Hyvin suunniteltu perehdytys edistää työn sujuvuutta, ehkäisee virheitä ja tukee työntekijän sitoutumista. (Lehto, Liikanen, Melkko, Ebeling & Kouri 2011, 329–338; Saarinen 2022, 139; Työturvallisuuslaki 738/2002, 14 §.)

Yhdistelmäoppiminen terveydenhuollon perehdytyksen perustana

Työelämässä tapahtuva oppiminen tulee siirtymään yhä enemmän digitaalisiksi ratkaisuiksi (Dufva & Rekola 2023, 54; Mannermaa 2024, 261; Väänänen ym. 2020, 11), mutta pelkkä verkko-opiskelu ei riitä takaamaan osaamisen siirtymistä käytäntöön. Yhdistelmäoppimisella (blended workplace learning) tarkoitetaan oppimismallia, jossa digitaalinen ja käytännön oppiminen yhdistyvät työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa. Malli korostaa sitä, että oppiminen ei ole vain tiedon omaksumista, vaan myös sen soveltamista käytännössä vuorovaikutteisessa ympäristössä. (Graham 2006, Hewettin, Beckerin & Bishin 2019 mukaan, 2–3.)

Työpaikalla tapahtuva oppiminen on tehokkainta, kun käytännön kokemus yhdistyy ohjattuun ja yhteisölliseen oppimiseen (Mattila 2021, 14–15; Otala 2018, 20). Yhdistelmäoppiminen, jossa digitaalinen oppiminen ja käytännön ohjaus nivoutuvat toisiinsa, tukee osaamisen kehittymistä erityisen hyvin työelämäkontekstissa (Hewett ym. 2019, 12).

Terveydenhuollossa, jossa työn laatu ja potilasturvallisuus ovat kriittisiä, perehdytyksen tuleekin tarjota sekä teoreettista sisältöä että käytännön ohjausta (Lehto ym. 2011, 329–338; Saarinen 2022, 139; Työturvallisuuslaki 738/2002, 14 §). Tämä vahvistaa myös Hewettin ym. (2019, 12) näkemystä siitä, että yhdistelmäoppiminen parantaa oppimisen laatua ja varmistaa osaamisen siirtymistä käytännön työhön.

Sähköinen perehdytysmateriaali on hyödyllinen osa perehdytystä

Pylkkäsen ja Rautiaisen (2025) YAMK-opinnäytetyössä tarkasteltiin hoitohenkilöstön näkemyksiä vierianalytiikan perehdytysmallista. Tutkimus kohdentui vierianalytiikan kaksiosaiseen perehdytysmalliin, jossa yhdistyy itsenäinen opiskelu sähköisten materiaalien avulla ja käytännön vieriperehdytys. Tutkimukseen osallistui viisi vierianalytiikkaan perehdytettyä hoitohenkilöstön edustajaa Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilta.

Tulosten mukaan sähköinen perehdytysmateriaali koettiin tarkoituksenmukaiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Sähköisen materiaalin avulla oli mahdollista valmistautua vieriperehdytykseen, tutustua laitteisiin ja kerrata perehdytyksen sisältöä jälkikäteen.

Sähköisen materiaalin etuina nähtiin selkeä rakenne, asiapitoinen sisältö, tiiviys ja käyttökelpoisuus. Myös materiaalin saatavuus ja pysyvyys koettiin yhtenä vahvuutena. Videomuodossa olevaa materiaalia pidettiin mielekkäämpänä kuin paperimuotoista materiaalia. Verkossa tapahtuvaa opiskelua pidettiin luontevana, sillä digitaalisten työkalujen käyttö on osa arkea.

Kaiken kaikkiaan sähköisen perehdytysmateriaalin nähtiin soveltuvan hyvin perehdyttämiseen. Se tuki oppimista tehokkaasti ja mahdollisti sisältöjen omaksumisen yksilöllisesti ja joustavasti. Erityisesti materiaalin käytettävyys, laatu ja monipuolisuus herättivät myönteistä palautetta.

