Artikkeli pohjautuu Hanna Kukkosen YAMK-opinnäytetyöhön, jossa tutkittiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä asiakas- ja potilastietojärjestelmien käytettävyydestä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ja tuottaa yhteenvetoa asiakas- ja potilastietojärjestelmien käytettävyyteen vaikuttavista tekijöistä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta.

Digitaaliset asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon arkea. Aiemmissa tutkimuksissa järjestelmien hyvän käytettävyyden on todettu vaikuttavan ammattilaisten vähäisempään uupumukseen (Melnick ym. 2020, 481, 483). Hyvä käytettävyys edistää myös asiakas- ja potilasturvallisuutta (Classen, Longhurst, Davis, Adler Milstein & Bates 2023, 6, 7, 8; Vuokko, Vakkuri & Palojoki 2022, 5), tukee tiedolla johtamista (Salovaara, Silén, Surakka & Lääveri, 2023, 54–55), ja voi osaltaan vaikuttaa myönteisesti myös sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin (Tarkastusvaliokunta 2024, 14, 17, 18; Valtiontalouden tarkastusvirasto 2023, 4, 31, 33). Vastaavasti käytettävyysongelmilla on havaittu olevan yhteyksiä ammattilaisten kuormittumiseen ja lisääntyneeseen työmäärään (Dunn Lopez ym. 2021, 5, 6) sekä kirjaamisen vaikeutumiseen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024b, 5, 6, 50, 54, 75, 88), minkä vuoksi käytettävyyden tutkiminen on erityisen merkittävää. Tästä huolimatta ammattilaisten kokemuksia ei aina hyödynnetä riittävästi järjestelmien kehittämisessä, eikä heillä ole tarpeeksi mahdollisuuksia osallistua kehitystyöhön (Salovaara ym. 2023, 51).

Asiakas- ja potilastietojärjestelmien käytettävyyden neljä ulottuvuutta

Kirjallisuuskatsauksen perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kuvasivat käytettävyyteen vaikuttavia tekijöitä neljän toisiaan täydentävän ulottuvuuden kautta: järjestelmään, käyttäjään, toimintaympäristöön ja tiedonhallintaan liittyvät tekijät.

Järjestelmiin liittyvien tekijöiden osalta käytettävyys koettiin vaihtelevaksi. Ammattilaiset toivoivat enemmän mahdollisuuksia järjestelmien ominaisuuksien muokkaamiseen sekä työnkulkuja tukevia ratkaisuja. Jatkuva hiiren klikkailu, runsaat ilmoitukset sekä järjestelmien toimintavarmuuteen ja ylläpitoon liittyvät ongelmat heikensivät käytettävyyden kokemusta, ja järjestelmien ei aina koettu tukevan varsinaista asiakas- tai potilastyötä.

Käyttäjään liittyvissä tekijöissä korostuivat ammattilaisten osaaminen ja asenteet. Osaamisen lisääntyessä myös myönteiset käytettävyyskokemukset vahvistuivat. Heikommat digitaidot saattoivat vaikuttaa paitsi omaan työskentelyyn myös muiden ammattilaisten työn tehokkuuteen. Lisäksi suhtautuminen digitalisaatioon ja halukkuus omaksua uusia järjestelmiä nähtiin käytettävyyttä muokkaavina tekijöinä.

Toimintaympäristön näkökulmasta esille nousi organisaation ja johtamisen merkitys. Kiireinen työympäristö, aikapaineet sekä esihenkilöiden asenne ja tarjoama tuki vaikuttivat siihen, miten käytettäväksi tietojärjestelmät koettiin. Ammattilaiset tunnistivat myös tarpeen jatkuvalle oppimiselle, koulutukselle sekä käytön aikaiselle tuelle.