Vieriperehdytys on välttämätöntä

Vaikka sähköinen materiaali tuki oppimista monin tavoin, tutkimustulosten perusteella sen rinnalla tarvitaan myös ohjattua käytännön perehdytystä ja vuorovaikutusta. Käytännön harjoittelu ja ohjattu toiminta perehdyttäjän kanssa nähtiin välttämättömänä ja tärkeänä osana perehdytysprosessia.

Perehdytyksen onnistumiseen vaikutti perehdyttäjän asiantuntemus, sisällön selkeys ja ajankäytön toimivuus. Ammattitaitoinen perehdyttäjä, joka osasi vastata kysymyksiin ja tarjota tukea tarpeen mukaan, vaikutti merkittävästi onnistuneeseen perehdytykseen. Rauhallinen ilmapiiri ja selkeästi etenevä rakenne mahdollistivat keskittymisen olennaisiin asioihin. Aika perehdytykselle nähtiin enimmäkseen riittäväksi, mutta esiin nousi myös toiveita hieman pidemmästä perehdytysajasta sisällön parempaa jäsentymistä varten.

Tutkimuksen perusteella perehdytyksen sisältö vastasi hyvin käytännön työn tarpeita ja tuki osaamisen kehittymistä tehokkaasti. Sähköinen perehdytys tarjoaa tehokkaan ja joustavan tavan oppimisen tukemiseen, mutta se ei korvaa käytännön ohjausta ja vuorovaikutteista perehdytystä. Parhaiten perehdytys onnistuu, kun digitaalinen materiaali ja ohjattu toiminta yhdistyvät saumattomasti toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi.

Kirjoittajat:

Minna Pylkkänen, Bioanalytiikan kliininen asiantuntija YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Silja Rautiainen, Digitalisaation asiatuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Minna Hoffrén, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Mirja Saukkonen, TtM, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Dufva, Mikko & Rekola, Sanna 2023. Megatrendit 2023 – Ymmärrystä yllätysten aikaan. SITRAN selvityksiä 224. Helsinki: Punamusta Oy.

Hewett, Suniti, Becker, Karen & Bish, Adelle 2019. Blended workplace learning: The value of human interaction. Education & training 61 (1), 2–16. doi:10.1108/ET-01-2017-0004. Viitattu 6.5.2025.

Lehto, Liisa, Liikanen, Eeva, Melkko, Tarja, Ebeling, Tapani & Kouri, Timo 2011. An interactive two-step training and management model of point-of-care glucose testing in northern Finland Internati-onal Journal of Circumpolar Health, 70 (3), 329–338, DOI: 10.3402/ijch. V70i3.17830. Viitattu 6.5.2025.

Mannermaa, Katri 2024. Työntekijätaidot: Käsikirja. Helsinki: Alma Talent.

Mattila, Veli-Matti 2021. Oppiminen kilpailutekijänä. Teoksessa Leenamaija Otala & Soili Meklin (toim.) Ketterä oppiminen 2- strategiasta käytäntöön. Helsinki: Kauppakamari,14–19.

Otala, Leenamaija 2018. Ketterä oppiminen: Keino menestyä jatkuvassa muutoksessa. Helsinki: Kauppakamari.

Saarinen, Heidi 2022. Perehdyttämisellä kohti parempaa suoriutumista – Toimintatutkimus perehdyt-tämisprosessin kehittämisestä teollisuusyrityksessä. Väitöskirja. Acta Wasaencia 495. Vaasan yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-042-9. Viitattu 6.5.2025.

Työturvallisuuslaki 738/2002. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki#L5P41. Viitattu 6.5.2025.

Väänänen, Ari, Smedlund, Anssi, Törnroos, Kaisa, Kurki, Anna-Leena, Soikkanen, Antti, Pangan-niemi Nina & Toppinen-Tanner, Salla 2020. Ajattelu- ja toimintatapojen muutos. Teoksessa Lauri Kokkinen (toim.) Hyvinvointia työstä 2030-luvulla skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Helsinki: Työterveyslaitos, 11.