Tiedonhallintaan liittyvissä tekijöissä keskeisiä käytettävyyttä haastavia tekijöitä olivat tiedon syöttöön ja määrään liittyvät kysymykset. Tiedon saatavuus, hakeminen, löytäminen ja looginen organisointi joko paransivat tai heikensivät käytettävyyttä. Onnistunut tiedon esittäminen visualisoinnin keinoin tuki ammattilaisten työtä, kun taas tiedon laatuun liittyen virheellinen tai epäselvä tieto vaikeutti järjestelmien käyttöä.

Ammattilaiset mukaan järjestelmien kehitystyöhön

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset vaikuttaisivat olevan halukkaita osallistumaan tietojärjestelmien kehittämiseen. Osallistumista rajoittavat kuitenkin usein ajan puute ja riittämätön johtamisen tuki. Ammattilaisten aktiivisempaa mukaan ottamista tulisi edistää, sillä heidän kokemuksensa tarjoavat arvokasta tietoa järjestelmien käytettävyydestä. Tämä voi parhaimmillaan parantaa ammattilaisten työhyvinvointia, asiakas- ja potilasturvallisuutta, sekä tukea koko sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta ja kustannustehokkuutta.

---

Kirjoittajat

Hanna Kukkonen, Digitalisaation asiatuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja-Anneli Hynynen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Classen, D.C., Longhurst, C.A., Davis, T., Adler Milstein, J. & Bates, D.W. 2023. Inpatient EHR User Experience and Hospital EHR Safety Performance. JAMA Network Open 6 (9), 1–10. https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2023.33152. Viitattu 13.6.2025.

Dunn Lopez, K., Roy, B., Chin, C-L., Schuh, W., Ferreira Leitão Azevedo, R., Banks, K., Sousa, V., Kaushik, V. & Morrow, D. 2021. Electronic health record usability and workload changes over time for provider and nursing staff following transition to new EHR. Applied Ergonomics 93. https://doi.org/10.1016/j.apergo.2021.103359. Viitattu 26.9.2025.

Melnick, E.R, Dyrbye, L.N, Sinsky, C.A., Trockel, M., West, C.P., Nedelec, L. Tutty, M.A. & Shanafelt, T. 2020. The Association Between Perceived Electronic Health Record Usability and Professional Burnout Among US Physicians. Mayo Clinic Proceedings 95(3), 476–487. https://doi.org/10.1016/j.mayocp.2019.09.024. Viitattu 3.2.2026.

Salovaara, S., Silén, M., Surakka, A. & Lääveri, T. 2023 Tietojärjestelmät ja sosiaalipalveluiden tiedolla johtaminen. Focus Localis 51 (2), 43–61. https://journal.fi/focuslocalis/article/view/122193. Viitattu 3.2.2026.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2024b. Selvitys kirjaamisen kuormittavuudesta ja hyötykäytöstä hyvinvointialueiden kokemana. Loppuraportti 3.12.2024. https://stm.fi/documents/1271139/198978037/3.12.2024+Selvitys+kirjaamisen+kuormittavuudesta+ja+hy%C3%B6tyk%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4.pdf/94ade5a8-967a-3256-c8fe-0e9b1fc350c4/3.12.2024+Selvitys+kirjaamisen+kuormittavuudesta+ja+hy%C3%B6tyk%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4.pdf?t=1733225262975. Viitattu 5.9.2025.

Tarkastusvaliokunta 2024. Valiokunnan mietintö TrVM 2/2024 vp─ K 19/2023 vp. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/TrVM_2+2024.pdf. Viitattu 5.9.2025.

Valtiontalouden tarkastusvirasto 2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation rahoitus ja ohjaus. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 9/2023. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-499-538-2. Viitattu 5.9.2025.

Vuokko, R., Vakkuri, A. & Palojoki, S. 2022. Preliminary Exploration of Main Elements for Systematic Classification Development: Case Study of Patient Safety Incidents. JMIR Formative Research 6 (3), 1–10. https://doi.org/10.2196/35474. Viitattu 23.5.2025.